Nyt ollaan jo tammikuussa, kunnon pakkasia ei ole ollut kertaakaan. Välillä sataa lunta, maailma näyttää valkoisen kauniilta ja muutaman päivän päästä lumi on kadonnut ja sataa vettä. Helmi- ja maaliskuu ovat olleet monena talvena lumisimmat. Hiljalleen mennään kevättä kohden, parin kuukauden päästä ensimmäiset muuttolinnut saapuvat. Minulle kuuluvimmat kevään merkit ovat kun tiainen alkaa laulamaan tityytä ja joelle saapuvat lokit kirkumaan. Ei ole enään pitkä aika. Nyt kuitenkin vietän pääosin kotielämää pikkuisen Daisyn kanssa. Tutkitaan kukkasia,ettei tuholaiset pääse yllättämään ja ihmetellään kun orkidea pukkaa uutta lehteä ja ilmajuurta näin keskellä talvea.Nyt on pari päivää sadellut lunta, sitä on tullut reilut 20 cm. Lumitöihin olen päässyt,mutta ei kevyen pakkaslumen luontiin paljon voimia tarvita. Tämän talven aikana olen huomannut kuinka voimat vähenee entisestään. Nyt olisi mahdotonta tehdä hoitotyötä, mitä vielä vuosi sitten tein muutaman päivän viikossa. Minun osalta palkkatyö on tehty, nyt on aika pitää huolta omasta hyvinvoinnista. Olen jo aikoja sitten ottanut huomioon asumisasiat niin että voin asua kodissani mahdollisimman pitkään ja mukavasti. Ei ole rappusia ja kodissani pystyy liikkumaan vaikka rollaattorin avulla. 200 metrin etäisyydellä on ihana metsä isoine kuusineen ja lampi jossa voi uida,
K-kauppakin lähes tien toisella puolella. Taas totean kuinka tärkeää on ennakoida tulevaisuutta,satsata siihen etukäteen. Se on kuitenkin jokaisella varmaa ,että ikää tulee lisää ja jonakin päivänä huomaa olevansa eläkeläinen. Myös taloudelliset asiat kannattaa selvittää ja olla tietoinen millaista eläkettä tulee saamaan aikanaan. Ihminen itse voi päättää tulevaisuudestaan tekemällä harkittyja oikeita päätöksiä ja olemalla oman elämänsä herra. Luulen, että sosiaaliavustukset tulevat heikkenemään ja ihmisten on pärjättävä omin keinoin tulevaisuudessa, ei pidä odottaa, että yhteiskunta hoitaa asiat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti