sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Turhan valitusta

Aurinkoista sunnuntaipäivää. Yritin kirjoittaan tuon turkiksi, mutta näppäimistöstä ei löydy tarvittavia kirjaimia, puuttuu pisteitä ja koukkuja. Opiskelu jatkuu.
Ankarassa eilen sattui kaksi räjähdystä jossa kuoli 100 ihmistä ja 200 loukkaantui. 
Parhaillaan on meillä syyslomaviikot kouluista lapsilla meneillään. Monet ovat suunnanneet matkansa etelän lämpöön.Katselin Alanyan matkoja, hinnat ovat hupsahtaneet pilviin.
Toisaalta tulee mieleen, ovatko matkaajat tietoisia, että Turkissa on uusintavaalit  marraskuun alussa.
Voi olla, että siellä rauhattomuus jatkuu ja nyt Ankaran tapahtumien vuoksi edessä suruaika, musiikkia ei saa soittaa ja ihmisten mielet apeat.Vietä sitten lomaa niissä tunnelmissa.
Apeat ovat mielet myös täällä meillä, uutiset työntää tuutin täydeltä ikäviä asioita.
Ihmiset alkavat uskomaan että menee huonosti. Ympärilläni olevilla ihmisillä ei kenelläkään mene huonosti, kaikilla on ruokaa riittävästi,lämmin koti,auto pihalla ja rahaa pussissa, kaikilla on töitä tai ovat eläkkeellä. Puuttuu vain kiitollisuus ja ymmärtäminen, että kuuluu maailman hyväosaisten joukkoon.
Minua on suuresti järkyttänyt joidenkin suomalaisen suusta tulevat vihapuheet pakolaisia kohtaan, en olisi uskonut moista tekstiä tulevan hyvin koulutetun, hyvinvointivaltion asukkailta.
Eikö vielä tajuta että olemme osa Eurooppaa, emme mikään aidattu, suojeltu erityisalue..Euroopan ja koko maailman tapahtumat koskettavat meitä. On aika tulla ulos metsästä ja kiikaroida rajojen yli.
Oman katseeni suuntaan kaikkeen hyvään ja antoisaan, käännän pääni pois turhasta valituksesta.
Reumalääkärinihän sanoi viikolla, että minulla on vielä keskimäärin 20 vuotta elinaikaa :)
Daisyn vatsa pyöristyy. Sen uskallan arvata, että useampi pentu sieltä tulee, synnytys ajoittuu tämän kuun lopulle. Siinä minulle mieleistä työtä talvelle. 


                                          Arvaatko minkä hedelmäpuun kukinto? /2015




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti