Daisy

Minulla on ollut koiria kotona yli 40 vuotta.Viimeisen neljän vuoden aikana vielä pentujakin joka talvi. Nyt on ensimmäinen talvi tulossa ilman pentuetta. Tuntuu siltä että ne ajat ovat ohi. Pentujen hoitaminen on kuin talossa olisi pieni vauva, kotoa voi olla pois vain muutamia tunteja. Antoisaahan se on,odotella ensin onko emä jäänyt tiineeksi ja kun pennut syntyvät miettiä meneekö synnytys hyvin ja millaisia ihania karvapalloja ovat. Pennuille uuden hyvän kodin etsiminen on oma juttunsa.
Tällä hetkellä minulla on yksi koira Daisy, 5 vuotias chihuahua narttu. Elämä muuttui muutamia viikkoja sitten kun Daisyn emä jouduttiin lopettamaan äkillisen suolitukkeuman takia.
Viikon verran Daisy oli selvästi masentunut, olihan se tottunut elämään emonsa kanssa koko elämänsä. Ruoka ei maittanut, harhaili asunnossa, häntä ei iloisesti heilunut.
Daisyllä oli ennen tapana ulos lähtiessämme käydä ilmoittamassa emolleen että tulehan nyt eteiseen laitetaan valjaat päälle. Nyt on oivaltanut että turha etsiä emoa. Niin sanotaan,että koira ei osaa muistella,mutta muistaa pitkään asioita kun jokin asia muistuttaa menneistä.
Ennen saatoin olla kotoa pitempäänkin pois luottaen siihen että koirat pitävät seuraa toisilleen.Nyt kun on vain yksi, otan Daisyn mukaan kyläilyreissuille ja pakko tunnustaa välillä viereenkin nukkumaan :). Selvästi huomaa että Daisy kaipaa nyt enemmän kapsutusta ja läheisyyttä.Onneksi minulla vierailee välillä lapsia, riehuntaakin kaipaa,lasten kanssa temmellystä. Vastavuoroisesti kyllä lapsetkin tykkää Daisysta, saako antaa ruokaa, saako antaa puruluita, saako taluttaa,saako heitellä palloa. Saa saa ja häntä heiluu iloisesti.
Elämä on kyllä helppoa ja rauhallisempaa yhden koiran kanssa. Minulla on ollut se onni, että on ollut
todella luotettava paikka jättää koirat hoitoon, jos itse olen lähtenyt matkalle.
Luulen että Daisy tulee olemaan minun elämäni viimeinen koira. Chihuahuat voivat elää reilusti yli 10 vuotiaiksi, Daisy täyttää 5 vuotta nyt kuun lopussa.