Eilen saavuin mökille kera autolastillinen puhtaita sänkyvaatteita,käyttövaatteita,grilli ja 3 kassillista ruokaa ja vielä kassillinen evästä naapurin mökkiläiselle sekä pari koiraa kuljetushäkeissä.
Tarkoitus on olla täällä viikon. Lähin Siwa kauppa on 12 km päässä ja isompaan ruokakauppaan on 35 km.
Ilmat suosivat lomailijaa, aurinko on paistanut ja rantasauna lämmitetty. Pakko tunnustaa etten vielä
uskaltautunut uimaan kuten mökkinaapurini,Toinen naapurini ilmoitti uineensa koko talven, molemmat minua iäkkäämpiä. Siinä me saunan edustalla istuimme katsellen lähes tyyntä järven pintaa, yksinäinen kuikka sukelteli saalistaen kaloja.Oli niin kaunista ja mieli rauhallinen, kiitollinen.
Yksi meistä totesi, tämä on onnea ja sitähän se juuri oli.
Minulle äänimaailma merkitsee paljon.Harvoin pidän radioita,televisiota auki, oikeastaan vain autolla ajellessa. Tänään käpytikka päräytteli hienosti nokallaan sähkötolpassa olevaan metalliosaan.Näin linnun, täällä myös harvakseltaan näkyy valkoselkätikkoja ja pikkutikkoja. Jotkut pystyvät tuon rummutuksen perusteella määrittelemään mikä tikkalaji on kysymyksessä, niin taitava en minä vielä ole. Eilen aamulla näin pääskysiä lentelevän, eli kesä on tullut vanhan lorun mukaan.
Tässä hiljalleen valmistaudun matkaan vielä lämpimämpiin ja eksootisempiin äänimaisemiin.
Päivä rytmittäytyy viiteen rukouskutsuun, ensimmäinen jo aamulla varhain ennen heräämisaikaa,
autojen ja skoottereiden pärinään ja piippauksiin,hälytysajoneuvojen ja helikopterien ääniin,ihmisten
puheisiin ja huudahduksiin. Turkkilainen musiikki on kaunista, mukaansa tempaavaa rytmikästä myös hidasta tunteikasta. Vie kuitenkin aikansa ennen kuin sen oivaltaa.
Totuuden nimissä en ihan kaikkea oivalla, mutta myös oopperan maailma on minulle yhtä vierasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti