Kyllä minä vietän, mutta omalla tavallani omin ajatuksin. Muistuu mieleen lapsuuden joulut, koulun joulujuhlat, niin omieni kuin lastenikin. Ne kuuluvat perinteisiin, Joululaulut,pukin odotus,jännitys.
Joulumieli,joulurauha täyttää kodin.
Kotona siivoilen, leivon,paistan kinkun ja hiukan koristelua.
Ystävieni muistan eri tavoin, soitan tai laitan joulukortin. Ennen kaikkea joulu on lasten juhla, suuri jännittävä tapahtuma pukkeineen ja lahjoineen.Tänä jouluna jännitystä tuo oivaltaako esikoululainen
onko pukki oikea pukki vai onko se vaari kun niin samalainen ääni kuin vaarilla :)
Onko tässä hömpötyksessä mitään järkeä? On siinä, katkaisee mukavasti pitkän pimeän talvijakson.
Olen tietoinen että joulu on Jeesuksen syntymäjuhla tai ainakin pitäisi olla. Tätä puolta kun alan miettimään ajatukseni harhailee.Uskon että Jeesus niminen mies on elänyt joskus reilut 2000 vuotta sitten. Vuosia sitten keskustelin seurakuntamme papin kanssa uskonasioista,hän sanoi että että uskonlahjan saa tai sitten ei.
Siis tarvitsen uskonlahjan uskoakseni mitä uskontunnustuksessa sanotaan.
Toistaiseksi aika heikosti uskon muiden kertomuksiin, kokemuksesta tajuan että liian monesti olen tullut huijatuksi. Joskus tulee mieleen, mitä jos uskonnot ovat huijausta, ihmismielen manipulointia.
Koko maailman järjestys muuttuisi. Tämä ajatus tänä päivänä on liian kaukaa haettu, mutta tuhansien vuosien päästä todellisuutta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti