Linnut

Linnut ovat viehättäneet minua aina.Tavoitteeni on ollut, että joka vuosi opin tunnistamaan yhden uuden linnun ulkonäöltä tai laulusta ja melkein joka vuosi olen onnistunutkin. Muutama vuosi sitten mökin ympäristössä oli myrsky joka kaatoi puita, maisema muuttui avoimeksi. Seuraavana kesänä pikkulepinkäinen mieltyi alueeseen ja oli päivittäinen vieras maastossa. Nyt alue on taas metsittynyt niin lepinkäiset häipyivät sen myötä.
Olin aiemmin tunnistanut käenpiian huutosarjan,mutta en koskaan onnistunut näkemään.
Pari kesää takaperin kuulin sen äänen aivan mökin pihalta ja huomasin linnun istuvan pesäpöntön aukon reunalla. Käenpiika on huomaamattoman värinen, mutta kun pääsee sitä läheltä seuraamaan tunnistaa linnun kyllä myöhemminkin.
Kuikan ja kaakkurin olen jo aikoja sitten oppinut eroittamaan toisistaan, upeita puhtaisen järvien asukkeja.
Valkoselkätikka myös vierailee harvakseltaan mökkini pihapiirissä ja olenpa kuukkelinkin kohdannut talvella mökkini terassilla täällä Etelä- Suomessa. Suomen linnuista voisin kirjoitella vaikka kuinka paljon.
Turkin matkoilla olen myös tähyillyt taivaalle ja pensaikkoihin jospa jotain vähän erikoisempaa nähtävää minulle.
Kaikista mieluisinta nähtävää oli laivareissulla Green Ganyonissa. Parissa paikkaa kallionkielekkeillä istui huuhkajia, pöllöjä joilla näkyvät korvat,väritykseltään ne olivat keltaisenruskeita joka minua ihmetytti. Myös kuningaskalastajia lenteli vedenpinnan yläpuolella vauhdilla, kaunis lintu.
Lokkeja ja merimetsoja näkyi myös, sekä isoja haukkoja ja haikaran pesäkin
Kaupungissa kyyhkyset, varikset,harakat ja varpuset.
Hotellin ravintolan katoksen alle pääskynen oli rakentanut pesän, siellä se ruokki poikasiaan
häiriintymättömän näköisenä. Hotellin pojat olivat siirtäneet pöydän pois pesän alta ja pitivät pesän alla olevan lattian siistinä :)
Kanojahan siellä oli kaupungin keskustassakin, turkkilaisten lemmikkejä.

Miesten hommaa

Kävin tänään parturissa leikkauttamassa kesätukan, oikein lyhyen, melkein kun miehillä. Hiljalleen kyllä alkaa jo itsensä tuntemaan muutenkin miesmäiseksi. Olen kierrellyt kauppoja etsien puuöljyä terassin maalaamiseen ja erilaisia pensseleitä. Vaikea saada itse selkoa minkä ruskeasävyiseksi milläkin öljyllä lopullinen väri tulee. Ihan onnenkaupalla ostin, nyt olen pari päivää sivellyt öljyä terassin puupintoihin, vielä toiset pari päivää niin urakka on valmis. Aika hankalaa kun minun toinen jalka ei taivu kunnolla, suorilta jaloilta lattian maalausta.
Nurmikkoa siistiessä tietenkin trimmeristä loppui lanka kesken työn. En koskaan ole lankaa vaihtanut tähän viime keväänä ostettuun. Yritin etsiä käyttöopasta,mutta ei löytynyt mistään. Sain kuitenkin avattua osasen minkä sisälle lanka on kieritetty. Siinä oli miettimistä miten langan sinne laitan, pakko tunnustaa, että naapurin miestä pyysin apuun, mutta nyt sekin homma hoituu minulta itseltäni tulevaisuudessa.
Mökille olisi tarkoitus lähteä ensi viikolla siellä putkihommat odottavat, taidan kiristellä hanojen liitoskohtia, sitä en vielä ymmärrä miksi vedenlämmitin piti outoa ääntä, kuitenkin lämmitti veden.Varmaan sekin asia ratkeaa.
Uuden haravankin ostin, entisestä kun piikit kuluneet, ei muuta kuin haravoimaan.
Honkkarista haen metallisen sahapukin,niin voin aloittaa puunrunkojen sahaamisen.Pohdin kyllä että jos itse nikkaroisin sahapukin,mutta mitä suotta,kaupasta saa valmiin :)
Helmiä käytin eläinlääkärissä ultrauksessa, tyhjä on, ei siis pentuja.
Ensi viikolle luvassa kaunista ilmaa, uikkarit ja pyyhe mukaan ja mökille!

Jos ei heilaa helluntaina...

Jos ei heilaa helluntaina niin ei koko kesänä. Mistähän tuokin sanonta tulee, jotain vanhaa sanontaa luulisin,sen kyllä uskallan arvata, että tuskin raamatusta. Kiirettä pitää jos huomiseksi. Minulla mökillä putkiston tiivisteistä vesi lentää, katoille on kertynyt männyn neulasia, terassin lattia vähän vinollaan ja iso kasa puiden runkoja jotka pitäisi sahata ja pilkkoa takkapuiksi. En taida ehtiä etsiä huomiseksi heilaa. Kalliiksi tulee itsenäisen naisen elämä.
Kalliiksi tulee avioliitto Turkissakin. Klikatkaa kuva suureksi ja katsokaa sulhasen ostamaa morsiamen ranteessa olevaa kultarenkaiden määrää. Kuvat Kleopatra puisto huhtik.2015

Kuvat

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, niinpä liitän mukaan keväisen Alanyan matkan aikana otettuja kuvia. En ole mikään Turkin asiantuntija, mutta olen jäänyt koukkuun minua kiehtovaan maahan. Joka reissulla näkee ja oppii uutta, antaa vain tapahtumien edetä. Näin suomalaisin silmin ja korvin maa on täynnä kaikkea jopa käsittämätöntä ja mielenkiintoista.
Uskallusta vain tutustua turkkilaiseen kulttuuriin ja nähtävyyksiin, ihmisiin. Kokemalla voi tietää
ja rakentaa lähempänä totuutta olevaa mielikuvaa. Erilaisilla kulttuureilla on myös paljon annettavaa meille länsimaalaisille. Itselleni nämä matkat ovat avartaneet ajatusmaailmaa ja lisänneet kiitollisuutta kaikkea hyvää kohtaan.
Eilen käytin Helmiä eläinlääkärissä ultrassa, viikon päästä uudelleen, lääkäri ei pystynyt vielä sanomaan onko pentuja tulossa.

Vierailulla

Olen vieraillut muutamassa turkkilaisessa kodissa.Kaikissa on ollut yhteistä kauniit matot, jotka peittävät lattiat, ajattelen että matot ovat tärkeät turkkilaisen kodin sisustuksessa kuten myös verhot.
Tauluja en ole nähnyt yhdenkään kodin seinillä en myöskään koriste-esineitä. Silmiinpistävää on myös kodin siisteys,kengät on otettava pois ennen asuntoon sisään menoa. Jostain syystä piha-alueet ovat jääneet vaille huomiota, jopa melkoisia kaatopaikkoja.
Nyt huhtikuussa vierailin maaseudulla vieraanvaraisessa lämminhenkisessä kodissa. Pihalla käyskenteli vuohia, takapihalla oli 3 lehmää naruihin kytkettyinä.
Sain luvan kuvata kotia ystäväni kerrottua, että olen kiinnostunut miten turkkilaiset oikeasti elävät maaseudulla. Talossa asui 2 sukupolvea. Lapsia ei ollut, liekö jo lähteneet maailmalle.
Terassin kaiteeseen oli sidottu pussi täynnä vuohen maitoa, ilmeisesti jotain juuston tekoon liittyvää. Miesväki keskusteli leppoisasti omassa ryhmässään, vanhempi rouva keitteli teetä.
Minä sain rauhassa katsella ja kuvailla tapahtumia.

Häntien huisketta

Olen tarkkaillut Helmia olisiko jotain tiineyteen viittaavia oireita, ei ole ollut,reipas ja ruoka on maittanut hyvin. Tänä aamuna kuitenkin Helmi voi pahoin, voisiko kuitenkin olla pieniin päin. Huomena puolelta päivin menen eläinlääkärin vastaanotolle ja sieltä tulee vastaus,Helmi ultrataan. Koira kantaa 58 - 63 vuorokautta. Nyt Helmi voisi olla ollut tasan 4 viikkoa tiineenä.
Pekka Pouta lupailee lämpimämpiä ilmoja tänne muutamaksi päiväksi, viikonlopulle sateista.Alanyan seudulle yli 30 C jollekin päivälle, lämmintä on. Päivittäin saan tietoja sieltä, vielä on reilut 3 kk kun menen uudelleen.

                                         Turkkilaisia koiria vahtina,paimentamassa ja kadulla

Mato

Helatorstaina olin pikkuväen kanssa luontoretkellä.Olin edellisenä päivänä koirien kanssa lenkkeillessä löytänyt  korvasieni paikan.Ajattelin,että nyt on mielenkiintoista niin itselleni kuin lapsillekin kerätä sieniä ja tarkkailla luontoa.Itse en ole koskaan maistanut  korvasieniä. Meillä oli mukava retki, hanhipalvi lensi matalalla ylitsemme ja valkovuokkoja löytyi kotiin tuotavaksi (kuva).
Kukaan ei ollut löytänyt korvasieni paikkaani, retkemme on täydellinen.
Kotona ryöppäsin sienet kahteen kertaan ettei varmasti myrkkyjä.Kaadettuani sienet kuivumaan talouspaperin päälle...YÄK...sienien päällä köllötti iso, paksu, sentin mittainen vihertävä mato.
Mato oli täysin kokonainen, vaikka olin kiehuttanut sienia pari kertaa. Yritin suggestoida itseäni,että mitä yhdestä madosta, varmaan hyviä sieniä kun paistan, mutta en paistanut,sienet menivät vessan pöntöstä alas.  Nyt on olotila,että yksikään sieniruoka ei menisi kurkusta alas.
Eilen olin koko päivän mökillä.Viimeksi olin käynyt siellä syksyllä, ensimmäisenä tarkistin vesiputket, missään ei näkynyt pullistumia,ei halkeamia, näytti lupaavalta. Kävin laittamassa vedet päälle, silloin alkoi suihkuaminen, tiivisteet vuotivat kolmesta eri paikkaa. Nyt olisi mies tarpeen, itseltäni nuo korjaushommat eivät onnistu.
Siinä terassilla istuessani katsellessa järvelle mietin missä minun on olisi parasta nauttia elämästä ja viettää vanhuudenpäiviä. Näin on hyvä, olen onnenpekka.

Vaihtelua

Ei viikkoa mennyt kotiin tulosta kun varasin uuden matkan Alanyaan. Eilen katselin erilaisia vaihtoehtoja syksyn matkaan.Mitä lähemmäs matkustamista jättää varaamisen sitä heikommin saa mieleisen. Olen ollut 2 kertaa samassa hotellissa, yritin eilen löytää jotain uutta, mutta aina tämä vanha valinta osoittautui paremmaksi vaihtoehdoksi.
Ensinnäkin hotellissa on mukava tuttu henkilökunta, uima-allas on tarpeeksi iso, siistiä, ei ötököitä,
kivan kävelymatkan päässä Kleopatra rannasta saan liikuntaa,kuitenkin kaikki lähellä. Huoneistohotelli, joten aamukahvit voin itse keitellä ja jääkaappikin tarpeellinen, kaikki tämä kohtuuhintaan.
Edelleenkin ajatus oleskella Alanyassa keväisin ja syksyisin tuntuu houkuttelevalta.Se kuinka toteutan elämiseni on ratkaisematta. Elän päivä kerrallaan ja katson mitä se tuo tullessaan.
Nyt kuitenkin sataa ja sääennustusten mukaan vielä muutaman päivän..tylsää.
Eilen tein hiukan puutarhatöitä, kaivoin muutamat ruusunjuuret pois kukkapenkistä.
Oikeastaan sopeudun muutamassa päivässä uuteen elämisen tapaan, kun olen kotona täällä on ihan hyvä olla läheiset lähellä, mökillä ihanaa mökkielämää ja siellä omat naapurit ja sitten kun lähden Alanyaan siellä uusi maailma.Toivottavasti saan olla terve ja kokea vielä paljon asioita.

.Kale kukkulan rinteessä oleva huvila, ihana pasuunakukka...lottovoittoa odotellessa :)

Odottelua

Kevät ei näytä edistyvän, hiukan vihertää, kasvu jumiutunut. Ennustettu sateista ja pilvisiä päiviä eteenpäin.
Heti kun lämpenee tarkoitukseni on muuttaa asumaan koko kesäksi mökille. Viimeksi olen käynyt siellä viime syksynä.Toivottavasti talven aikana ei ole suurempia tuhoja ilmaantunut. Oikeastaan odotan jo sinne pääsyä, mökkinaapureiden tapaamista, uimista,saunomista.
Ikuinen riesa näin keväisin on huomata vesiputkien halkeaminen, aina on jäänyt vettä johonkin mutkaan,joka rikkoo putken. Sitä pitäisi  naisen taloudessa osata olla putkimies, halonhakkaaja,
kirvesmies,katon puhdistaja ja vaikka mikä. Vuosi sitten ostin moottorisahan itselleni ja ajattelin pätkiä puunrunkoja
polttopuuksi.Minua kyllä varoiteltiin,että käteni sillä vehkeellä katkon. En ole uskaltanut sitä käyttää,taitaa olla, että minun voimat eivät riitä moottorisahan hallitsemiseen.
Minun vanhempi koira Helmi saattaa olla pieniin päin, lomani aikana hoidossa ollessaan ystävystyi Brooklyn herran kanssa. Käytän ultrassa parin viikon päästä,silloin selviää. Helmillä on yksi pentue kolmen vuoden takaa ja nyt jos vielä toisen saisi. Helmi menee kesäksi tuttuun Kenneliin hoitoon missä myös synnyttää ja pennut hoidetaan.

Kleopatra puiston keväistä kukkaloistoa

Hyvää Äitienpäivää

Tänä aamuna vein haudalle ruusun, muistaen omaa äitiäni.
Itse olen kahden lapsen äiti ja kahden lapsenlapsen mummi. Meillä syötiin mansikkakakkua jo eilen. Pöydälle ilmestyi pikkuisin käsin piirretty äitienpäiväkortti mummille.
Koiranikin on jo haettu kotiin ja univelat nukuttu pois joten arki voi alkaa.
Kevät on edistynyt hitaasti, odotin 2 viikkoisen matkani jälkeen viherrystä enemmän.
Turkissa kevät oli parhaimmillaan, maisemat näyttivät siistiltä, puistoissa oli pensaita ja puita leikattu, kukkaistutuksia kaikkialla.

Japaninmispeli on kevään hedelmä, näitä näkyi yleisesti kaikkialla. Kyseessä on päärynän/omenan sukulainen. Turkissa nimi muspula. Olisin halunnut maistaa, mutta kaikki alaoksien hedelmät oli ohikulkijat syöneet vain latvuksissa jäljellä.

Kotiin

Kotimatka sujui kivasti,aikataulut piti, lähtö Gazipasasta.Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja oli paahtavan kuumaa. Hyvät muistot jäi lomasta. Eilen olin valtavan väsynyt, palautuminen arkeen vie aikansa.Matkan aikana tuli otettua 130 valokuvaa, niitä katsellessa voi muistella loman tapahtumia.

Kuva Kale kukkulalta, menin sinne ystäväni kanssa taksilla ihailemaan auringonlaskua.
Kävelimme alas ihaillen maisemia, pysähdyimme syömään matkalla. Vasta pimeän aikaan olimme takaisin hotellilla.
Matkan varrella paikalliset myivät tuotteitaan.
Sovittelimme erilaisia hattuja. Ei ollut ilmaista huvia,kauppias veloitti 2 liiraa kuvaamisesta :)

Laukun pakkaaminen

Tänään on aurinko paistanut kirkkaasti aamusta alkaen. On viimeinen lomapäivä.Olen kierrellyt kaupoissa jo heti aamusta, päivällä on liian lämmintä kävelyyn. Kävin tapaamassa tuttavaani ja iltasella vielä ruokailemassa jossain pari päivää  sitten avatussa lokanta ruokapaikassa. Ruoka oli hyvää,  paljon karjalanpaistilta maistuvaa lihaa sekä riisiä, papuja  leipää  ja juomat, hinta 28 liiraa kahdelta hengeltä, eli n. 5 euroa yhdeltä.
Olen aloittanut pakkaamisen, laukku on nostettu sohvan päälle, siitä se jatkuu huomen aamuna.
Matkani Alanyaan on ollut ihana, täyttänyt odotukseni ja taaskin kaikki tunteiden lajit ovat täällä testattu, voin kertoa että ovat edelleenkin tallella.Tämä on maa missä kaikki on mahdollista paitsi tylsyys, koskaan ei tiedä mitä hetken päästä tapahtuu, tänä iltanakin vielä lähden ihailemaan kaupungin valoja Alanyan yöhön ja jättämään hyvästit ensi syksyyn.

Lämmin suihku

Tänä aamuna pääsin lämpimään suihkuun. Kahtena edellisenä aamuna kylmään, kun oli pilvistä vesitunnyrit katolla eivät lämmenneet, myös sähköä käytetään veden lämmittämiseen.Nuo vesitynnyrit talojen katoilla antavat oman leimansa kaupunkikuvaan.Nyt aurinko paistaa kirkkaasti ja on lämmintä. Välillä on pulahdettava uimaan. Meren rannalla olen käynyt vain ottamassa aurinkoa ja valokuvaamassa. Aallot ovat korkeat, meriveden lämpötila n. 19 C  sama kuin hotellien uima-altaissa.Syksyisin kun meressä lämpötilä n.28 C,  uidessa voi viettää aikaa jopa tunteja palelematta, näin keväisin se ei onnistu.
Illemmalla lähden torille, tässä kävelymatkan etäisyydellä on tänään. Torit ovat mielenkiintoisia paikkoja, maanviljelijät myyvät tuotteitaan.
Hiljalleen alkaa tottumaan kaupungin ääniin, tapahtumiin, ihmisiin, kaikki alkaa  tuntumaan tutulta. Tulee tunne, että olen yksi muiden joukossa.
Täällä on ollut matkatoimistolla ongelmia aikataulujen kanssa, suomalainen toimisto on  suljettu.Toimiston henkilökunta on siirtynyt saksalaisturkkilaiselle firmalle oppaan kertoman mukaan. Onnekseni päätin tänään tavata oppaan kotiin lähdön tarkistamiseksi.
Lähtöajaksi oli merkitty aivan toinen, opas joutui tarkistamaan ajan, koska pidin pääni, että aika ei täsmää. Hän ilmoitti, että on tapahtunut kauhea erehdys, hän on ilmoittanut kaikkiin hotelleihin väärät lähtöajat, kysyi kuinka voi korvata minulle minulle kun huomasin virheen ja saman tien lähti jopa kauhuissaan.Osaan vain kuvitella lomailijoita, joilla ei kielitaitoa, vanhempia ihmisiä ja ensimmäisellä matkalla kun aikataulut ei pidä paikkaansa ja suomea puhuvat oppaat puuttuvat.

Mietteitä

Loma jatkuu leppoisasti auringossa, rusketusta alkaa olla riittämiin, valolla on ihmeellinen teho sen voi todeta täällä, samoin turkkilainen musiikki se lähtee viemään mukanaan.
Kulttuurierot ovat kuitenkin niin suuret, vaatii toistensa ymmärtämistä ja hyväksymistä pienissäkin asioissa.Etsii hyviä puolia ja jättää huonojen asioiden pohtimisen vähemmäksi.
Hotellissa työskentelee mies joka on asunut Suomessa 10 vuotta, hänen suomenkielentaito on lähes täydellinen.Hänen kanssa olen käynyt mukavia keskusteluja.Hän kertoi viihtyneensä Suomessa, mutta ihmetteli kuinka siellä jaksetaan juoda, vasta muutaman drinkin jälkeen uskalletaan tulla juttelemaan normaalisti, ihmetteli miksi ihmiset ovat siellä niin masentuneita, pitkä talvi vai mikä. Suomessa ihmisillä asiat hyvin, mutta eivät ole onnellisia.Hän väitti , että 20 prosenttia  tuntemistaan suomalaisista oli tyytyväisiä elämäänsä.Hän sanoi mielellään palanneensa Turkkiin kotimaahansa, täällä hänellä on todella pieni palkka ja 12 tuntiset työpäivät, mutta täällä ihmiset ovat iloisia ja täällä on hyvä olla.Parhaillaan täällä niin kadulla kuin televisiossa näkyy vaalimainonta ja mielenosoitukset. Turkkilaisia uutisia ei hänen mielestä kannata katsella, se vie mielenrauhan.Eilen itse katselin uutisia hetken aikaa, käänsin kanavan toiselle lasten ohjelmiin.Se oli iloista katseltavaa, nauroin ääneen, kyseessä oli jokin vanha piirretty filmi, siinä perheen isän tempperamentti näkyi kädet vispasivat suurieleisesti, tupakka paloi suussa, mutta tupakka oli sutattu pois, täällä myös oivalletaan että huonoa esimerkkiä jos isi polttaa tupakkaa.
Loma lähestyy loppuaan, vielä on asioita joita pitää hoitaa  vai lähtisinkö hierojalle?

Vapun viettoa

Suomessa vietetään vappua iloisesti.Täällä Turkissa vappu on vasemmistolaisten mielenosoituspäivä, ei juhlapäivä.
Ohi kulkevista mainosautoista pauhaa musiikki  ja kuulutuksia, kesäkuun 7. Päivä täällä  on parlamenttivaalit. Mainonta jo käynnistynyt.
Iltapäivällä tunsin savun hajua, parvekkeeltani katsoessani Taurus vuori oli sankan savun peitossa. Onneksi voimakas tuuli etelästä mereltä, savu ei ole päässyt laskeutumaan kaupungin päälle.
Täällä on ihanan lämmintä, aamulla kävelin meren rannassa, aallot ovat niin voimakkaat, että nostaneet hiekan korkealle kasalle rantaviivaan.Uiminen mahdotonta ja tuulikin kovaa. Lämpö kuitenkin tekee hyvää nivelille ja lihaksille, iskiassärky on poistunut, yöt saan hyvin nukuttua ilman kipulääkkeitä.
Aamupäivällä kävin tapaamassa tuttaviani, iltapäivällä auringonottoa. Näin se loma kuluu mukavasti, vielä 5 kokonaista päivää nautittavana.
Olen jo vuoden pohtinut tänne muuttoa syksyksi ja kevääksi, edelleenkin tuntuu ,että täällä voisi olla kotini.Aika näyttää, kaikenlaista suunnitelmaa vireillä.
Aiemmin kerroin suomalaisesta naisesta, joka odotti ystäväänsä Istanbulista, mies saapui, mutta seuraavana aamuna poliisiauto kävi noutamassa miehen, että semmoinen loma :).