En ihmettele ollenkaan omaa kukkainnostusta. Kouluaikanani oli pakko kerätä ja kuivata kasveja kansioon. Minusta se oli mielenkiintoista. Eilisissä ylen uutisissa kerrottiin että nuoret miehet täyttävät nyt kotinsa palmuilla ja peikonlehdillä, ovat alkaneet käydä kasviostoksilla. Jollain tavalla kuulosti yliammutulta uutiselta. Sen uskon, että kiinnostus kodin kasveihin on lisääntynyt ja jokuinen mieskin joukossa, mutta akkavaltaista hommaa se on. Mietin perheitä, yksin asuvia miehiä, nuorisoa,
ei tuntemani miehet ketkään omista eivätkä ole kinnostuneita kotikukkasista, yhdellä on liuska-aralia, jonka ruukkuu kaataa vettä silloin kun muistaa. Kovasti on suomalainen mies muuttunut jos kodin kukkasten ympärillä alkaa häärimään.
Minä kyllä häärin eilen kovastikin, en mitenkään innostuneesti mutta pakon edessä. Menin mökille ja heti oven avattuani huomasin keittiön matolla kuolleen hiiren. Mökillä oli ollut kunnon hiiribileet, toivottavasti vain yhden sellaisen,muita ei näkynyt. Se oli kiipeillyt sohvalla, pöydillä,sängyssä ja hiiren paskaa ja pissaa oli verhoissa,siis se on kiipeillyt ikkunaverhoissakin. Koiran kupista oli vedet juotu ja papanat syöty, kiitokseksi jättänyt paskat kuppiin. Nyt on kotona iso kasa pyykkiä pestävänä verhoista alkaen, pari mattoa pesin mökillä. Pitää viedä hiirenlossat ja myrkyt ensi kerralla.
Kotipihani tammissa käy vilske, terhot alkavat olla tarpeeksi suuria syötäväksi närheille, oksat taipuvat niiden temmeltäessä.
Sama kukka iltapäivällä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti