Uutena vuotena tuli tehtyä suunnitelma, ei lupaus, tulevalle keväälle. Käyn uimahallissa uimassa 2 kertaa viikossa. Kansalaisopiston kurssi-ilmoituksia lukiessa huomasin, että alkaa Turkin kielen alkeiskurssi tammikuussa, kerran viikossa 1.5 tuntia, nimestä päätelleen turkkilainen opettaja, jospa ilmoittautuisin sinne, ainoastaan se mietityttää kun n.40 km matkaa opiskelupaikalle, mutta eiköhän sitä selviä matkasta olkoot pakkanen kuinka kova tahansa.
Pientä myrskyä oli koko yön, illalla mietin pitäisikö siirtyä nukkumaan kauemmaksi ikkunasta, jos puita kaatuaisi, voisivat oksat tulla makuuhuoneen ikkunasta sisään.On tullut pieni myrskykammo.Pari kertaa viime vuonna sain kokea pahat myrskyt. Kesällä ollessani mökillä 4 isoa mäntyä kaatui viereeni ,noin 5 metrin päähän. Myrsky kesti vain muutaman minuutin ja sai tuhoa aikaan, onneksi puut eivät kaatuneet mökin eikä ihmisten päälle.Toisen kerran myrskysi Alanyassa lokakuussa, silloin olin sisätiloissa, tuntui turvallisemmalta.
Pahimmassa myrskyssä olen elämäni aikana ollut lentokoneessa matkalla Kanarialle noin 10 vuotta sitten.Kone joutui kapteenin tiedotteen mukaan myrskyn silmään, jota ei pystynyt ennakkoon havaitsemaan. Tuulen nopeus 250 km tunnissa. Se oli uskomatonta koneen poukkoilua ja rätinä kuin pärekorissa.Vieressäni istuva nainen sanoi minulle, että varmaankin olemme kuolleet jo ennen kuin kone iskeytyy mereen. Koneessa oli hiljaista, kukaan ei kirkunut, itse olin varmaan shokissa. Näin jälkikäteen ajateltuna, en laittanut käsiä ristiin, en rukoillut, olin hyvilläni ettei lapseni olleet samassa koneessa.Kapteenillakin oli hätä, hän ilmoitti että ymmärtääkö kaikki, että nyt on tosi kyseessä ja suomalainen mies ei usko mihinkään, mutta nyt uskoo.Kone joutui pyörremyrskyyn, myrskyn silmässä kone lensi tasapainossa, kapteeni ilmoitti, että kohta taas rätinät alkaa, silmästä on päästävä ulos. Tämmöisiä matkakokemuksia minun kohdalle sattunut. Jostain syystä minun kohdalleni sattuu kaikenlaista ja tapahtuu ja aina hengissä olen selvinnyt.
Kerran joku kysyi minulta, tiedänkö koska on vanha, en tiennyt. Kuulemma silloin kun alkaamuistelemaan!
Nyt elämäni on melko kotikeskeistä, pennut vaativat huolenpitoa.Kolme kertaa päivässä ruokin lautaselta ja emo vielä imettää.Aitauksesta kuuluu hentoa haukahtelua ja pentujen painileikkejä on kiva seurata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti