aurinkovarjojen alla ja kaupungilla kulkiessa varjon puolella olevia katuja pitkin. Alanyan paikallisessa lehdessä kerrottiin ensi viikolla Afrikasta tulevasta todella kuumasta ilmamassasta,jopa + 48 C astetta. Seurataan mihin lukemiin siellä asteet todellisuudessa nousevat.
Nyt olen kotona Suomessa ja hyvä niin. Lähdin Turkin matkaan hiukan omalla luvalla,tiesin lähtiessä että veriarvoni eivät olleet kunnossa. Nyt uusinta laboratoriokokeissa arvot eivät olleet parantuneet.
Sain passituksen Keskussairaalaan lisätutkimuksiin ja ilmeisesti jatkeessa poistetaan lisäkilpirauhasessa jo vuosia ollut kasvain.Ilmeisesti kaikki epämääräiset kivut nivelissä,vatsassa johtuvat siitä, sekä myös ajoittainen voimakas väsymys.
Kuitenkin olen iloinen, että ylitin itseni, pakkasin laukkuni ja läksin reissuun kaikesta huolimatta.
Jollain tavalla tuntui pahalta paikallisen väestön puolesta, venäläiset puuttuivat katukuvasta ja eurooppalaistenkin määrä selvästi oli aiempia vuosia vähäisempi. Hotelleja oli suljettu, useat baarit tyhjillään. Kleopatra ranta oli siisti,sen vieressä oleva kilometrien pitkä puutarha alue myöskin.Mietin kuinka kauan jaksavat siistiä ja raha riittää alueen kunnossa pitoon jos turistikato jatkuu.
Kyselin paikallisilta onko heillä tietoa miksi lomailijoita ei tule enää entisiä määriä. Vastaus oli että politiikka ja pommi-iskut,sekä pohtivat miten syksyllä paikalliset reogoivat kun vähäiset työtkin loppuvat ja talvi edessä, selvitäänkö ilman rähinöitä.
Itseäni ei turistikato haitannut, Alanyan alueellahan elää 300.000 asukasta,Se määrä ihmisiä saa jo ihan mukavan virkeän katuelämän.Moskeijoiden äänet kuuluivat entiseen tapaan 5 kertaa vuorokaudessa. Meri oli entisenlainen kuten Taurus vuoristokin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti