Pariliitto

Presidentti Sauli Niinistö olisi mielellään halunnut homo- ja lesboliitot nimetä pariliitoksi, olimme samoilla linjoilla, minun ehdotukseni oli sateenkaariliitto. Ei siis aivan yhdentekevää miten avioliitto tullaan tulevaisuudessa nimeämään eri suuntauksien perusteella.Muutenkin herra presidentti jollain tapaa miellyttää minua, olemme sukulaissieluja, olen samaa mieltä hänen esittämien ajatusten kanssa. Johtuneekohan se siitä, että molemmat olemme neitsyitä horoskooppimerkeiltämme.
Joskus melkein uskoo, että horoskooppimerkit eivät aivan humpuukia tai oikeastaan on ne.
Kuitenkin tunnistan itsessäni neitsyelle kuuluvia piirteitä jotka juuri siinä merkissä ovat ylikorostuneita. Tuttavani kyllä sanovat että olen selvä leijona, olenhan syntynyt juuri merkien rajapäivänä.
Viime yönä Daisy nukkui jo huoneessani ihan hiljaa raskaasti hengittäen.Itse nukuin koiranunta kuunnellen jospa alkaisi rauhattomasti liikehtimään ja kuopsuttelemaan pesäpaikkaa nukkumapaikan viltistä, ei alkanut.Ruokakin aamulla kelpasi Daisylle.
Nyt näen jotain jota ei ole näkynyt viikkoihin.Aurinko paistaa ikkunasta suoraan minun kasvoille. Hyvää päivänjatkoa Teille kaikille.

Onko jokin pielessä

Normaali aamu, kahvin keittoa, sateinen sää, aurinko ei näkyvissä, siinä ensimmäiset aamuhavainnot. Laittelen ruokaa koirille kuppiin, kumpikin nukkuu, eivät jaksa heräillä, ovat aamu-unisia, ruoka ei maita.Enään on viikko aikaa laskettuun Daisyn synnytykseen. Ensimmäisen kerran tulee mieleen, että on aika alkaa tarkkailemaan koiran käytöstä jospa synnytys tapahtuisikin ennenaikaisesti.Vatsa on todella pullea ja iso, pentujen liikkeet tuntuvat hyvin, kaikki kunnossa, mutta kun ruoka ei maita tänään, jospa pentujen syntymä tapahtuukin muutamaa päivää ennen laskettua aikaa. Olen jo kaikki tarvittavat välineet hakenut varastosta.Synnytyslaatikon tuodessani sisälle, molemmat koirat kiinnostuivat siitä heti. Itse olen koiran synnytyksen lähestyessä tarkkaillut koiran käytöstä, se kyllä menee määrättyä kaavaa noudattaen.Öisin on nukuttava koiran kanssa samassa huoneessa, että kuulee äänet ja pystyy heräämään tarvittaessa.Yleensähän synnytys tapahtuu juuri yöaikaan, jollain tavalla emo "pihtaa" rauhalliseen ja pimeään hetkeen.
Mielenkiintoista, sitä mietin millaisia tulevat pennut ovat, ainakin ihania niinkuin aina.
Päivän uutiset luin netistä.Kirkosta eilen eronnut n.2600 henkilöä arkkipiispa Kari Mäkisen myönteisen kannanoton  tasa-arvoisen avioliittolain vuoksi.Sitä mietin, kuinka raamattua voi tulkita ja sen antamia elämänohjeita noudattaa kukin omalla tyylillään.Tulee jopa mieleen, että ajan mieltymysten mukaisesti.

Kansalaisaloite

Ensimmäinen kerta kun aloite meni läpi Suomessa. Tasa-arvoinen avioliittolaki, saa nähdä tulevia mielipiteitä, miten kirkko asiaan suhtautuu, miten käytännössä papit, seurakunnat  hoitaa asiaa koskevia tehtäviä.Uskon ettei aivan mutkattomasti.Oikeastaan aika mielenkiintoista.
Omasta mielestäni sana avioliitto merkitsee miehen ja naisen välistä liittoa.Homot ja lesbot olisivat voineet ottaa oman sanansa liitolleen, mutta kuitenkin olisivat saaneet yhtenäiset lait ..vaikkapa sateenkaariliitto.Totuushan on että vain mies ja nainen voivat saada lapsia keskenään ja sana avioliitto olisi saanut jäädä ainostaan tätä liittoa tarkoittavaksi.Varmasti tulevaisuudessa halutaan eritellä asiat jollakin sanalla, saa nähdä millaisella.Tämä tuskin aivan saivartelua kaikkien mielestä.
Laki tulee voimaan v.2017, on aikaa  miettiä ja totutella uuteen.
Oikeastaan asia ei  vaikuta mitenkään minuun, ihan sama.En ole naimisissa, enkä ole menossakaan joten minua asia ei koske.
Ajat muuttuvat ja millaisessa maailmassa elämme v.2017, elämme tuulista aikaa niin poliittisesti kuin taloudellisesti Suomessa ja globaalisti.Nyt olisi tulevaisuuden visioille tilausta, eikö Katainen tilannut sellaisen, mitän siellä kerrotaan.
Tässä tämän iltaisia pohdintoja ruohonjuuri tasolta katsottuna.

Onnen kaupalla

On ollut nuhaa, kuumetta, oksetustautia, rokkoa ja mummi on päässyt hoitajaksi.Kuulostaa että jokainen köhii ja rökii niinkuin minä itsekin. Lumikin on sulanut täysin, mittari näyttää +4 astetta.
Eilen illalla mietin asunnon ostamista Alanyasta ihan tosissani ystäväni kanssa. Pohdimme asiaa monelta kulmalta.Olen koko aikuisikäni asunut omassa asunnossa joten kaikista kivimmalta tuntuisi jokin ihana pienehkö asunto jossain  kävelymatkan päässä Kleopatrarannalta, kaupat ja ruokapaikat siinä heti asunnosta ulos astuessa.Aiemmin kun oli työelämässä mukana halusi vaapaat viettää rauhallisessa paikassa vaikkapa mökillä tai kotona ihan vaan oleskella.Nyt kun on eläkkeellä kaipaa ihan vastakkaista ääniä, ihmisten vilskettä, musiikkia ja kaikenlaista tapahtumaa.Tietysti ihanat maisematkin olisi plussaa, meri, vuoret, palmut.
Alanyassa on tietojen mukaan tällä hetkellä n.5000 myytävää asuntoa, on todella mistä valita myös asunnon myyjiä on taksikuskista baaripoikiin asti, millä taidolla kauppaa tekevät, sitä voi vain jokainen pohdiskella mielessään, liekö liirat silmissä välistävetoa, muulla ei väliä.Olen kuullut että tällä hetkellä suuri osa kaupoista tehdään juuri näiden heppujen avustuksella, väittävät että jää välistä virallisten välittäjien palkkio, joka ilmeisesti sitten suuruudeltaan jotain muuta luokkaa. Ja sitten se kuinka jotain on huijattu, niitä juttuja riittää, vain että itse saisi välitettyä ja pistettyä liirat omaan taskuun.No, varmaan moni huijausjuttu on tottakin.
Tänä hetkinen poliittinen tilanne Turkissa laittaa myös ajattelemaan, onko nyt oikea hetki sijoittaa rahojaan Turkkiin vai onko edes ensi vuonna tai 10 vuoden päästä. Sen tiedän että,silloin minulle se on myöhäistä.Tässä iässä jo oivaltaa, että aika on rajallinen, myös se pysynkö terveenä, jaksanko matkustaa.
Pitäisikö vain jättää järkeily vähemmälle ja luottaa onnenkauppaan.Eihän elämässä mikään ole varmaa, kaikki voi olla toisin jo huomenna ja täällä ihan omassa kotimaassa.
Ystäväni kanssa tulimme siihen lopputulokseen, että emme osta mitään jospa keväällä taas alkaisimme etsimään vuokrasuntoa tai vaikkapa ihan vaan hyvä tasoiseen hotelliin, tai mitä jos menisimmekin Kreikkaan vaihteeksi...

Valkoista lunta

Nyt on sitten lupausten täyttämisen aika.Asun rivitalossa ja olen tämän vuoden aikana asustellut 5 kuukautta muualla,3 kk kesämökillä ja 2 kk Turkissa. Talon asukkaat ovat halunneet itse hoitaa yhteisten piha-alueidemme siisteyden. Vähän nolottaa, en ole osallistunut kun en ole ollut edes kotona, mutta olen luvannut naapureille, että talvella sitten olen ahkera lumitöiden kanssa. Eilen saimme ensilumen ja yön aikana on tullut lisää.Aamulla katsoin ikkunasta, ihan kauniilta valoisalta näytti, mutta ensimmäisenä mietin missähän lumikola.Aamukah it kyllä keitin ja koirat saivat juosta aamulenkin takapihalla.
Menin varastoon ja sieltähän lumikola löytyi paikasta mihin olin keväällä sen laittanut.Yllätti että kola oli selvästi isonpi kuin muistin, kait oli uusi tullut jossain vaiheessa   ostettua.
Lunta oli tullut n 15 cm, sen jaksoi kivasti työnnellä ja ottaa työn liikunnan kannalta.Suurin osa ajasta meni naapurien kanssa jutellen, siinä kerrottiin vuoden tapahtumia ja ihmeteltiin
kuinka aika kuluu nopeasti. Naapurin mies, hänkin eläkeiässä, valitteli ettei meinaa jaksaa enää pitää merivenettä joka on ollut hänen elämä.Minä puolestani mietin kuinka kauan jaksan kesämökkiä pitää kunnossa ja elellä kesät siellä.Jossain vaiheessa on osattava luopua mukavistakin asioista, siirtää mielenkiinto helponpiin asioihin. Minulle riittäisi kesällä oikein hyvin asuminen rivitalossa nykyisessä kodissani.Kesäisin laittaisin pienelle pihalleni paljon kukkasia, nauttisin niiden hoidosta.Kotini on lähellä uimarantaa, kotona voin pukea uimapuvin päälle ja mennä metsätietä pitkin pyyhe ympärilläni läheiselle lammelle uimaan.Talvisin uimahallikin pienen matkan päässä.
Kun etukäteen suunnittelee tulevaa, on paljon helponpi sitten aikanaan tehdä elämään muutokset, eivät tule äkkiä shokkina eteen.

Pimeää

Valolla on suuri merkitys minun elämään.Onneksi vielä ei tiet jäässä, voi ulkona liikkua liukastumatta, tehdä joka päiväiset kävelylenkit koirien kanssa. Maasto kotini ympärillä on mäkistä, ainuttakaan talvea en ole selvinnyt kaatumatta.Onneksi luita ei ole mennyt poikki.
Illalla jo neljän aikaan on hämärää, valoinen aika jää niin lyhyeksi ja silloinkaan ei aurinko näkyvissä.Olen ottanut purkista C ja D vitamiinia, kait jotain tehoa niillä omaan virkeyteen.Elämä loman jälkeen on asettunut tuttuun turvalliseen uomaansa. Tässä hyvät puolensa, mutta ihminen tarvii myös sirkushuveja, pelkkä leipä ei riitä, joku väittää niin ja kyllä sen allekirjoitan. Oma elämäni on ollut kuin vuoristorata, sitä sitten muistelemaan kun
kiikkutuoli kutsuu.
Minulla on aina oltava joku projekti tai suunnitelma meneillään, se pitää mielen virkeänä.Tämän hetken projekti on Daisyn tiineys, tarkkailen koirani vointia, pitää kiinittää huomiota ennen kaikkea sen liikuntaa ja ruokintaan.Olen vuosien aikana oppinut luottamaan erääseen koiran valmisruokaan ja lisään siihen raejuustoa.Toivon että synnytys menee hyvin, tuommoinen maailman pienin kääpiökoira yleensä synnyttää 2 - 3 pentua, nyt ultrassa on koirallani näkynyt 5 pentua, joten emon hyvinvointiin on paneuduttava.
Synnytyksen jälkeenkin projekti jatkuu, emo imettää pentujaan n.5 viikkoa, mutta 3 viikkoisille pennuille aletaan antamaan lisäruokaa 4 - 5 kertaa päivässä. Silloin et poistu kotoa kovin kauas, todella pennuissa on kiinni seuraavat pari kuukautta.
Kun pennut ovat puhdasrotuisia ja Kennelliittoon rekisteröityjä, on myös pentujen vanhempien oltava rodunomaisia ja mielellään näyttelyissä palkittuja ja terveitä.Kaikki nämä asiat ovat teettäneet jo ennen pentujen syntymää työtä ja paperiasioiden hoitamista.

Onni

Joku on sanonut että viisas on ihminen joka on rakentanut itselleen onnen ja on tyytyväinen elämäänsä.
Eilen mietin asiaa, ajattelin kaikkea tätä hyvää mitä elämä voi ihmiselle antaa.Nyt on aika jolloin kaikki läheiseni voivat hyvin, itsellänikään ei mitään surtavaa, kaikki niin hyvin kun voi olla.Tunsin suurta iloa siitä kuinka täällä Suomessa asiat on hyvin varmaan  monella ihmisella.Emme vain sitä aina huomaa.
Turkissa ihmisillä pieni eläke 65 vuoden iässä, sillä on pärjättävä.Ymmärtääkseni sukulaiset auttavat huonossa asemassa olevaa. Asumisolot ei aina kovin hyvät.Kenellä töitä, sitä tehdään aamusta iltaan 10 - 14 tuntisia päiviä, 7 päivää viikossa, kesäloma tuntematon käsite.Kun vertaan näiden kahden maan elinolosuhteita olen kiitollinen, että olen syntynyt Suomeen ja Turkissa lomailen vaikkapa välillä pitenpiäkin aikoja.Tämmöinen rytmi ehkä minulle sopivin.
Siitä kuinka onnellisia turkkilaiset ovat en pysty määrittelemään, onni kun rakentuu niin eri asioista.
Pystyykö onnea edes mittaamaan ja vertailemaan.
Sellainen yleinen väittämä että raha ei tuo onnea.Kun matti on kukkarossa, luulen että muutama eurokin tuo hyvän olon tunteen ja miksipä ihmiset lottaavat ja pelaavat muita rahapelejä.Aika moni käy töissä saadakseen rahaa, ei huvin vuoksi.Eihän rahalla kaikkea saa, mutta pa olemalla vielä vähemmän.

Nolla astetta

Olen muutaman päivän siirtänyt mökille menoa.Nyt kuitenkin istun täällä sormet kohmeessa takkatulen vieressä.Meneillään kolmas pesällinen puita uuniin.Varaava takka lämpenee hilaasti, mutta pitää lämmön pari päivää. Minulle on kerrottu, että syksyllä pitää mökki olla kuiva mikäli ei jätä peruslämpöä päälle talveksi.Nyt minä täällä kuivatan mökkiä, patteritkin ovat kännettynä 25 asteeseen.Putket tyhjensin jo vesistä syyskuun alussa, nyt vain tarkastin, että kaikki kunnossa.Keväisin aina se jännitys onko johonkin jäänyt hiukan vettä.Useimmiten on jäänyt johonkin putken mutkaan ja ihan oikeaa putkimiestä on tarvittu apuun.Nämä ovat juuri niitä asioita jotka laittaa ajattelemaan mökin pitämistä.Yksin elävälle naiselle ei mitenkään mieleisintä hommaa ja välttämättä kaikki ei edes onnistu.
Kesällä onneksi eräs mies suostui ja osasi mökin rännit tyhjentää puiden lehdistä ja aitan katolle  suihkuttaa nestettä, joka estää sammaleen kasvua.Nyt voin olla muutaman vuoden huoleti moisista asioista.
Katselen ikkunasta järvelle, rauhoittavaa.Äsken puunkiipijä meni männyn runkoa ylös ja alas.Valkoselkätikkojakin olen joskus täällä nähnyt, äsköinen naputtaja jonka näin, oli tavallinen käpytikka.
Takasta on liekki sammunut. Jospa menen hetkeksi rannalle ja ihailen luonnon kauneutta.Kuikat ja muut vesilinnut ovat lähteneet. Taivaalta leijailee muutamia lumihiutaleita.

Lottovoitto

Aamu valkenee aurinkoisena eilisen sadepäivän jälkeen.Alanyassa rannalla tapasin suomalaisia lomailijoita.He kertoivat omalla kylällä jonkun voittaneen lotossa 3.6 miljoonaa.Muistin minunkin kylällä oli juuri sama voittosumma osunut jollekin eli puoliksi oli potti mennyt.
Viikolla sitten minulle kerrottiin salaisuus, että kenelle kyläläiselle onni osunut kohdalleen.
Sattui olemaan minun tuntema nainen. Eilen sitten kyläillessä tarina jatkui.Kyseisen voittajan poika oli pilanpäitten ilmoittanut facebookissa, että äiti on voittanut lotossa pääosuman. Että tämmöisiä suuria tapahtumia kylälläni.Minä en kuitenkaan ole kyseinen voittaja, jos olisin, olisin jo Alanyassa ostamassa loma-asuntoa Kleopatrarannalta siitä turkoosista uudesta rakennuksesta.Minun lottovoittoni on tänään, että menen hoitamaan lapsenlapsiani ja se on parasta minun maailmassani.
Minun pikkuisen Daisyni vatsa on jo pyöristynyt, aamupahoinvointia tänä aamunakin.Ultrassa näkyi 5 pentua, tähän mennessä aina ennustus pentujen määrästä on pitänyt paikkansa.Sekoitan koiralle ruokaan jotain maittavaa joukkoon, että pystyy syömään.Mielenkiintoista seurata koiran tiineyttä, samantaista osittain kuin naisenkin, pahoinvointia, väsymystä, liikkuminen ei niin helppoa ja vatsan kasvaminen.Toinen koiristani on pentuja odottavan emo,6 vuotias Helmi.Siis tytär ja äitisuhde.Se vasta mielenkiintoista.Daisy asettuu äitinsä eteen ja äiti nuolee puhtaaksi, siis edelleenkin vaikka on jo 3 vuotias.Käyttää äitiään hyväkseen.Helmillä on vahvat äidinvaistot, mielellään hoitaa ja hoitaisi Daisyn pennutkin jos vain lähelle päästettäisiin.
Tämmöistä perhe-elämää meillä tällä hetkellä. Nyt ylös ulos ja lenkille läheiseen metsään.

Kotiin

Nyt on kirjoittelussa heti tullut pieni tauko, johtuu sitä, että sain äkkilähdön lentoon Suomeen.Ei muuta kuin pakkaamaan ja seuraavana päivänä tuttavani vei minut Gazipasan kentälle, sinne oli vajaan tunnin ajomatka Alanyan keskustasta.Sain kuulla, että ensi keväästä alkaen useammat lentoyhtiöt alkavat käyttämään Gazipasan lentokenttää.Se helpottaa kyllä selvästi Alanyaan matkustavia.Minulla oli koneen vaihto Kööpenhaminassa.Iso kenttä verrattina Gazipasaan.Siellä mietin, että kuinka ihmeessä joku voi selvitä koneen vaihdosta ilman kielitaitoa.
Muutama päivä on mennyt aivan oman pään selvittelyyn, palautua arkeen kotoisiin kuvioihin. Koirat hain pois hoidosta, iloisesti lähtivät minun mukaan, vaikka 8 viikkoa olivat elelleet pois kotoa hyvässä hoidossa isäntäväen koirien joukossa. Todella hienoa, että omistaa sellaisia ystäviä, joille voi huoletta jättää koiransa loman ajaksi tai muulloinkin jos jotain yllättävää sattuu. Toinen koiristani odottaa pentuja, ultrassa näkyi 5 pentua.Itsenäisyyspäivän tienoilla olisi niiden aika syntyä.
Tämä elämä ollut henkistä taistelua missä olisi paras elää , asua.Onneksi sitä ei tarvi nyt päättää.Antaa ajan kulua, se tekee tehtävänsä.Oikeastaan elämässä on paljon vaihtoehtoja kuinka elämänsä järjestää. Se vaikeampi puoli on on uskallus, että uskaltaa muuttaa elämäänsä omien haaveidensa mukaiseksi. Tietysti onhan ylitse pääsemättömiä asioita jotka estää haaveiden toteutumista, vaikkapa  ihmissuhteet tai sairaudet ja usein haaveet tarvitsevat myös kurkaamista rahapussiin. Turkissakin eläminen maksaa, vaikkakin selvästi vähemmän kuin meillä.