Aamu aukeni sateisena ja ukkosen jyrinällä. Mielenkiinnolla olen seuraillut luontoa ja eläimiä täällä, jospa jotain uutta ennen näkemätöntä osuisi kohdalleni.
Varpusia vierailee parvekkeellani, liekö edelliset asukkaat ruokkineet niitä, kun osaavat päivittäin tulla, olenhan minä niille leivän muruja antanut.Variksia näkee rannoilla ja kaupungissa.Haikaroita olen nähnyt kököttelemässä pelloilla ja joen rannalla.Yksi pesäkin osui silmään, oli rakennettu sähköpylvään päälle, melkoinen hattara.Haukkoja isonpia ja pienenpiä kaartelee taivaalla enemminkin vuoristossa.
Eräässä hotellissa pieniä keltaisia faaraomuurahaisia kipitteli keittiön pöydällä. Tämä ötökkä on minulle ennestäänkin jo tuttu Suomessa. Eräässä talossa jossa oli reilut 10 liikehuoneistoa, faaraomuurahainen oli majoittunut rakennukseen.Kaikki lihatuotteet ja kala on faaraomuurahaisen herkkua.Kyseisessä rakennuksessa oli ravintola, jossa oli tarjolla erilaisia herkkuleipiä, ne oli suojattava muovikelmuin, etteivät faaraomuurahaiset päässeet niihin laumoittain. Olivat ilmeisesti tulleet taloon luontaistuotekaupan kuivahedelmien mukana.Rakennukseen tehtiin myrkytys, tunkeilijat saatin hävitettyä.
Reilu viikko sitten torilta tuodussa granaattiomenapussissa oli ylimääräinen vieras, sieltä hyppäsi lattialle rusertava skorpioni, joka kipitti piiloon kovaa vauhtia keittiökaapiston alle.
Sain kuulla että avautuneita granaattiomenoita ei pidä ostaa, niiden sisällä oleskelevat.Kuitenkin ruiskutin hyönteismyrkkyä keittiön kaapiston alle, toivottavasti tehosi.Vieläkin kyllä tarkkailen maton nurkkia ja muita lattialla olevia, ettei nyt vaan olisi henkiin jäänyt.
torstai 30. lokakuuta 2014
keskiviikko 29. lokakuuta 2014
Parvekkeelta nähtyä ja kuultua
Avaan parvekkeen oven, vastapäätä katua on asetettu Turkin lippu kahden kerrostalon väliin katoilta viritettyyn vaijeriin arviolta kokoa 10x6 metriä. Tänään on Turkin itsenäisyyspäivä.Pienenpiä lippuja näkyy kaikkialla.
Aamuisin on tapanani istahtaa parvekkeelle.Kuinka paljon mielenkiintoisia tapahtumia siitä voi nähdä ja kuulla.Nyt juuri alkoi rukouskutsu, tähän kuuluu selvästi kahden moskeijan rukous 5 kertaa päivässä.
Viikottainen pörinä ja sauhu tietää sitä, että putkistoihin suihkutetaan myrkkyä ötököiden häätämiseksi.
Parvekkeen alla kuuluu miehen äännähdyksiä silloin tällöin, tunnistan sen kameli, mies, aasi yhdistelmäksi.Turistit haluaa kuvauttaa itsensä niiden seurassa tai ratsastaa kamelilla tai aasilla.
Lähistössä on myös koulu, sieltä kajahtaa myös usein laulua, olen tunnistanut sen Turkin kansallislauluksi.
Kaupungin kuulutukset kajahtavat myös kovaäänisitä usein.l
On ääntä on eloa, autot tulevat ja menevät ja skootterit ja mopot, joiden kyydissä istuu isät, äidit, lapset, kissat, koiratkin ja enimmäkseen ilman kypärää.
Iltaisin ravintolat, varsinkin viikonloppuisin, tarjoavat humpasta diskoon vilkkuvaloin.Siis jokaiselle jotakin.
Täällä ei voi välttyä ajatukselta, että täällä on yhteishenkeä, joka jollain tapaa viehättää.
Aamuisin on tapanani istahtaa parvekkeelle.Kuinka paljon mielenkiintoisia tapahtumia siitä voi nähdä ja kuulla.Nyt juuri alkoi rukouskutsu, tähän kuuluu selvästi kahden moskeijan rukous 5 kertaa päivässä.
Viikottainen pörinä ja sauhu tietää sitä, että putkistoihin suihkutetaan myrkkyä ötököiden häätämiseksi.
Parvekkeen alla kuuluu miehen äännähdyksiä silloin tällöin, tunnistan sen kameli, mies, aasi yhdistelmäksi.Turistit haluaa kuvauttaa itsensä niiden seurassa tai ratsastaa kamelilla tai aasilla.
Lähistössä on myös koulu, sieltä kajahtaa myös usein laulua, olen tunnistanut sen Turkin kansallislauluksi.
Kaupungin kuulutukset kajahtavat myös kovaäänisitä usein.l
On ääntä on eloa, autot tulevat ja menevät ja skootterit ja mopot, joiden kyydissä istuu isät, äidit, lapset, kissat, koiratkin ja enimmäkseen ilman kypärää.
Iltaisin ravintolat, varsinkin viikonloppuisin, tarjoavat humpasta diskoon vilkkuvaloin.Siis jokaiselle jotakin.
Täällä ei voi välttyä ajatukselta, että täällä on yhteishenkeä, joka jollain tapaa viehättää.
maanantai 27. lokakuuta 2014
Omilla jaloilla
Näin aluksi olen pelkkä LiLi, mutta jospa hetken päästä omalla nimellä kirjoittelisin.
Yksin elävä nainen, eläkeläinen, siinäpä yhdistelmä.Se kertoo, että itse on osattava niin naisen kuin miehenkin työt.Vastattava itse omista puheistaanja teoistaan.Ei ole kenen taakse piiloutua tai pyytää apua.On seisottava omilla jaloillaan.
Yhden hengen talouksia on Suomessa jo yli miljoona.Siis meitä on melkoinen joukko.
Itse olen jo asunut vuosia yksin, tai en aivan, minulla on 2 koiraa.Olen tottunut jo tähän asumismuotoon.Aina voin jutella muutaman sanan ja vastaukseksi saan iloiset hännän heilutukset.
Palaan Suomeen marraskuussa.Saa nähdä kuinka koirani reagoivat kun haen ne hoitopaikasta kotiin reilun parin kuukauden poissa olon jälkeen.Toinen koiristani odottaa pentuja.Saan toimia "kätilönä" joulukuun alussa.Siinä minulle askaretta talveksi, toivottavasti kaikki sujuu hyvin ja aika kuluu mukavasti pentuja hoidellessa ja miettiessä keväistä Alanyan lomaa.
Yksin elävä nainen, eläkeläinen, siinäpä yhdistelmä.Se kertoo, että itse on osattava niin naisen kuin miehenkin työt.Vastattava itse omista puheistaanja teoistaan.Ei ole kenen taakse piiloutua tai pyytää apua.On seisottava omilla jaloillaan.
Yhden hengen talouksia on Suomessa jo yli miljoona.Siis meitä on melkoinen joukko.
Itse olen jo asunut vuosia yksin, tai en aivan, minulla on 2 koiraa.Olen tottunut jo tähän asumismuotoon.Aina voin jutella muutaman sanan ja vastaukseksi saan iloiset hännän heilutukset.
Palaan Suomeen marraskuussa.Saa nähdä kuinka koirani reagoivat kun haen ne hoitopaikasta kotiin reilun parin kuukauden poissa olon jälkeen.Toinen koiristani odottaa pentuja.Saan toimia "kätilönä" joulukuun alussa.Siinä minulle askaretta talveksi, toivottavasti kaikki sujuu hyvin ja aika kuluu mukavasti pentuja hoidellessa ja miettiessä keväistä Alanyan lomaa.
sunnuntai 26. lokakuuta 2014
Tästä se lähtee
Iloisesti tervehdin teitä eläkeikää lähestyviä sekä muita lukijoita.
Olen päässyt/joutunut siihen elämänvaiheeseen, että ovia olisi avattava ja perässä suljettava.Mihin tieni johtaa, sen aika näyttää.
Tällä hetkellä katselen ikkunasta näkyvää Taurus vuoristoa, joka näkyy suoraan ikkunastani.Mietin pitäisikö minun perustaa tänne Alanyaan toinen koti.Viettäisin keväät ja syksyt täällä, vaiko muuttaisin kokonaan muutamaksi vuodeksi.Sen tiedän, että muutaman viikon päästä paladun Suomeen.Minulla on talvi aikaa pohtia ja järjestellä asioita.Koen Suomen talven liian pitkäksi, pimeäksi ja kylmäksi.
Nyt hämärtyy, näen Kalen linnoituksen valot.Valot jotka haluaisin nähdä joka ilta ja yö.Ajatukseni on kirjoitella kuinka matkani jatkuu ja mihin suuntaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)