Viimeiset 3 yötä Daisy koirani on nukkunut minun kanssa samassa makuuhuoneessa.On seisahtunut olotila,Daisyllä vatsa on iso, lenkille ei jaksa lähteä, ruoka maittaa huonosti,maitoakaan ei vielä ole tullut nisiin.Odottelemme seuraavaa merkkiä, koira alkaa liikkumaan rauhattomasti, etsii paikkaa mihin synnyttää, penkoo petilaatikkoa, läähättää.Näiden merkkien ilmaantuessa on alettava varautumaan supistuksiin ja synnytykseen.Itse kyllä avustan ja varmistan ,että kaikki menee mahdollisimman hyvin.Koiraa ei voi jättää synnyttämään omin päin, siispä minun on oltava valppaana yötä päivää.
Lauantaina vietämme itsenäisyyspäivää.Pidän sitä arvokkaana juhlapyhänä.Isäni joutui armeijan leipiin 17 vuotiaana ja siellä vierähti 5 seuraavaa vuotta.Osaan vain hiukan kuvitella millaista oli rintamalla, niistä asioista ei kotona puhuttu. Joskus vanhemmalla iällä isä muutamalla lauseella kertoi itsekin olleensa jossain mukana.Isän haudalle vien kynttilän palamaan kunnioittaen hänen osallisuutta Suomen itsenäisyyteen, sekä muistaen hänen henkilökohtaisen menetyksen vapaisiin nuoruusvuosiin.
Mielenkiintoista on myös nähdä millaiset juhlat ovat remontoidussa presidentin linnassa.Itse olen kyllä seuraavat 2 kuukautta kotini vanki, elämäni keskittyy koiranpentujen hoitoon ja uuden kodin etsimiseen niille.
Nyt on tarpeen hyvät telkkariohjelmat, melkeimpä katselen vain uutisia ja dokumentteja.Dowton Abbeytä olen seurannut lähes jokaisen osan, tulee tiistai iltaisin, englantilainen kartanosarja, todella mukaansa tempaava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti