maanantai 16. lokakuuta 2017

Savulohi

Terassilta kuuluu lintujen sirkutusta,odottelevat koska saavat pähkinöitä ja talipalloja. Olen jo ostanut mutta en viitsi vielä vesisateeseen ripustella. Näyttää joukossa oleva sekalaulaja, kuulin titityy tityy.Liekö sama talitintti joka viime talvena lauleli titityy, nyt hiukan kaupunkilaistunut. Talitiaiset ovat pitkäikäisiä,voivat elää yli 10 vuotiaiksi, mutta yleensä kuolevat ensimmäisinä elinvuosina.
Noin kuukausi sitten ostin savulohta, se oli niin pahaa ettei kelvannut koirallekaan. Se liemi oli venyvää,limaista. Hyi, sain lohikammon. Tänään sattumoisin toisessa kaupassa savulohifilee oli tarjouksessa, ajattelin että kokeillaan josko olisi syötävää. Kaupasta ulos mennessä tarkistin kauppakuitin. Niinpä tietenkin, eihän siihen oltu merkattu alehintaa, vaan täysi hinta lohesta. Minä olin hyvin nukkuneena säyseällä päällä. Menin takaisin kaupan pitkän kassajonon päähän,ihan rauhallisesti odottelin kassalle pääsyä. Olisinkohan katsonut vahingossa väärän hinnan voisitteko tarkistaa, sanoin kassaneidille. Neiti juoksi kalatiskin luokse varmistamaan kilohinnan. Sitten kuulutettiin kaupan esimiestä paikalle, kassajoni piteni,joltain meni hermo,voisitteko pyytää toista kassaa avaamaan huudeltiin. Minulle ojennettiin 4.10 euroa takaisin, ei pyydelty anteeksi erehdystä.
Sattuuhan sitä ajattelin, mutta kassakuitin tulen tarkistamaan jatkossakin.
Taas olen seurannut lehtien otsikoita.Nyt siellä ihmetellään kun jotkut tykkää elää palkkatyötä tekemättä. Ainahan laiskureita on ollut ja menty yli mistä aita on matalin. Toinenkin sananlasku on,ei terve ruumis työtä kaipaa. Ei tämä mitään uutta ole. On ihmisiä joille säännöllinen aikataulu ei sovi, ei pomotukseen alistuminen tai kokee liian raskaaksi tehdä työtä joka ei nyt vaan sovellu tai palkka on niin alhainen että tuntee sen nöyryyttävänä. Joskus mietin mihin kaikkeen ihmisen pitää suostua.
Suomeen on luotu sellainen tukijärjestelmä jota pystyy käyttämään hyväkseen  kansanedustajista alkaen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti