Puurot ja vellit

Nyt on mennyt puurot ja vellit sekasin irtisanomislain kehittelyssä. On sotkettu lapset mukaan tähän jupakkaan. Sampo Terho sanoo, että viedään leipä lasten suusta ensi viikolla pidettävän JHL:n muutaman päivän lakon takia. Seinäjokelainen liikemies,ravintoloitsija tarjoaa ruokailun tien toisella puolella olevan koulun oppilaille. Minä kun olin lapsi, oli normaalia, että koulureppuun pakattiin maitopullo ja leivät evääksi. Syksyisin oppilaat veivät kouluun vanhempien keräämiä puolukoita, saatiin syödä puolukkapuuroa talven aikana.
Nyt on kysymys hallituksen tarjoamasta irtisanomislaista, jonka mukaan työntekijä voitaisiin sanoa irti alle 10 hengen työllistävissä yrityksissä helpommin jos henkilö ei jostain syystä hallitse työtehtäviään ja tuottaa vahinkoa yrityksen toimintaan. Yleensäkin, että pystyy yritystä pyörittämään, työn pitää olla tuottavaa. On selviö, ettei yrityksen tehtävä ole tällaisen työntekijän pakkoelättäminen.Kuuluu väittämiä,että lopputilin voi tulevaisuudessa antaa pärstäkertoimen mukaan jos tämä laki menee läpi. Nyt järki käteen, kuten eräässä mainoksessa sanotaan. Näyttää siltä ,että hallitus ja ammattiliitto iskevät sarvia yhteen ja kumpikaan ei peräydy, periaatekysymys. Nyt saa hetken olla työttömät ja eläkeläiset pois syytettyjen penkiltä ja työtä tekevät saavat osansa.

Lokakuun lämpöä

Ajattelin,että nyt saa joksikin aikaa kirjoitteluni luonnosta jäädä vähemmälle. Pakko kuitenkin kirjoittaa, kun huomisesta alkaen ilmat lämpenevät jopa 16 asteeseen Saharasta tulevan ilmavirtauksen vaikutuksesta muutamaksi päiväksi. Tämä on harvinaisen lämmintä lokakuulle. Marraskuu on pimeä, masentava kuukausi. Voi olla, että sen pimeyden kestää paremmin lämpimän lokakuun ansiosta. Olen hankkinut itselleni energiavalon, en ole sitä vielä kertaakaan käyttänyt.Voi olla kirkkaan valon kokeilu siirtyy taas vuodella eteenpäin.
Huomena lähden mökille, siellä on vielä syyshommia tekemättä. Vedetkin otan pois päältä, se ei vaikea juttu naisellekaan. Pääsen seuraamaan lintujen muuttotouhuja.
Viikonloppuna oli kulttuuria. Kävin katsomassa Erja Lyytisen kiertuetta 2018 Another World. Erja on suomalainen taitava neljäkymppinen blueskitaristi. Hänellä on ollut tänä vuonna jo 100 esiintymistä ja vielä loppuvuodelle jäljellä 40. Ei voi kun ihmetellä mistä löytyy virtaa ja jaksamista kolmevuotiaiden kaksospoikien yksinhuoltajaäidille.

Kaipuu luonnonmukaiseen elämään

Tavallisesti minun päivä lähtee alkuun kupillisella teetä ja sanomalehtiä lukemalla netistä. Tänään lööpeissä on suurimmalla kansainvälisen ilmastopaneelin raportti. Sen mukaan lämpötilan nousua pitää rajoittaa puoli astetta vuoteen 2030 mennessä. Elämä on nykyään mennyt rahan arvostamiseen luonnon kustannuksella. Kaikkea pitää olla, elintasoa pitää korottaa vaikka kaikkea on jo yllinkyllin.Ihminen tuntee itsensä kuitenkin köyhäksi ja valittaa. Luonto antaa ihmiselle niin paljon, voi mennä metsään tai rannoille,voi nähdä luonnon kauneuden, kuulla sen äänet ja aistia tapahtumat.Ollaan ajauduttu kauas luonnonmukaisesta elämästä.Luonto ei kestä sitä, se saastuu.Aivan tavallisessa elämässäkin  pystyy havaitsemaan luonnon muutoksen.Linnut ovat vähentyneet, ilmastonmuutos näkyy niiden muuttoaikatauluissa, syysmuutto lykkääntyy ja takaisintulo aikaistuu. Meille on tullut pysyvästi uusia perhoslajeja etelästä. Mietin mitä itse voisin tehdä asian hyväksi, olisinko valmis luopumaan nykyisestä elämäntavasta luonnon hyväksi.Aika vähäiset ovat keinot, empä oikeastaan pysty vaikuttamaan. Voisin tietysti luopua autosta,mutta ajan n.5000 km vuodessa ja se on minulle välttämätön jos meinaan mökillä käydä.Tietysti lihan syöntiä voisin vähentää. Asuntoni ei ole suuri ja etelänmatkatkin olen ajatellut lopettaa. Minulla on kuitenkin ollut onni syntyä Suomen kaltaiseen maahan, saan hengittää raikasta ilmaa, juoda puhdasta vettä.Minun lapsuudessa ei puhuttu ilmastonmuutoksesta eikä saastumisesta. Silloin elettiin luonnonmukaisesti, muistan sen ajan. Ihmiset olivat tähän päivään verrattuna aidosti köyhiä, mutta nauru ja elämänilo, ahkeruus olivat arjessa mukana, autettiin toinen toisiamme. Minua ihmetyttää tämä nykyinen elämänmeno, arvomaailma on muuttunut raha- ja kulutuskeskeiseksi vuosien varrella.Siitä oravanpyörästä voi hypätä ulos ja muuttaa omaa ajatusmaailmaa. Ei tarvi olla kaikkea sitä mitä naapureillakin. Voi miettiä mikä itselle on tarpeellista ja jättää kaikki turha ja liian kallis ostamatta. Nykyajan lapset opetetaan saamaan kaikkea mitä pyytävät, harrastukset ovat kalliita,liian kallita monenkin perheen rahapussille.Nykyiseen elämänmenoon pitää tulla jokin suuri muutos,katastrofi, silloin pakon edessä elämäntapamme muuttuvat.Siihen suuntaan maailma on menossa, ihminen tuhoaa elämää maapallolla.

Voimaa luonnosta

Minun ajatukset pyörii pitkälti luonnossa, sieltä ammennan voimaa. Jo lapsena tutustuin kotini vieressä virtaavaan pikkuiseen jokeen. Minulla oli mukana purkkeja ja lusikoita, niillä pyydystin jouhimatoja ja korentojen toukkia ja tutkin niitä. Keväällä sammakon kutua laitoin purkkiin ja niitä toin kotiin kasvatettavaksi. Siinä vaiheessa kun niille kasvoi jalat ne aina kuolivat. Jälkikäteen äitini kertoi, että häntä iljetti kotona sammakonpoikaset niin, että hän laittoi pesuainetta veteen, sillä keinoin pääsi niistä eroon. Koulussa oli pakollista kerätä ja kuivata kasveja kesän aikana, muistan kuinka se oli mielenkiintoista.
Parhaimpia kesämuistoja ovat setäni kotona vietetyt lomat isossa maalaistalossa Siuruajoen rannalla.Parasta olivat lehmät,vasikat,lampaat, koirat,hevoset. Aamulypsyn jälkeen joskus viiden aikaan olin aina innokas lähtemään ajamaan lehmät kahden kilometrin päässä olevalle kesälaitumelle sekä hakemaan takaisin iltalypsylle. Lehmät olivat yön navetassa. Olin mukana kaikissa maalaistalon touhuissa innolla. Ajattelen, että olen perinyt tämän luontorakkauden isältäni, hän oli sinut luonnon kanssa, viihtyi metsässä ja  Iijoenrannalla kotitalonsa maisemissa.
Lapsena päätin mennä naimisiin maalaistalon isännän kanssa, ei väliä millaisen kunhan vain talossa on paljon eläimiä. Niin ei kuitenkaan käynyt, mutta aina minulla on ollut lemmikkejä ja luontoharrastuksia itselläni. Enään ei ole kuin pikkuinen Daisy koira ja kodinkukkasia ikkunoiden edessä 24 kappaletta, niitä hoitelen ja yritän saada menestymään ne talven yli. Sopiva määrä näin eläkeläiselle.

Pimeää

Aika kuluu nopeesti, nyt  ollaan lokakuun puolella. Tämä pimeän ajan kun saa menemään ja päästään jouluun, niin kyllä se se siitä hiljalleen alkaa valostumaan ja ajatukset siirtyvät kevään odotukseen. Minä kun en ole talvi-ihminen, niin keksiä pitää miten saa aikansa kulumaan eikä pitkästy. Minun jalat ovat sen verran huonossa kunnossa,että pidemmälle matkustaminen ei ole ajankohtaista. Lenkkeilen päivittäin koiran kanssa ja hoitelen normaaliaskareet ja joskus vähän enemmänkin, mutta ulkomailla ollessa haluan nähdä ja liikkua.
Koko EU:n alue miettii siirtymistä joko talviaikaan tai kesäaikaan. Eteläisiltä alueilta kuuluu viestiä,että pitävät enemmän kesäajasta. Suomessa taitaa olla suunnilleen yhtä paljon molempien aikojen kannattajia. Minulle on periaatteessa aivan sama mihin aikaan liitytään, eläkeläisenä elämä ei mene tunnin tarkkuudella. Itse voi päättää nukkumiset ja heräämiset. Jos kuitenkin pitäisi äänestää asian puolesta niin kesäajasta pidän enemmän iltojen tunnin pidemmän valoisan ajan takia.
Eilen kuuntelin tiedotustilaisuutta jossa esiteltiin irtisanomissuojaa koskeva lakiesitys, työministeri Jari Lindström yritti selittää parhaalla tavalla mitä se sisältää. Tänä päivänä lakkoillaan sitä vastaan eri puolella Suomea. Itse olen ollut puolet työurastani yrittäjänä ja puolet työntekijänä. Ymmärrän erittäin hyvin mihin lakiuudistuksella pyritään. Pienyrittäjillä on usein sellainen tilanne, että pystyy itsensä elättämään, olisi tarvetta työntekijällekin, mutta ei uskalla työllistää jos työntekijä ei hoidakaan töitänsä sovitulla tavalla tai ei ole kykenevä. Maksumieheksi joutuu yrittäjä itse, niin rahallisesti kuin tekemään työt työntekijän puolesta. On pakko todeta,että tämä on raaka totuus ja tällaiseen ei ole yrittäjällä varaa. Hyvä työntekijä on yrittäjälle kullan kallis asia ja ei ole pelkoa että työttömäksi jäisi. Työn pitää olla tuottavaa, että yleensä pystyy yritystä pyörittämään. Uskon että tällä uudistuksella pystyttäisiin työllistämään työttömiä. Liitot ovat tietysti vastaan jääräpäisesti periaatteesta. Taas mielenkiinnolla saamme seurata mihin johtaa.

       Pikkubegonia