lauantai 12. tammikuuta 2019

Talvipäivien iloksi

Illanvirkku, sitä olen. Olen useampana aamuna keitellyt aamuteetä klo 11 aikaan. Jos olisi jonnekin lähtö aamupäivällä, pitäisi herätyskello laittaa herättämään. Näin talviaikaan luontainen unirytmini tulee vahvasti esiin. Iltaisin tule katsottua myöhään telkkarista elokuvia. Ulkona olo jää vähiin, kuitenkin jonkinlaisen lenkin teen päivittäin koiran kanssa. Kesällä taas olen paljon ulkona ja elämä sen mukaista. Tänä aamuna lähdin uimahallille pitkästä aikaa.Oikeastaan oli aika mukava uida 400 metriä ja saunoa kunnolla. Nyt sattui löylyihin nainen, joka ilmoitti lauteilla istujille, että hänen miehellä on tapana sanoa, kuka ei löylyjä kestä, saunassa on ovi sitä varten. Nainen heitteli reippaasti vettä kiukaalle ja minullehan se sopi oikein hyvin. Eivät toisetkaan valittaneet, kerrankin kunnon löylyporukka samaan aikaan.
Ostin 1000 palan palapelin, ajattelin, että aikani kuluksi kasaan sen sitä hiljalleen rakentamalla.Muutaman päivän se oli levällään pöydällä. Sain reunat rakennettua, mutta mielenkiinto lopahti. Oli liian isokokoinen,sitä olisi pitänyt rakentaa osittain seisomillani.
Nyt pitäisi koputtaa puuta, kun sanon kodinkukkasieni olevan hyvässä kunnossa. Vielä tämä kuu ja helmikuu ovat vaikeaa talviaikaa kukille. Annan  kylläkin lisävaloa ja se näytää olevan tärkeää niiden jaksamiselle. Kasteluveden sulatan lumesta. Lannoitetta hiukan kerran kaksi talven aikana. Kukkaharrastus on mukavaa myös näin talvella. Oppii hiljalleen eri lajien vaatimukset, jokaisessa ruukussa on  yksilö, jota pitää hoitaa omalla tavalla. Helppoja ovat traakkipuut, anopinkielet, tyräkit. Niiden pitää antaa elellä rauhassa, vettä hiukan harvakseen ja valoa kohtuudella. Suurin virhe kait on,että kastellaan liikaa ja kasvit kuolevat kun juuret mätänevät.Enkelinsiipiä minulla on neljässä ruukussa, niistä pidän. Ihme kyllä, vain pikkuenkelinsiipi on pudottanut lehtiä. Laitoin sen lähelle lisävaloa ja nyt kasvattaa uusia lehtien alkuja.Luonto pitää huolen omistaan.
Mieluisin kukkani on kalanruotokaktus, se kasvattaa hyvin uusia kaunismuotoisia lehtiä ja toivottavasti saan sen nähdä vielä joskus kukkivan. Se kuuluu lehtikaktuksiin kuten minulla oleva pieni neidonhovikaktuskin. Osa kasveistani on sijoitettu lattialle ikkunan eteen.Onneksi minun pikku Daisy ei ole niistä kiinnostunut, antaa olla rauhassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti