Tantra

Eilen pitkästä aikaa aloin tutkailemaan vanhoja cd levyjäni, soittelin Janne Hurmeen levyjä, oikeastaan aika hyviä, myös.Juhani Markolasta olen pitänyt, hänellä kaunis ääni.Levyjä kuunnellessa muistelin menneitä naurussa suin.
Tämän jälkeen avasin radion, siellä sattui olemaan Kirsi Salo haastateltavana. Aiheena tantra.
Olen kuullut sanan tantra joskus aiemmin, jotain huuhaata muistelin. En kuitenkaan sulkenut radiota,Kirsi Salo  ensi lauseillaan sai minut kiinnostumaan.
Hän kertoi ihmisen hyvinvoinnista ja eheytymisestä tantran avulla, tavallaan itsensä löytämisestä ja
vapautumisesta ympäristön tuomista vaatimuksista. Hän kertoi monen eläkkeelle jääneen ihmisen
kertovan juuri elämän paineiden helpottumisesta. Se pitää vain jokaisen oivaltaa itse.
Itse en ole koskaan ollut laumasielu, aina olen omasta mielestäni kulkenut elämän sivupolkuja, juuri niitä jotka ovat minulle ollut tärkeitä. Se on minulle paljon antanut myös ottanut.
Olin tajuavinani Kirsin puheista että aikuisen tulisi elää elämäänsä lapsen riemulla, josta aikuiset ovat etääntyneet.Osata arvostaa omaa elämää, tehdä siitä nautittava ja sulkea pois muiden mielipiteet ja tehdä elämästä itsensä näköinen.
Luulen, että ydin miksi näen Turkin lomailuni rentouttaviksi niin kokemusrikkaiksi rakentuu  osittain vapautumiseen  länsimaisesta arvomaailmasta. Erilaisessa kulttuurimaailmassa on mielenkiintoista asetella erilaisia arvoja rinnakkain ja punnita niitä, löytää hyväksyminen ja elämänilo.
Eläminen vieraassa kulttuurissa ei kokonaisuutena ole helppoa, näet paljon jota et haluaisi nähdä, mutta arvomaailmasi muuttuu, olet lähempänä itseäsi, näet kirkkaammin kaiken ympärilläsi olevan hyvän.

Kauppa ei käy

Kiinteistövälittäjä ilmoitti, että nyt olisi aika  ottaa sopimuksemme mukaan myytävänä oleva kesämökkisi pois myynnnistä vai jatketaanko ilmoittelua. Aivan turhaa, todellisuus on, että ei mene kaupaksi,  ei minun mökki eikä muiden. Samat omakotitalot näyttävät olevan myös kaupan kuukaudesta toiseen, kauppa ei käy. Näin täällä Kouvolan suunnalla.

.
Hintoja pitäisi pudottaa rajusti,että ostokiinnostusta löytyisi. Nyt on ostajan markkinat.
Henkilöt jotka haluaisivat päästä entisestä asunnosta ja ostaa uuden ovat heikommassa tilanteessa. Kahden asunnon loukkuun jääminen uhkana.
Tänä kesänä olen ollut todella vähän mökillä,alku kesästä huonojen säiden ja loppukesästä sairastelun vuoksi.  Olen alkanut myös kokemaan, että mökkillä on liiaksi töitä, kotona pääsee helpommalla.
Silloin kun oli vielä työelämässä mukana, oli ihana päästä luontoon,rauhaan maailman mölyiltä,
nyt haluan ääniä ja elämää ympärilleni.
Daisy on viettänyt muutaman päivän sulhasen luona. Pikkuväki ihmetteli miten niitä koiranpentuja alkaa tulemaan. Kerroin, että kun Mr Brooklyn ja Daisy viettää yhteistä aikaa, ne rakastuu ja sitten tulee pentuja 2 kk päästä. Pari päivää Daisy oli antanut pelkkaa hammasta, mutta eilen oli  rakkaus syttynyt muutamassa sekunnissa, joten pentuja on odotettavissa.

                                                         Daisy

                                                       Aiita
                                                   

Kuka valvoo etujasi

Nyt näin viralliselle eläkkeelle jäätyäni mietin onko eläkkeeni sama kun sairauseläkkeellä ollessani, jonka aikana olen tehnyt pätkätöitä satunnaisesti. Eläkeyhtiöstä ei ole tullut mitään ilmoitusta.
Siispä soittamaan. Kerroin asian virkailijalle ja myös että olen tehnyt töitä sairauseläkkeeni aikana.
Sain vastauksen että sairauseläke ja vanhuuseläke on sama, ei muutosta. Oli pakko selventää,että palkoistani on mennyt eläkemaksu,että eikö sillä mitään merkitystä. Sain vastauksen että siinä tapauksessa minun pitää tehdä uusi anomus ja sitten vasta lasketaan uusi eläkkeeni.
Jos en olisi itse ymmärtänyt virkailijalle sanoa että työpalkasta otetaan eläkemaksu, hän ei olisi
kertonut minulle, että pitää täyttää uusi lomake saadakseni vähän parempaa eläkettä.
Väkisinkin tulee mieleen,että kuinka paljon on ihmisiä jotka eivät ole ymmärtäneet anoa heille kuuluvia etuisuuksia. Onko aivan tahallista, että niistä ei  kerrota.
Varmaan jotkut nyt miettivät että miten sairaseläkkeellä voi tehdä työtä.Se on aivan laillista, muistaakseni kuukaudessa saa tienata n.700 e menettämättä eläkettä.
Sairaseläkkeelle jäädessä ihminen on kykenemätön täysipäiväiseen työhönsä ja elättämään itsensä.

                                          Neitoperho auringonpaisteessa

Mukava elämä

Aamusta heti oli aika eläinlääkärille, odotushuoneessa Daisy otti johtajan otteen,seurasi silmä tarkkana muiden koirien jokaista liikettä, vaikka Daisy on pienikokoinen, sillä on ison koiran ego, valmis puolustamaan reviiriään ja isäntäänsä ison koiran elkein, siis hyökkäämään vaikka rotweilerin päälle jos ei satu naama miellyttämään. Tämä on chihuahuoiden erityispiirre kuten se, että monet niistä viihtyvät parhaiten oma rotuisten seurassa.
Polvet kunnossa ja rokotukset kunnossa totesi eläinlääkäri, nyt vain odottelemme oikeaa päivää
jolloin Daisy lähtee poikaystävänsä Mr.Brooklynin seuraan muutamaksi päiväksi.
Muutama päivä sitten telkkariuutisissa haastateltiin seitsemänkymppisiä naisia, jotka tuntevat itsensä viisikymppisiksi. Enään ei olla liina päässä kahvia juovia mummoja. Maailma on muuttunut, enään ei olla niin ahdasmielisiä, ei tarvi ottaa perinteisen mummon roolia. Voi matkustella, pukeutua oman maun mukaan ja rakentaa oma elämä itsensä näköiseksi. Eläkkeelle päästyä monella on pitkän työuran jälkeen varaa mukavaan elämään.
Eilen saavutin virallisen yrittäjän eläkeiän. Iso mansikkakakku maistui.
Mietin itsekseni millainen työura minulle olisi ollut sopivinta, olenko osannut tehdä oikeita valintoja.
Elämä yrittäjänä on ollut antoisaa, on ollut hyviä ja vähemmän hyviä aikoja. Kuitenkin kokonaisuutena huikeaa, johon tänä päivänä en uskaltaisi lähteä mukaan.
Nyt on aikaa elää itselleen.

Mitä elämä tarjoaa

Kaikkea odottamatonta sitä tupsahtaa eteen. Aamulla huomasin molemmilla koirilla punkit niskan alueella ja Daisyä tarkemmin hoidettuani että sillähän on juoksut alkamassa. Muutaman viikon etuajassa omien laskemieni mukaan. Sain ajan eläinlääkäriin maanantaille Daisyn polvitutkimuksiin ja rokotuksiin. Emo pitää olla hyvässä kunnossa ja vaadittavat dokumentit Kennelliittoon ennen astuttamista jos meinaa pennut saada rekisteröityä.  Siis odotettavissa mielenkiintoinen talvi, pennut syntyisivät marraskuun alussa.

Laskeskelen päiviä, ehtisin ennen pentujen syntymää viettää rantaloman  jossain lämpimässä :)

Heti hymy nousee huulille kun suunnitelmia ja haaveita ilmaantuu näkökenttään.

Nyt on aika viskata tylsyys romukoppaan.

Ökymersu

Oma elämä on  rauhallista, ei tapahdu mitään suurta ja mullistavaa. Sunnuntaille kuitenkin lupasin leipoa ison mansikkakakun suklaakoristein,sitä nautimme kera kahvin ja lapsille pillimehua. Varmaankin pikkuväki muistaa mummia onnittelukortein.
Olen kuullut kovaa kritiikkiä kuinka leikkaukset osuvat koulutukseen, opiskelun laatuun.
Ei meidän kaupungissa kuitenkaan ole rahapulaa sillä alalla. Ammattikoulun rehtori sai työsuhdeautoksi leasing  mersun, jonka hinta uutena yli 117.000 e ja vararehtori 46.000 euron arvoisen mersun.
Toivottavasti rehtorit tulevaisuudessa panostavat antamaansa opetukseen samalla innolla kuin autoihinsa.
Nyt rehtori on kuitenkin luopunut ko ökymersusta, kuulemma virhearvio hyväksymisessä.
Olihan se pakko, kun lehdet alkoivat kirjoittelemaan ja asia pullahti julkisuuteen.
Opetusalalla voisi karsia ko. kaltaiset etuisuudet ja opettajien työtunnit pistää syyniin.
Tällaisia juttuja kun lukee lehdistä, ei varmaan monellakaan raskasta, pienipalkkaista työtä tekevällä ole haluja luopua pekkasistaan eikä pyhätyökorvauksistaan.

                                                 entisen ajan mersu

Nyt edullisesti lämpimään

Nyt on käsillä kesän kauneimmat päivät, aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Yöt ovat kylmiä ja tuulessa tuntuu syksyn kolea viima.
Ensi viikolla menen mökille päiväksi, käyn katsomassa puolukkapaikan millainen on sato tänä syksynä.Olin päättänyt etten kerää marjoja enää koskaan ikinä, mutta taas aion sänniä metsään ämpäri kourassa.Lopuksi istumme kannolla nauttien kuumasta termospullokahvista, pullasta ja tietenkin runsaasta sadosta:) :)
En jää mökille pitemmäksi aikaa, minulla on kesken vaivojeni tutkiminen ja sopivien lääkkeiden saaminen. Tähän päivään mennessä minulla ei ole ollut vakituista lääkitystä.
Nyt ilmeisesti jonkinlaiset reumalääkkeet tulen saamaan.Reumakoe edelleenkin koholla, kivut eivät ole kokonaan poistuneet.Eikö ole sanonta, että vanhuus ei tule yksin ja jos ei johonkin kolota ,on kuollut.Onneksi huumorintajua vielä tallella.
Pari ystävääni on kysellyt minua kaveriksi etelän aurinkoon. Ajatukseni rullaa hetkistä riippuen, lähden, en lähde. Saa nähdä kumpi vie pitemmän korren.
Alanyan matkoille alkoi ale eilen, Helsinki-Gazipasa suoralennot 2 viikkoa 95 e, määrittelemätön hotelli 2 viikkoa ja matkat Gazipasaan 195 e.....houkuttelevaa.  Syyskuussa ehkä!
Ensi sunnuntaina terrorismin vastaisia marsseja järjestetään Turkissa, saa nähdä ja kuulla miten sujuu, minä ainakin pysyttelisin kaukana varmuuden vuoksi.
Katselin keväsiä lomakuvia Alanyasta ja ihmettelin kuinka paljon uutta loma-asutusta on noussut
läntisen puolen vuoren rinteeseenkin.

Hippokisat

Tässä nyt odottelen mitä elämä minulle tarjoaa, tänään se tarjosi paikallisella urheilukentällä Hippokisat. Pankki järjesti lapsille urheilutapahtuman, 30 metrin juoksua, pallonheittoa ym.Pieniä urheilijoiden alkuja osallistui kilpailuun lähes 200. Palkintona jokaiselle pillimehua ja kaulaan roikkumaan Hippomitalli, Oli se hienoa, kaikki voittivat! Mukava kaksituntinen aurinkoisessa
säässä.(kuvat)
Lauantaina elämä tarjosi minulle nimpparit, juhlat, ei omani vaan ystävättäreni,tuoretta mustikkapiirakkaa, tiikerikakkua ja paljon paljon puheen sorinaa ja naurua.
Eilen illalla seurailin Alanyan kahinoinnin kulkua netin kautta, melko reaaliajassa tiedot kulkeutuivat tänne, tekstejä ja videoita.
Turkissa on paha poliittinen solmu, sen avaaminen  ja jonkinlaisen tasapainon saavuttaminen voi olla monen mutkan takana,Tämän syksyn aikana selviää mihin suuntaan ollaan menossa.
Tänään itse katselin Turkin matkoja ovatko hinnat laskeneet, en vielä huomannut.
Ehkä äkkilähtöjä Alanyaan tullaan saamaan todella edullisesti tämän syksyn aikana.
Matkanjärjestäjillä ja paikallisilla yrittäjillä  näyttää olevan kiire ilmoitella ettei mitään hätää, pientä kahinointia,kaikki hyvin.
Alanyarakastajat eivät näe mitään vikaa missään,esim.riidelläänhän siellä Suomessakin,että samanlaista täälläkin.

Aku Ankka

Herättyäni minulla on "pakkomielle" juoda aamukahvit ja lukea netistä  talousalan- sekä  päivän uutiset. Nyt tapetilla on Kreikalle uusi laina ja kotimaamme budjetti, molemmat nostattavat mieleen ryöpyn kirosanoja, jos itse hoitaisin omaa talouttani samoin, olisin etelän auringon alla ja muut olisivat maksumiehenä. Ainoa keino pysyä tyynenä on kait siirtyä lukemaan Aku Ankkaa.

Pitää kohdistaa ajatukset omaan elämään ja ympärilla oleviin mukaviin asioihin.

Yritän kohdistaa ajatukseni omaan elämään. Nyt ei ole mitään unelmia ei haaveita, jalat tiukasti maan pinnalla. Elän päivä kerrallaan ja katson mitä se tuo tullessaan. En yritä rakennella mitään uusia polkuja ja seikkailuja. Höh, onko minusta tulossa tylsämielinen vai onko elämäni niin helpon turvallista etten viitsi. Tähän astihan elämääni on kannatellut haaveet ja uudet projektit.

Tämän talven otan rauhallisesti, katselen ympärilleni ja annan elämän kuljettaa itseäni, jospa sillä olisi tarjottavana minulle jotain uutta ja mielenkiintoista.

                                          Ristihämähäkin jälkeläisiä mökin terassilla

Lippu korkealle

Nyt olen viettänyt muutaman päivän ihan kotosalla ja pääkin jo pitää, eilen oli ensimmäinen päivä ilman huimausta. Mitään selvää syytä mistä johtui ei lääkäri osannut kertoa,pelkkiä arvailuja, mutta vielä lisää kokeita otetaan tällä viikolla.
Nyt kaikki on kait kunnossa, ei muuta kuin lippu korkealle ja eteenpäin.
Olen mielenkiinnolla lukenut lomailijoiden kannanottoja Turkkiin matkustamisesta kuten
"riskillä mennään, tapahtui sitten mitä tahansa" tai" voihan sitä kuolla kotonakin" ym, ajatelmaa.Yksikään ei kirjoituksissaan ymmärrä mitä aidosti tapahtuu ja mihin tilanteeseen itse joutuu
kun maa menee sekasortoon, mellakat,mielenosoitukset,ampumiset kadulla ym.
Ensimmäisenä tulee ulkonaliikkumiskielto, internetyhteydet ei pelaa, sähköt on pois, ruoka loppuu kauppojen hyllyiltä ja tietämättömyys miten jatkossa,miten pääsen kotiin ym.
Kirjoituksista näkee että vähätellään vaaroja ja kuitenkin pelätään pahinta.Matkakuume voittaa.
Matkatoimistot ilmoittavat, että Turkin matkat menevät entiseen tahtiin kaupaksi.Varmasti meneekin, useat peruvat matkansa, mutta uudet menijät ostavat ne.
Moni sinne matkaava seuraa ulkoministeriön tiedotteita luottaen että he tietävät. Todellisuudessa
 mikään taho ei voi tietää aikaa millä hetkellä mahdollinen mielenosoitus riistäytyy hallinnasta tai tapahtuu erilaisia terroritekoja.
Minulla on ollut aikaa pohtia Turkin asioita.Mielelläni siellä itsekin oleskelisin ja viettäisin aurinkoisia eläkepäiviä, Ah niin ihana Alanya!

                                          tuntemattoman naapurin kissa tuli tervehtimään

Suunnitelmat eivät pidä

Vihdoin viimein torstaina sain pakattua tavarani ja koirani autoon ajatuksena olla mökillä niin kauan kuin kesäsiä päiviä riittää. Forecan ennusteen mukaan ainakin sen 10 päivää.Evästä kävin hakemassa monen päivän varalle. Suunnittelin että tarkkailen luontoa,otan valokuvia ja nautin vihdoinkin aurinkoisista päivistä.
Mutta toisin kävi, perjantai aamuna en pysynyt tolpillani, huimasi voin pahoin. Olin yksin mökillä pari koiraa huolehdittavana. Tässä tilanteessa en ole vielä ollut aiemmin, mitä tehdä, apua oli saatava.
Ambulanssi, ei nyt sentään, taksi riittäisi. Soitin tiedusteluun ja taksintilaukseen, sieltä ohjattiin Kelataksiin, minulle aivan uutta, siis määrätyt taksit kuljettavat ja heti huomioivat kelakorvaukset taksassa. Hyvä niin 16 euroa, kysyin oikeaa hintaa,se olisi ollut 74 euroa ja matkaa mökiltä sairaalaan
45 km,kauhistuin Suomen taksikyydin hintaa. En ole taksilla ajanut Suomessa kymmeniin vuosiin enkä tule ajamaankaan noilla hinnoilla.
Sairaalassa jouduin heti tutkimuksiin ja tarkkailuun. Makasin huoneessa johon ambulanssi toi kiireellistä apua tarvitsevia. Järjestäin kaikki vanhuksia, hoitajilla oli kiire, 3 huuteli vessaan pääsyä,hoitajat eivät kerenneet, 2 naista laski alleen,myöhemmin toiselle laitettiin siivoamisen yhteydessä vaipat,toiselle katetri. Miestä joka huuteli aiemmin vessaan pääsyä onnisti, hän soitti hätäkelloa, hoitaja tuli ovelle ja kysyi kenellä hätä ja millainen, mies vastasi että minä soitin ja kysyn ensimmäisenä,että anteeksi olenko minä nyt sairaalassa. Kyllä te olette ja sen jälkeen hän sai myös astian.
Itse tutkimusten ja verikokeiden jälkeen iltapäivällä, lääkärin todetessa ettei ainakaan verenkiertohäiriö pääsin lähtemään takaisin mökille. Tutkimuksia jatketaan ensi viikolla.
Lauantaina herätessäni en ollut paremmassa kunnossa, pyörrytti, en uskaltanut paljon liikuttaa itseäni.
Iltapäivällä jälkikasvu tuli mummia auttamaan ja tuomaan takaisin kotiin kaikkine tavaroineen ja koirineen.
Eilen iltapäivä jo sujui paremmin, mutta tänään taas aamulla herätessä voin vain todeta ettei minulla asiat paljoa paremmin.
Varaamani Alanyan matkan perun, oma terveys tärkeämpi ja en nyt pystyisikään lähtemään.Onneksi järki voittaa ja ei pakkomieltä matkustamiseen. Matkustan joskus sopivampana ajankohtana.

Kesäinen päivä

Tänään oli tarkoitus lähteä mökille, mutta siirtyy huomiseen. Oli pakko aamulla käydä labrakokeissa ja odotella vastausta. Huomena saan tarvittaessa lääkkeet läheisestä apteekista.
Mökiltä on ruokakauppaan Siwaan 12 km ja apteekkiin 35 km.
Nyt ei asiat suju suunnitetulla tavalla, koko ajan mutkia matkassa. Mieli on kuitenkin odottava, tekisi mieli lähteä jonnekin. Kummallista, juuri tulin Oulusta ja huomena mökille.
Mieltäni askarruttaa Alanyaan lähtö, jos soitan tuttavilleni ja kysyn millaista siellä, varma vastaus on että, lämmintä,aurinko paistaa, rauhallista,no problems, tule tänne!
 Miksi ihminen ei voi tyytyä arkeen, pieniin ihaniin asioihin, alkaa katselemaan  ja kiinnostumaan asioita eri näkökulmasta.Sitä odottaa jotain suurempaa kohokohtaa.
Tänään leikkasin muutaman neliön pihaltani nurmikon ja siistin kukkapenkkejä. Viime vuonna penkkiin siirtämäni äitienpäiväruusu on puhkeamassa kukkaan ja humala kukkii rehevänä.

                               

Probleema

Aamulla päivän ohjelma tuntui vielä selvältä, ajattelin käydä ruokakaupassa, jääkaappi on lähes tyhjä matkan jälkeen ja hakea koirat pois hoidosta n. 40 km ajomatkan päästä.

Nyt tuli probleema, auton takakumi on aivan tyhjä, onneksi huomasin. Auto on seissyt tiistaista lähtien tallissa, mikä piru renkaan nyt on käynyt tyhjentämässä. 

Taisin kuitenkin löytää apua ja tuttu mies tulee iltapäivän aikana laittamaan vararenkaan paikoilleen.

Odotellessa lähden kotini takana olevaan metsään keräämään mustikoita. Viime kesänä päätin etten kerää ainuttakaan marjaa, lenkkeillessäni kuitenkin löysin niin hyviä mustikkapaikkoja, että  pakko on käydä.

Tarkoitukseni on tiistaina lähteä mökille ja olla siellä niin kauan kun kesäisiä päiviä riittää. Tänä kesänä eivät suunnitelmani  ole pitäneet paikkaansa, kaikki on mennyt pieleen.

Edelleenkin olen sitä mieltä, että siirrän Alanyan lomani ajankohtaan kun Turkissa poliittinen tilanne selkenee. En halua nähdä rajuja mielenosoituksia,sekasortoa,ampumista,elämistä ilman sähköä ja nettiyhteyksiä, parhaiten voin välttää  tilanteen pysymällä Suomessa.

En halua ketään pelotella ja toivon ettei ko. tilanteeseen Turkissa jouduta, mutta tätäkin puolta jokainen Turkkiin matkustava voisi hiukan pohtia. Ei tarvi sitten jälkikäteen itkeä kun kukaan ei tullut apuun, vakuutusyhtiö ei korvaa, netti ei pelaa, kukaan ei tule pelastamaan, ruoka loppuu kauppojen hyllyiltä ja pimeessäkin pitää kulkea ja kotiin pitäisi päästä turvaan.

Aika synkkää tekstiä, mutta näinkin on joskus käynyt.

Nyt mustikoita keräämään.

                                                          Liljoja kotipihalla

Asioilla on tapana järjestyä ja niin tänäkin päivänä. Auton kumin oli puhkaissut naula,siinä se renkaassa törötti taipuneena. Mustikoita sain kerättyä puoli ämpärillistä, nyt on todella mistä kerätä.
Jääkaapista löytyy muutakin kuin valot ja Helmi ja Daisy nukkuvat kotona omilla tyynyillän :)

Synnyinseutu

Mieltäni on jo vuosia vaivannut kun en ole käynyt synnyinseudullani yli 20 vuoteen. Usein olen pohtinut useiden sukulaisteni elämää, miten siellä, miten maisemat ovat muuttuneet.
Jollain tapaa olen halunnutkin olla menemättä, suuri osa sukulaisistani on jo haudan levossa.
Vanhempieni kesämökki, isäni kotitila Iijoen varrella, on vieraiden ihmisten omistuksessa, paikka jossa vapaa-ajat vietettiin.
Nyt kuitenkin sain sen verran itsestäni irti ja päätettyä että lähden pyhiinvallusmatkalle omille juurilleni. Yllätyin kuinka paljon oli uutta rakennettu Iin seudulle. Kauniita isoja taloja, kylä ei millään tapaan näyttänyt taantuneelta.
Yli-Iissä kävin tapaamassa 85-vuotiasta sukulaistani, laskeskelimme että viimeksi kun olemme tavanneet, hän oli minun ikäiseni.
Unohtumaan oli päässyt serkkuni kesämökin osoite, olin lähtiessä varma,että osaan kyllä,tunnistan paikan, mutta soitettuani vasta pääsimme perille. Maisema siinä kohdin ei ollut muuttunut, vaan muistikuvani oli.
Oma mummolani ei ollut enään se mummola jossa lapsuudessani leikin, rakennusta oli korjailtu uuteen uskoon ja sen edessä kulkeva tie oli vaihtanut paikkaa. Ympärillä oleva pelto oli muuttunut omakotitalo alueeksi.
Lähettelimme serkkujeni kautta terveisiä toisillemme ympäri Suomea aina Amerikkaa myöten toivoen, että voisimme järjestää sukutapaamisen vielä.
Pitihän meidän käydä myös Rotuaarilla ja kauppahallin edessä polliisia t
apaamassa.
Oli hieno reissu,sukujuurteni päivittäminen.