Illan virkku, aamun torkku

Aamulla heräsin vähän vaille kymmenen, voi tätä elämän luksusta saada herätä juuri siihen aikaan kun kroppa ja pää vaatii, tunnen olevani etuoikeutettujen joukossa. Tulee mieleen että pitäisikö jollain tapaa muuttaa koko maailman aikataulua ja ottaa enemmän huomioon oman kehon toivomuksia. Kello yhdeksän tai kymmenen voisi olla hyvä aika aloittaa uurastus. Koulut voisivat toimia ilta- ja aamuvuoroissa, saisivat lapset välillä nukkua pitempään ja koulutiloja tarvisi vähemmän. Tällaista voi vain uneksia, voi sitä valitusta ja vaikeutta varsinkin opettajilla,eihän
siitä tulisi mitään, työvuorolistojen tekemiseen ehdotus jo kaatuaisi.
Oivalsin tänä aamuna toisenkin asian, Huomena olisi päivä jolloin ajattelin Daysyn viedä eläinlääkärille ultrattavaksi, mutta enpä viekkään. Minun "oma eläinlääri" ei ota vastaan entisissä tiloissaan ja jostain syystä tyrkkää käyttää muita lääkäriasemia. Eläinlääkäreiden palkkiomaksut ovat nousseet pilviin,kohtuus puuttuu. Saa nähdä koska tähän ongelmaan puututaan. Ihmiset ottavat lemmikkejä ja sitten kun on rokotusten aika tai lemmikki sairastuu aletaan huomaamaan mitä palvelut maksavat.
Daysillä ei ole ollut minkäänlaisia tiineyden oireita,on syönyt hyvin,ei oksennellut, mutta masu on hiukan pyöristynyt sen totesin eilen, siispä seurailen sen kasvua ja jätän arvailujen varaan montako pentua on tulossa. Oikeastaan aika hauskaa, ei minun tarvi tietää ennalta onko pentuja 2 vai 5.
mutta tiineyden lopulla vatsan koko kertoo paljon.

                                          - masut on täynnä
                                          - nyt päiväunille
                                          - huh rankkaa tää yksinhuoltajan elämä    Helmi 2011