Iltapäivän hämärässä innokkaimmat jo paukuttelevat, ääniä ja räiskeitä voi havaita harvakseen. Kävin Daisyn kanssa lenkillä normaalia aikasemmin, ei tarvi klo 18.00 jälkeen enää, kun on virallinen lupa aloittaa uuden vuoden ilotulitus.Ei Daisy suuremmin pelkää tulitteita, mutta aika matalana ulkona liikkuu ja mielellään livahtaa äkkiä kotiovesta sisälle.
Jokainen uuden vuoden ilotulitus tuo mieleen loman Tunisiassa, samalta kuulostaa kuin presidentti Ben Ali syöstiin vallasta ja siihen liittyvät sarjatulet ja pyssyillä ampumiset, jotka sain kokea paikan päällä. Joskus ystäväni kanssa muistelemme kauhistellen näitä sisällissodan tapahtumia.
Vuotta 2018 on jäljellä enää muutama tunti. Vuosi on ollut kokonaisuudessa hyvä, mukavia tapahtumia runsaasti, elämäniloa. Toivon ja uskonkin tulevasta vuodesta yhtä hyvää. Ikää on kertynyt vuosi lisää, huomaan sen rauhoittavan minua, elämästä tulee helpompaa. Haaveet muuttuvat, mutta eivät lopu. Vuosia siten halusin kokea asioita paikan päällä, matkustella, viettää aikaa etelän lämmössä pitempiä aikoja. Nyt riittää kesämökillä vietetty aika, luonnon seuraaminen ja osallistuminen erilaisiin kulttuuritapahtumiin. Viime kesä olikin lämmin ja aurinkoinen, oikea mökkeilijän unelmakesä. Minulla on ollut onni saada viettää aikaa läheisten seurassa, ystävät ovat tärkeitä.
Aika vaikea on ennustaa mitään tulevalle vuodelle. Toivoa voi kaikkea hyvää ja rauhaa maailmaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti