Pilvipäivä

Ei päivääkään ilman tapahtumia.Toissa iltana vuoristossa ystäväni kertoi minulle haluavansa ostaa asunnon Alanyasta ja minä voisin muuttaa siihen elelemään.Hänellä oli valmiiksi tiedossa asunto jota voisimme mennä katsomaan. Kävimme myös yöllä katsomassa rakennusta, näytti siistiltä ja todella hyvällä. Eilen sitten menimme katsomaan asuntoa ja ensimmäisenä yllätys, mukaan oli pyydetty jokin virkamies joka hoitaisi paperiasioita tabun saamiseksi ja kauppa voitaisiin sopia heti.Kauhistuin kun tajusin tilanteen.Asunto ei ollut tullut vielä yleiseen myyntiin, saksalainen vanhempi nainen halusi myydä sen jäätyään leskeksi.Asunto oli siisti kolmannessa kerroksessa  parvekkeeltä suora näköala Kale kukkulalle.Minun olisi pitänyt huolehtia asunnon vuokraamisesta ajalle jolloin itse en asu siellä ja muitakin turkkilaisia kuvioita joita länsimaiset aivot eivät tajua :).Kauppasopimus olisi paikan päällä heti tehty, kaikki oli minun päätöksestä kiinne haluanko asua siinä vai en. En pystynyt lupautumaan, pettymys oli suuri kaikilla, Tilanne  oli kauhea, halusin itkeä mutta myös nauraa, tunsin itseni petturiksi, itse olin ymmärtänyt meneväni vain katsomaan asuntoa. Täällä kaikki tapahtuu hetkessä, välittömästi, aikakäsitys on erilainen.
Kävin iltapäivällä lähtiäiskahvilla ystäväni kanssa, kän matkusti yöllä Suomeen.
Iltaa vietin nauttien turkkilaisesta tanssista ja runsaista päydän antimista. Täällä ruoka on todella hyvää.
Nyt siirryn hotellin altaalle uimaan ja nauttimaan pilvettömältä taivaalta paistavasta auringosta. Loma jatkuu...