Kaikki parkkipaikat olivat täpötäynnä autoja. Samalla kiertelin muutamia myymälöitä ja katselin löytyisikö mitään pukinkonttiin. Löytyi ostettavaa, mutta ei pukinkonttiin. Maanantaina menen esikoululaisten kanssa leipomaan joulupipareita, löysin krokotiilipiparimuotin, ajattelin että se voisi olla ihan kiva tähtien ja sydänten joukossa. Erehdyin sovittamaan ja myös ostamaan talvikengät,näyttivät niin minulle sopivilta ja sitä ne olivatkin.
Ulkona on karmean pimeää jo iltapäivällä kolmen jälkeen. Onneksi ei ole päässyt masennus iskemään, syön hedelmiä ja vitamiineja,pidän kotona valoja päällä aamusta iltaan.
Onhan minulla nuo pikkuiset koiranpennut, temmellus ajoittain muuttuu taisteluksi ja meno on riehakasta.Ei niitä nauramatta voi seurailla. hetken riehuttuaan nukahtavat.
Emoa olen yrittänyt vieroittaa pennusta, oppivat syömään ja juomaan vettä, kun maidon saannin jättää minimiin.
Aamupäivällä lenkkeilin koirien kanssa metsässä, samaisessa koivikossa töyhtötiaiset etsivät ruokaa ja lennähtelivät kuten muutama päivä sitten. Miten en ole niitä vuosien aikana aiemmin huomannut, varmaan alueella ovat asustelleet.
Assi etsii vielä kotia, kyselijöitä on ollut ja katsojiakin,mutta selvästi näkee että lama on iskenyt koirakauppaan. Kovasti haluttaisiin koiraa omaa kotiin,mutta kun raha on tiukassa ja koti pitäisi olla myös koiralle sopiva jossa hyvä elää.En pysty luovuttamaan pentua paikkaan jos tuntuu ettei ymmärretä vastuuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti