Ystävänpäivä

Aika kuluu nopeasti, on ollut kauniita talvipäiviä.Eilen sain ystäväkseni koko päiväksi pikkuväkeä ja vilskettä riitti.Lapset mielellään liikkuvat kanssani metsässä.Pihaltani lähtee metsätie suoraan lähellä olevalle lammelle, joka saa veden pohjassa olevista lähteistä.Rannalla yksi lähde pulppuaa aivan rantaviivalla, juuri paikassa jossa lapset leikkivät hietikolla.Koitin kesällä kepillä ja se upposi lähelle metriä.Soitin kaupungin huoltonumeroon, miehet kävivät laittamassa ritilän hiekan alle, ettei kukaan uppoaisi lähteeseen.
Lapset rakastavat retkiä lammen rannalle ja siitä vähän eteenpäin metsän keskellä on pikkuinen hautausmaa ja kirkko, sen kohdalla lapset ovat hiukan peloissaan kun korkeat ikihongat  huojuvat tuulessa, myös aikuiset hiukan tuntevat olonsa alueella pelottavaksi, kirkko, hautausmaa,kummitusjutut ja keskellä metsää.Siellä kuitenkin olimme ystävänpäiväretkellä, mukana oli kamera jospa saisimme kuvattua jotain mielenkiintoista.
Palattuamme kotiin ajattelimme  mennä päivälevolle tai minä ajattelin, keittiöstä kuului kaappien avaamista, askartelupaperia etsittiin ja aikuisten saksia käytettiin.Annoinpa jälkipolven askarrella omia aikojaan.Sitten tuli kysymys miten mummi kirjoitetaan, montako ämmää keskelle, sanoin että kaksi, mentiin lisäämään ja ei aikaakaan kun makuuhuoneeni vitriinilasiin oli ilmaantunut ystävänpäiväkortti ja toivotus, että  nyt muistat minua joka päivä kun näet tuon kortin.
Tänä aamuna muistin heti kun silmäni avasin.Elämäni paras ystävänpäivälahja.