Vuosi vaihtuu

Vielä on muutama tunti jäljellä tätä vuotta, pauketta ja rakettien räiskettä. Daisy on pujahtanut omaan nukkumapaikkaansa, ei voisi vähempää kiinnostaa, häntä koipien välissä, ei se oikeastaan pelkää, tajuaa kuitenkin,että jotain poikkeavaa.
Minullekin räiskeet ja paukkeet tuovat mieleen lomareissuni Tunisiassa tammikuussa 2011. Sieltä alkoi arabivallankumous. 14 tammikuuta presidentti Ben Ali syöstiin vallasta. Varmasti muistan loppuikäni sarjatulet ja ammunnat sekä lattialla konttaamisen etten olisi tullut ammutuksi tulituksessa.

OIKEIN HYVÄÄ JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2020.

Kinkun paistoa

Nyt on vuosi niin pitkällä, että joulukinkku paistuu uunissa. Niin olen laiska etten viitsi pakasteista ostaa.Aamulla hain tilaamani 7 kilon tuorekinkun kaupasta, kait siihen on suolaa neulalla pistelty.En kysellyt mistä maasta, mutta kait suomalaista sikaa hinnan perusteella. Yleensä olen kellosta katsonut paistoajan. Nyt ystävän opastuksella laitoin mittarin lihaan, ei kuulemma tule ylikypsää tai raakaa kun mittaa lämmön. Varmuudeksi katsoin kellosta myös ajan, sen mukaan 8 tuntia pitäisi olla uunissa. Semmoinen hiukan ylikypsä kinkku on hyvää, tykkään minä.
Huomena vietetään perinteistä aattoa, pukki saapuu luultavasti viimeistä kertaa. Lapset tykkäävät,että ensi vuonna jaamme itse lahjat, jos kuusen alle niitä kertyy.Pukki joutaa satujen maailmaan, on kasvettu isoiksi.Ekaluokkalainen sanoi kuitenkin, että aikoo kysyä pukilta miten on mahdollista,että pukki on  joka joulu 300 vuotta vanha, eikö pitäisi  aina tulla vuosi lisää.
Kirjoittaminen on jäänyt minulla vähemmäksi. On tullut käytyä erilaisissa tapahtumissa. Pitkästä aikaan kävin kirkossa. Kirkko ei ole minua kutsunut, on tuntunut vieraalta.Ystäväni pyysi lähtemään mukaan joululauluja kuulemaan. Ensimmäisenä tuli mieleen kovat penkit ja kylmyys. Lähdin kuitenkin kun laulajat olivat mielenkiintoisia. Illasta tuli mukava, hyvä seura ja kaunista musiikkia.Kotkan mieskuoro lauloi kauniisti sekä meidän omasta kylästä lähtöisin oleva oopperalaulaja Emilia Vesalainen-Pellas.Lapsikuoron esitystä saimme myös kuulla sekä jonkin miesoopperalaulajan esityksia. Kertoisin tarkemmin, mutta alkaa jo dementia vaivata, kaikkea ei jaksa muistaa. Sen olen huomannut kun itse on väsyksissä, muisti takkuilee ja sanoja häviää. Se on lohtuna,että näin on minulla ollut jo vuosikymmeniä,ei ole mitään akuuttia.

TOIVON KAIKILLE RAUHAISAA JA HYVÄÄ JOULUA

Kahvia kukille

Joka päivään näyttää vaikuttavan uutiset. Koko ajan uusia käänteitä päivänpolitiikassa. Melkoista oman edun tavoittelua ja härskiä lehmänkauppaa koko politiikka. Pääministeri Rinne on eronnut virastaan ja jatkoa seuraillaan kuka teki ja sanoi mitä. Pakko sulkea telkkari välillä.
Onneksi omassa henkilökohtaisessa elämässä kuviot ovat selvemmät.Viikolla kävin ottamassa influenssapiikin. Illemmalla sain allergisen nuhan oireita ja nyt tuntuu kurkku kipeältä. Liekö rokotteella ollut vaikutusta. Minulla on ollut kunnon influenssa muutama vuosi sitten, uudelleen en halua sairastella kokonaista kuukautta.
Joulukuu on alullaan, pimeää aikaa elellään.Kodin kukkasille olen laittanut lisävaloja, näyttävät tykkäävän. Olen lukenut juttuja joissa kerrotaan kukkien pitävän kahvista. Eräskin kukkaharrastaja kirjoitti,että keittelee kahvia välillä itselleen ja kukilleen. Nyt syksyn aikana minäkin olen kahvin loppuja lisännyt kasteluveteen. Pakko uskoa tehoon, kukkani kasvavat hyvin. Ilmeisesti happamoittaa multaa jollain tapaa. Tänä päivänä on melkoinen kirjo mielipiteitä siitä, mitä laitetaan ruukkuun kasvualustaksi. Ei riitä ,että kaupasta ostetaan pelkkää kukkamultaa. Itse laitan sansevierioille kaktusmultaa, perliittiä ja hiukan hiekkaa joukkoon. Lehtikaktuksille lisään vielä kukkamultaa ja hiiltä. Jotkut puhuvat seramiksen ja erilaisten kuitujen puolesta. Ainahan kokeilla voi kaikkea.

Anteeksi, anteeksi

Ihme kyllä, 0n vuoden pimein aika ja surkein kuukausi meneillään, mutta aika on kulunut mukavasti. Elo on ainakin helpompaa näin 11 kiloa kevyempänä. Syyskuun alussa alkanut dieetti on onnistunut ja jatkuu. Alkuvuodesta menen näyttämään polveani ortopedille, jospa pääsisin leikkausjonoon. Ajoittain tulee mieleen,että voisiko tekonivelleikkausta siirtää eteenpäin, sen verran helpommalta kävely tuntuu nyt.
Oli ennen syöminen helpompaa, sai syödä kaikkea, ei laskettu hiilijalanjälkiä ja syyllistetty ihmisiä. Ainoa ongelma oli vain,että raha ei aina riittänyt ruokaan, oli köyhää. Harvemmin näki lihavia ihmisiä.
Pirkka Pekka Petelius pyysi anteeksi saamelaisilta esittämistään sketseistä. Mitä sitä enään kaivelemaan vanhoja tv-esityksiä tai muitakaan. Komiikkaa on tehty blondeista, insinööreistä, tummaihoisista, vinosilmäisistä, rikkaista,köyhistä ym.. Luulen,että tänä päivänä mietitään tarkemmin komiikan rajoja ja kaikkia muitakin rajoja. Tuntuu, että kaikki on väärin mitä suuhun työnnät tai ulos annat. Nuoret ovat entistä ahdistuneimpia, pelkäävät maailman saastumista ja elämisen mahdollisuuksia maapallolla.
Toinen äärisuuntaus, että pitää hyväksyä sateenkaariajatukset ja muut sinne suuntaantuvat aatteet. Olet vanhoollinen ja ymmärtämätön jos kunnioitat vanhoja perinteitä, eli mies on mies ja nainen on nainen. Heille kuuluu avioliitto ja lasten saaminen, eipä se muilta onnistukaan vaikka kuinka yrittäisivät.
Näin eläkkeellä ollessa elämän voi ottaa kevyemmin, ei tarvi vastata kuin itsestä ja kulutus vain vähenee.Ei kaipaa enään samoja asioita kuin nuorena.

Voisilmäpullat

Tänään aamulla lueskelin päivän uutisia. On maailma mallillaan, ei voi kun ihmetellä. Syyriassa soditaan härskisti, Espanjassa rajuja mielenosoituksia siellä demokratia pahasti hukassa, Kouvolan talous kuralla. Kaikki nämä ongelmat ovat ihmisten tekemiä. Onneksi ilmastomuutoskatastrofi on jäänyt unholaan ja rauhan Nobel palkinto ei mennyt 16 vuotiaalle, iällä jolloin asioiden oppiminen ja ymmärtäminen on vasta alkutekijöissä ja opiskeluvaiheessa. Näin eläkeiällä voin kertoa kokemuksesta,että ihminen 16 vuotiaana ja 50 vuotta myöhemmin on melkoisesti muuttunut myös ajatuksiltaan, mielipiteiltään, osaamisiltaan.
Antaa maailman elää omaa elämäänsä ja minä omaani, ei siihen kannata hirveästi paneutua, alkaa ahdistamaan.
Kannattaa paneutua vaikka kodin kukkasiin. Eilen laskin niitä olevan ikkunoiden edessä tasan 39 kappaletta. Kerran viikossa, sunnuntaina, käyn jokaisen läpi, tutkailen ettei minkäänlaisia ötököitä  näy, kukka voi hyvin ja kastelen sopivasti. Onneksi Daisya ne eivät kiinnosta, joskus käy haistelemassa. Netti on todella antoisa näissä kukka-asioissakin, sieltä löytyy kuvia ja tietoutta maailmalta, paljon enemmän kuin meiltä kotoa. Olen hankkinut muutaman kasvilampun, niiden avulla yritän juurruttaa, kasvattaa lehtikaktuksen ja anopinkielien oksia. Ilman lisävaloa se ei onnistuisi näin talvisaikaan.
Minulla on myös tämä ikuisuusharrastus...laihduttaminen. Vuosi takaperin sain 10 kg tiputettua, mutta hiljalleen kilot palautuivat. Mutta nyt olen pakon edessä, ortopedi on todennut, että kiistattomasti polveni ovat leikkauskunnossa,mutta kiloja on saatava pois ennen kuin suostuu laittamaan uudet nivelet. Syyskuun alussa lääkäri soitti minulle,että tilaappa aika ravitsemusterapeutille. En ole tilannut, mutta sain kimmokkeen kuurin aloittamiseen. Nyt olen kuudessa viikossa saanut 9 kiloa pudotettua. Kirjaan joka suupalan, yksikään päivä ei saa ylittää 1200 kaloria. Tämän vuoden puolella pitäi minun olla operointi kunnossa. Ei ole vaihtoehtoja jos meinaan liikuntakyvyyn säilyttää.
Elämä sujuu muuten ihan mukavasti. Tänään tulee koululaiset mummin luokse, leivotaan voisilmäpullia pitkästä aikaa!

Hysteriaa

Katson ikkunastani ulos.On pilvistä, puiden lehdet kellertävät, aamulla on satanut, syksy on tullut.Aivan samanlaiselta näyttää kuin muinakin syksyinä. Maailmalla riehuu hysteria, ilmastomuutoshysteria. Sitä tulee telkkarista ja radiosta, pakko sulkee, ei jaksa kuunnella. Ei sen takia etteikö jutuissa olisi uskottavaa ja todenperää. Nyt on kuitenkin yritetty vedota lapsien kautta tunteisiin. Ruotsalainen 16 v. Greta tyttö, pumpulissa ja hyvinvointivaltiossa kasvanut kertoo hysteerisenä mummoille ja papoille että pieleen on mennyt, olette vieneet tulevaisuuden tulevilta sukupolvilta. Jotkut jopa tykkäävät, että Gretalle kuuluisi antaa Nobel palkinto. Mielestäni se kuuluisi mieluummin ilmastotutkijoille. Me mummot ja papat kävimme koulua kävellen, hiihtäen,ei ollut linja-autokuljetuksia. Luokkien lämpötila oli 15 astetta. Keräsimme puolukoita, jotkut toivat perunoita kouluun, joista meille valmistettiin ruokia talven aikana. Luokkien ilmanvaihto hoidettiin välitunnilla ikkunat aukaisemalla, ei ollut koneellista ilmanvaihtoa.Kotona ei ollut jääkaappia, pakastinta, pesukoneita, ei puhelimia, kännyköitä, televisioita. Emme tehneet etelänmatkoja ja autotkin olivat harvoilla. Mistä muusta meidän olisi pitänyt luopua,että tämän päivän nuorilla olisi paremmat olot?
70-luvulla oli hätä, että Suomessa ilmasto kylmenee. Nyt se kuulemma lämpenee. Maailman laajuinen katstrofi koska se räjähtää, huomenna, kymmenen-, sadan-, tuhannen-, miljoonan vuoden päästä?
Itse kun olin nuori, meitä peloteltiin helvetillä, tulikivillä ja Neuvostoliiton hyökkäyksellä. Nuoret miettivät uskaltaako tähän maailmaan synnyttää lapsia.
Suomen talous vaatisi korkeampaa syntyvyyttä. Maailmassa taas meitä ihmisiä on liikaa. Pelätään  satojatuhansien ihmisten vyöryvän ilmastomuutoksen aiheuttamien ongelmien vuoksi pois omilta asuinseuduiltaan.  Tulee mieleen lisääntymisen estäminen alueilla joilla ei ole elinmahdollisuuksia, olisiko siitä apua. Eihän hyvinvointivaltiot halua ottaa vastaan näitä ihmisiä.
Sitäkö nyt ensisijaisesti pelätään,että meidän hyvinvointimme tuhoutuu vai elinolot koko maapallolla?
Niin vaikeita asioita,ettei hirveästi kannata pohtia ja menettää yöunia. Nyt hetkeksi haravoimaan ja nauttimaan raikkaasta syysilmasta.
Kuva vuodelta 1968 , ei ilmasto-ongelmista tietoakaan.

Mitä on demokratia?

Olen yrittänyt seurata Brittien eroamista EU:sta. Melko sotkuiselta tuntuu, kukaan ei tiedä mitä seuraavaksi,pelkkiä arveluja ja monia vaihtoehtoja. Mieleeni tulee kysymys, mitä on demokratia. Kansa on äänestänyt brexitin puolesta. Eikö se riitä näyttämään suunnan mihin edetään.
Suomessakin  äänestyksessä hävinneet istuvat hallituksessa. Miten se voi mennä niin. Jokin mättää. Äänestetään, mutta sen tulosta ei noudateta. Eiko kansa ole tarpeeksi viisas jonkin tahon mielestä?
Suomessakin on ihmisiä, jotka haluaisivat meidän eroavan EU:sta. Nyt vain seurailemaan ja ottamaan oppia miten se sujuu Britanniassa.
Syksy on tullut.Pitää alkaa etsimään pitkähihaista ja hellevaatteet poistaa vaatekaapista.On tämä syksykin kivaa aikaa. Mukava ulkoilla säiden puolesta, raikas hapekas ilma, helppo hengittää.Nyt taas on otettava itseä niskasta kiinne ja saatava kiloja pois, polvileikkaus odottaa. Saa nähdä kuinka pitkälle selviän, kyynärsauvat olen jo ostanut ja joutunut käyttämäänkin niitä.Voi itku:(.
Tänään ajattelin lähteä ostoksille ja minneppä muuhunkaan kuin ostoskeskus Veturiin. Sieltä löytyy kasvilamppu. Ajattelin lasivitriinini muuttaa kukkien kasvatukseen sopivaksi. Kaikki rihkama pois sieltä ja tilalle pistokkaita juurtumaan. Tämä on oma keksintö :). Ensin ajattelin tyhjää akvaariota ja siinä kasvattaa, mutta ei minulla ole tilaa sille.

                                       

                                          Britanniassa asuessani v.1969 Eastbourne
                                          Hoitajan vaatetukseen kuului viitta ulkoillessa

Siinä se nyt on!

Tässä on minun odotettu kukkalähetys selenicereus anthonyanus Hollannista. Painoa oli vajaa 2 kiloa, lähetystekstissä oli virhe, ei painanutkaan kymmentä kiloa.Pisimmät oksat ovat puolimetrisiä.On se vaan kaunotar, erittäin harvinainen Suomessa. Kukkaihmiset eivät meinanneet uskoa todeksi tämän olevan aidon anthonyanuksen, luulivat hiukan yleisempään ja saman näköiseen epiphyllum anguligeriin.Viestitin asiasta lähettäjälle ja alla vastaus.

Jalohaikaroita taivaalla

Tänään on odotuksen päivä, tilasin reilu viikko sitten Hollannista xl kokoisen selenicereus anthonyanus kalanruotokaktuksen. Minulla on samaa kasvia ostettuna pistokkaina ja siemeniäkin on itämässä ollut jo pari kuukautta. Tätä kasvia en ole aiemmin nähnyt myynnissä ruukkukasvina. Sain ilmoituksen,että tänään kasvilähetys tuodaan kotiini. Paketti painaa 10 kg, miten voi painaa niin paljon, sitä tässä ihmettelen. Viimeksi samasta paikasta tilaamani 2 kasvia painoivat yhteensä 1 kg.Nyt on siis tulossa 1 kasvi joka painaa lähes 10 kg. Tänään se selviää multaako ne minulle lähettävät vai mitä.Kasviharrastus on mielenkiintoista, katselin jo puolalaista kasvitukkua, siellä olisi mielenkiintoisia kasveja. Siellä kasvit itsessään eivät ole kalliita, mutta rahti lisättynä eivät ole kovin edullisiakaan. On paljon kiinnostavia kasveja, mutta niitä ei ole Suomessa kaupoissa myytävänä. Kasviharrastajilta voi kuitenkin saada pistokkaita.
Tämä kesä on ollut ilmojen suhteen vaihtelevaa, on hellettä ja koleaa, sadetta ja kuivuutta.Nyt on syksyn merkit ilmassa. Kesä on mennyt. Jotain ennen näkemätöntäkin lintumaailmassa yllätti. Mökillä ihmettelin viiden isokokoisen linnun lentoa taivaalla. Ensin ajattelin niiden olevan kurkia, mutta niiden ääntely ei ollut kurkimaista. Vastaus tuli tähänkin ihmettelyyn netin linturyhmästä.Kouvolan suunnalla oli nähty jalohaikaroita jopa 17 kappaleen ryhmä. Aiemmin en ole Suomessa haikaroita nähnyt. Ilmeisesti ovat meillä lisääntymään päin ilmastonmuutoksen myötä.
Iltapäivällä koulun päättyessä mummin luokse tulevat pienet koululaiset. Kiva kuulla miten koulu on alkanut.

Huh hellettä!

On ollut muutaman päivän hellettä ja nyt viikonlopulle ennustetaan yli 30 asteen lämpötiloja ja trooppisia öitä koko Suomeen.Suunnittelen juuri missä olisi viileimmät olot. En omista minkäänlaisia kylmettäjiä. Järveen pulahtaminen voisi olla ainut tehokas keino tai vastaavasti kylmä suihku. Lämmin ilma tuntuu hyvältä lihaksissa ja nivelissä, mutta vie kaiken voiman. Pitää ottaa rauhallisesti, ei mitään rehkimistä, paljon kylmää juomista, eiköhän näillä neuvoilla selviä.
Olen vienyt kaikki lehtikaktukseni ulos paahteelta suojattuun paikkaan, ne voivat hyvin, paremmin kuin sisällä ollessa. Nyt jo suunnittelen ensi kesäksi hankkivani pienen kasvihuoneen terassille.Kylvämäni selenicereus anthonyanus siemenet eivät ole lähteneet kasvuun. Siementen kuoret ovat kovat, en tajua mikä auttaisi. Kastelen niitä edelleen entiseen tapaan.Eivät siemenet ole homehtuneetkaan.

Nenä vuotaa ja palelee

Naapurien kanssa eilen keskustellessa tuli kärkästäkin mielipidettä, kun ei laiteta lämpöä päälle asuntoihin. Eräskin kertoi olleensa jo 2 viikkoa urheilupuku päällä yötä päivää ja yöllä lisäpeittoa tarvitsevansa. Toinen sanoi, että puheenjohtaja makaa pannuhuoneen päällä, niin ei tarvitse lisälämmitystä. On ollut pari viikkoa tosi kylmää, asunnot koleat ja kosteat. Niin minullakin ja vielä pirunmoinen nuha,kurkkukipu ja poskiontelotulehdus. Lisäpeittoa on yöllä tarvittu. Harvinaisen kylmää näin heinäkuulle, onneksi nyt alkaa ilmat lämpenemään. Hankin itselleni kunnon lämmittävän ja muotoutuvan petauspatjan. Viime yön nukuin sen päällä ja pakko on kehaista, että hyvä ostos, vaikka hinta kirpaisi. Minä olen tarkka rahan käytössä, mutta kengät ja sänky pitää olla hyvät, niistä en pihtaa laadun kustannuksella. Muuten kyllä nuukailen, en ostele turhaa. Hinnatkin hallitsen melko hyvin. Kysäisin kerran alaluokkalaiselta koululaiselta,että tietääkö hän jo mikä on kallista ja mikä on halpaa. Sanoi tietävänsä, jos hän ostaa vaikka kukkasen ja hänellä on 200 euroa rahaa, se kukkanen on halpa, mutta jos hänellä ei ole rahaa ollenkaan niin se kukkanen on kallis :)

Sansevieria Trifasciata Bantel`s Sensation

Suomennettuna anopinkieli jossa valkoista ja vihreää viirua, erittäin harvinainen. Hoidetaan niin kuin muutkin anopinkielet, pitää pienehköstä ruukusta,kastellaan harvoin. Viihtyy parhaiten valoisassa paikassa,mutta ei kuitenkaan suorassa auringonpaisteessa. Yleensäkin kasvit joiden lehdissä valkoista tarvii runsaammin valoa vähemmän lehtivihreän takia, lannoitusta kasvukautena.
Nyt minulla on onni omistaa 2 tällaista kodinkukkaa, toisessa on hiukan tummemman vihreä viirutus.Katselin pari viikkoa sitten netistä näitä ja huomasin hollantilaisessa kukkatalossa olevan näitä 2 kappaletta myynnissä.Samantien tein tilauksen, kukat matkustivat Vantaalle 7 vuorokautta ja Vantaalta kotiini vajaa 200 km Postin kautta 5 vuorokautta. Hyvässä kunnossa, hyvin pakattuna pääsivät perille. Molemmissa on uutta lehtikasvua. Toivottavasti saan nämä kasvit menestymään ja jossain vaiheessa voin antaa poikasia kukkaharrastajille.

Autot

Käyn useinkin hakemassa pesuaineita ym. perustuotteita kylällämme olevasta tavaratalosta. Muutama päivä sitten siinä kaupan pihalla katselin parkkipaikalla seisovia autoja. Niitä oli n.20 kpl ja kaikki 10 - 20 vuotta vanhoja, ei ainuttakaan uuden mallista ajopeliä. Mietin mistä moinen johtuu, onko todella suomalainen autokanta romua vai onko halpakaupalla jotain tekemistä asian kanssa.
Eilen vierailin Vaalimaalla Zsar Outlet Villagessa ensimmäistä kertaa. Ensimmäisenä paikalle saapuessani kiinnitin huomiota parkkipaikalla seisoviin autoihin, oli katumaastureita ja uudempia hienoja automalleja, monessa oli Venäjän rekisterinumerot. Oli tosi kiva kierrellä merkkituoteliikkeitä. Oikeastaan jo lähtiessä tiesin mitä halusin ostaa, Kaliforniassa tuotettuja höyhenen kevyitä merkkikenkiä. Kahdensadan neliön Outlet myymälästä löysin kolmet sopivat ja 70 % alennuksella. Mukava ja kannattava reissu oli todella. Kotiintulomatkalla koukkasimme reittiä Haminaan, saimme nähdä  suuren ja kuuluisan Suomenlipun liehumassa. Kieltämättä aika hienosti ja suurin liikkein liehui tämä pallokentän kokoinen lippu.

Anopinkielet

Eilen oli niin tuulinen päivä etten viitsinyt alkaa pikkuisen kotipihani nurmikon leikkuuseen. Tälle päivälle oli ennustettu ukkosta koko päivälle, siksipä heti aamusta otin trimmerin puutarhalaatikosta esille. Se on vähän hankala värkki vasurille kun on tehty oikeakätiselle. Jos joku olisi päässyt seuraamaan nurmikonleikkuutani, olisi varmasti ihmetellyt miten se voi olla noin hankalaa, mikään asento ei tuntunut toimivan ja heinän silput lensivät milloin minnekin, silmälasitkin piti pestä. Kuitenkin nurmikko tuli leikattua. Ollaan jo puolessa päivässä, taivas on pilvinen, mutta ukkonen kiertää tätä kylää, vaikka sitä on ennustettu koko tälle päivälle.Sääennustukset eivät pidä oikein hyvin paikkaansa,sen olen huomannut.
Juhannus meni ihan perinteiseen tyyliin, saunomiseen,uimiseen ja grillaamiseen läheisten seurassa.Juhannuskokko jäi polttamatta kuivuuden takia.
Minun kodinkukkaharrastus voi hyvin, liiankin hyvin. Tulee luettua aika paljon erilaisten harvinaisten kasvien hoidosta ja sieltähän myös löytyy osoitteita mistä voit niitä hankkia. Odottelen Hollannista Sansevieria Bantel,s sensation lähetystä ja eräältä kukkaharrastajalta Sansevieria Metallica Siam Silveriä. Nämä anopinkielet ovat helppoja hoidettavia. Kodinkukukkasiksi sopivia anoppeja on n. 70 kpl tiedossa, osa hyvin harvinaisia kuten nämä minun tilaamani yksilöt.Ajattelin keräillä erilaisia anopinkieliä, viihtyvät viikkojakin ilman kastelua.Toukokuussa tilasin Englannista Sansevieria Moonsinea. Viipyivät yli kuukauden matkalla Suomeen, postilaatikossanikin viikonlopun helteessä, mutta selvisivät hengissä, muutaman lehden jouduin poistamaan, nyt ruukuissa ja uutta kasvua on tulossa.
On mukava seurata omaa mielenkiintoa kukkasiin. Ensin katselin kukkasten kuvia ja miellyin milloin mihinkin, hankin niitä ja yritin pitää hengissä. Toissa talvena ripsiäiset tekivät tuhoa ja jouduin hävittämään monta kukkasta.Tulipahan opittua tuholaisten torjuntaa. Hiljalleen aloin mieltymään lehtikaktuksiin ja anopinkieliin, niitä nyt ajattelin keräillä ja jättää muut lajikkeen vähiin. Kotiini mahtuu korkeintaan 40 ruukkukasvia ikkunoiden eteen.Puutarhaksihan kotini muuttuisi jos olisi enemmin tilaa. Odottelen Hollannin lähetystä, yritän muistaa ottaa valokuvan kun avaan laatikon ja hehkun onnesta nähdessäni uudet kukkahoidokit :)

Mökkielämää

Päivän lehtiä lukiessa olen pari kertaa tällä viikolla törmännyt keskusteluihin mökkielämästä onko se pakkoa vai nautintoa. Lenita Airisto pitää sitä primitiivisenä ja Roman Schatzin mielestä se on ympäristökatastrofi. Kaikki ihmiset eivät osaa löytää luonnon antamaa ääretöntä nautintoa.Minulla on ystäviä joiden kanssa puhutaan "samaa kieltä". Voidaan jäädä haistelemaan lehdokkeja tai istuskella rannalla nauttien luonnon äänistä, kuikkien huudot jostain menneisyydestä sykähdyttävät aina. Iltahämärässä lehtokurppa lentelee omia reittejä samoin kuin lepakot.En pidä koskaan radioa auki mökillä, haluan kuulla luonnon äänet. Joskus auringonnousun aikaan nousen kuuntelemaan teerien pulinaa ja katselemaan punertavaa aamuun valmistuvaa luontoa. Nämä ovat syyt miksi pidän mökkielämästä. Tietysti uiminen ja saunominen on kesäherkkua.
Onneksi minä saan apua mökin kunnossapitoon, se mahdollistaa siellä olon. Aikanaan kun olin vielä mukana työelämässä, mökille pääsy oli välttämättömyys päästä lataamaan hermoja selviytyäkseen yrittäjäelämässä.
Kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta mökkeilyyn ja vaatii se myös valmiutta omatoimisuuteen ,työt siellä eivät lopu ikinä.Elämässä voi olla aikoja jolloin muut asiat ovat tärkeitä ja kutsuvat voimakkaammin. Aikansa kutakin lausahdus sopii myös mökkielämään.
Juhannusta vietetään viikon päästä ja missä muuallakaan kuin mökillä. Onneksi on lupailtu lämmintä säätä, jospa sen suhteen paremmin kuin viime vuonna jolloin satoi vettä, tuuli ja sähköt olivat pois päältä koko aattoillan ja yön.

Harsosääsket

Onneksi niitä on näkynyt vain muutama pörräämässä kukkaruukkujen ympärillä keittiön ikkunan edessä. Harsosääsket ovat semmoisia banaanikärpäsiltä näyttäviä, mutta hiukan isompia. Ei niistä vielä ole suuremmin haittaa koitunut. Niiden kehitysvaiheeseen kuuluu matomuoto, semmoinen valkoinen hiuksen pätkältä näyttävä joka syö kasvien hienoja juuriosia.
Jippii hurraa, ne kaktuksen siemenet saapuivat Kiinasta, pari pussillista. Siihen taitaa hurraahuudot loppua, en jaksa uskoa että saan ne itämään. Ensinnäkin pari kertaa olen nähnyt harsosääskien siellä vierailleen, toivottavasti eivät kerenneet munia. Toiseksi, on vaikeaa saada pidettyä istutusalusta sopivan kosteana, jos liian kostea home tulee helposti, jos liian kuiva ei lähde itämään.Nyt olen kotona ja siemenet jäivät ilman hoitajaa mökille selviytymään muutamaksi päiväksi. Nämä selenicereus anthonyanus (ei suomenkielistä nimeä) siemenet ovat kylvetty kasvatusrasiaan sekoitteeseen kaktusmulta/perliitti ja hiekkaa hiukan päällimmäiseen kerrokseen. Jätin kyllä puolet siemenistä kylvämättä, voin kokeilla myöhemmin uudelleen. Oikeanlainen valo on myös tärkeää lehtikaktuksille.Suora eteläikkunaan tuleva auringonpaiste sopii, mutta välissä pitää olla jotain siivilöivää kuten säle- tai pitsiverho ovat sopivia. Myös pitävät ulkonaolosta kesäisin, mutta vielä en ole kasvatuksessa siinä vaiheessa. On minulla kolmessa ruukussa isompia, mutta olkoot sisätiloissa tämän kesän.Mustanmerenruusun ja soilikin annoin mökkinaapurille, jostain syystä eivät viihtyneet minun hoidossa. Kastelenko liikaa vai eikö olosuhteet olleet oikeat.
Viime viikolla tuli talviturkki heitetty pois ja uitua useamman kerran päivässä. Veden lämpötila oli 19 astetta, siinä jo kelpaa polskutella.

Yökaktus

Huomena pitäisi olla aamu jolloin Antti Rinteen vetämä porukka olisi saanut selville uuden hallituksen suuntaviivat. Nyt on jo tihkunut tietoja lehdistöön. Huomena pitäisi olla virallinen tiedotustilaisuus. Näin ennakkoon lukemani jutut ovat lähes pelkästään negatiivisia, mikään ei ole mennyt oikein, mitään ei osata, maa menee konkurssiin, autoilu pitää lopettaa, vuokralaiset kuolee nälkään, pitää muuttaa Viroon, hyvästi.  Itse en näe Suomessa asioiden olevan noin huonolla tolalla,mutta mistä näitä tyytymättömiä suomalaisia riittää. Itse olen elänyt aikoja jolloin oli aidosti köyhää, niin köyhää ja vaatimatonta elämää, ettei tämän päivän ihminen sitä edes voi ymmärtää. Eipä tietysti tarvi ymmärtääkään, mutta voisi ainakin olla turhasta valittamatta.
Itse en kuulu oikeistoon enkä vasemmistoon jotka ohjailisivat ajatuksiani. Kuulun niihin ihmisiin jotka ajattelevat tavallisen suomalaisen parasta, ihmisten joita tapaan ja joihin kuulun itsekin.Pohdin asia kerrallaan mikä olisi järkevää ja parasta hyvinvoinnillemme. Mielestäni Sipilän hallitus nöyrrytti ja kepitti, toivottavasti Antti Rinteen hallitus tulee tekemään päätöksiä ajatellen ja kunnioittaen tavallista kaduntallaajaa.
En tiedä onko minulla hyvä tuuri, mutta taas sain hyvää ja nopeaa palvelua terveyskeskuksestamme.Sain molempiin nivelrikkoisiin polviini taas uudet nesteet.Näiden pistosten avulla selvisin vuoden ilman pahimpia kipuja. Sain myös lähetteen ortopedille ajatuksena keinonivel leikkaukkaukseen ensi talven aikana. Kaikissa terveyskeskuksissa ei näitä Teemu Selänteenkin saamia pistoksia anneta, ovat aika hintavia.
Puutarhoilla on parasta kukkatarjontaa näin alkukesästä. Pakko tunnustaa, että hiukan lapasesta lähtee niiden hankkiminen. Mökille mennessä ohitan suuren kukkapuutarhan, joka kerta sinne on mentävä.Onneksi alkaa olemaan kaikki piharuukut täynnä. Runsaasti on tullut hankittua myös perennoja.
Olen odotellut Kiinasta siemeniä kotikasvatukseen, mutta vielä ei ole saapunut. Hiukan huvittuneena odottelen Selenicereus anthonyanus siemeniä. Minulla on samaa kasvia jo kahdessa ruukussa kookkaampana. Nämä Kiinasta tulevat siemenet voivat olla sitä mitä olen tilannut, mutta voi olla myös vaikka jonkin havupuun siemeniä kuten eräälle tilaajalle oli käynyt, tai sitten eivät koskaan saavu perille.
Selenicereus anthonyanus on yökaktus, siis kukkii yöllä, kasvaa Meksikossa.Se on harvinainen Suomessa, mutta joiltakin kodinkukkaharrastajilta voi saada pistokkaita tai sitten tilaa  suoraan ulkomailta kuten itse olen tehnyt.Toiveeni on saada kukat kasvamaan,niiden lehdetkin ovat kauniit ja kokoa voi tulla runsaastikin.

Opettelua

Nyt alkaa olemaan jo pientä kesän tunnelmaa. Viikonlopuksi on luvattu reilua kahtakymmentä astetta lämmintä. Se tietää mökkimaisemiin siirtymistä muutamaksi päiväksi. Elämä alkaa taas kulkemaan säiden mukaan, eikä pelkästään säiden vaan myös kodinkukkasten ehdoilla. Niitä pitää kastella ja hoitaa tiheämmin kuin menneinä vuosina. Voinhan minä lehtikaktusten viljelylaatikon ottaa mukaan mökille, mutta mitä tykkäävät vaihtelusta välillä etelä- ja välillä itäikkunalla. Eihän minulla vielä ole niitä siemeniäkään, mutta sähköpostiin on tullut ilmoitus, että kasvipaketit ovat lähteneet matkaan.Minusta tuntuu etten saa siemeniä itämään, kovasti olen lukenut netistä niiden kasvattamisesta. Ostin myös muutaman lehden, niistä voin myös yrittää lisäännyttämistä, ehkä se helpompaa.
Mustanmerenruusujen kasvattaminen on melkoista seikkailua, kadotinkin jossain vaiheessa siemenet,mutta kaikki 5 siementä alkoivat itämään herttalehtiruukussa salaisesti. Siirsin alut omaan ruukkuun. Opettelua tämä kaikki on minulle.

     

Aloittaessani tämän blogikirjoittelun, mietin nimeä tälle. Olin Turkissa Alanyassa ja tarkoitukseni oli viettää aikaa siellä keväsin ja syksyisin pitempiä aikoja. Mielessäni oli pippurinen ajatus pystyä toteuttamaan haaveeni.Elämässä kaikki ei kuitenkaan mene niin kuin toivoo, mutta sain kuitenkin vuosia nauttia Alanyan lämmöstä ja ihmistä joihin siellä tutustuin. Se on uskomaton seikkailu aasialaiseen kulttuuriin. Tänä päivänä kaikki tuo on vain muistoissa. Minun blogi Turkinpippuri sopii myös nykyiseen elämääni. Muistan kun turkkilainen ystäväni esitteli minulle pensasmaisen puun, riipaisi siitä muutaman lehden ja käski maistamaan. Todellakin lehdet maistuivat pippurille. Ystäväni kertoi sen olevan villi luonnossa kasvava pippuripuu jota kasvaa ainakin Dimcayjoen tippukiviluolan sisäänmenoaukon vierellä Alanyassa. Kasviaiheinen on sana turkinpippuri, kuten  minun kirjoituksenikin suurelta osin tänä päivänä.                                                                                                                                             

Hyvää äitienpäivää

On onni saada olla äiti, parasta maailmassa. Minullekin tämä ilo on suotu, joskin melko iäkkäänä sain lapseni, olin 34 ja 35 vuotias. Nykyään taitaa olla muotia, että yli kolmikymppisena esikoinen syntyy.Hyvin ehtii vielä tässäkin iässä lapset saada maailmalle ja sitten myöhemmin hoidella lastenlapsia. Täytekakkukahvit on juotu ja lahjoillakin muistettu mummia. Kukkia eivät uskaltaneet tuoda, eivät oikein tienneet millaisista pidän. Odottelen jännittyneenä Englannista tulevaa kukkalähetystä.Kukat pitää eristää aluksi muista kasveista, tiedä millaisia ötököitä kylkiäisinä voi tulla.
Taidan osata jo mullan vaihdot, kasvien pesut ja myrkyttämiset tarpeen vaatiessa.
Eilen oli sporttinen päivä, en minä Daisyn kanssa metsälenkkiä erikoisempaa urheilusuoritusta tehnyt. Olin katsomassa Black Diamond Cheerleadersin kevätnäytöstä. Huikeita esityksiä oli ilo seurata.

Uusia haasteita

Olen ollut kiinnostunut kodinkukkasista jo reilun vuoden ajan. Alkuun jouduin tutustumaan eri kasvituholaisiin, ne meinasivat viedä innostuksen. Aina kun hankkii uuden kasvin, sitä kannattaa pitää erillään vanhoista kasveista jonkin aikaa. Ostaessani kasvia kaupasta tarkastelen heti näkyykö seittiä tai jotan epämääräistä, jos näkyy jätän ostamatta. Joskus olen tavanut aivan kipitteleviä tuholaisiakin. Talvi on mennyt kuitenkin ilman näitä ötököitä ja kukkaseni voivat hyvin. Nyt pitää koputtaa puuta, että näin jatkuisikin.

Olen ollut koko ikäni sellainen, kun joku asia alkaa minua kiinnostamaan ,se vie koko käden mennessään. Näin on käynyt kodinkukkasten kohdalla. Aina vain haluaa uusia mielenkiinnon kohteita ajatellen saisinkohan tuon pysymään hengissä tai jopa lisääntymään. Eilen tilasin Englannista muutaman kukan, oksia sekä siemeniä. Eivät mitään vaikeita kasvatettavia, mutta hiukan harvinaisia Suomessa. Odottelen lähetyksen saapuvan aikaisintaan tämän kuun lopulla. Ystäväni kysy, että ajattelenko kukkien olevan hengissä saapuessa. Saa nähdä, otin riskin. Ajattelin yrittää saada lehtikaktuksen (Epiphyllum anguliger) lisääntymään siemenistä. Siinä on hyvin kauniit, erikoiset lehdet ja kukinto. Myös emokasvin tilasin. Anopinkielistä minua viehättää väri (Sansevieria trifasciata, moonshined) niitäkin tilasin pari kappaletta.

Aiemmin minua vei mukanaan koirat, niiden pennuttaminen ja matkailu. Nyt kun on tullut ikää, ei enään jaksa. Kukkaharrastus on sopivaa ajankulua. Onhan minulla vielä pikkuinen Daisy joka ulkoiluttaa minua päivittäin. Innokkaana tuijottaa,että eikö olisi jo aika metsälenkille. Välillä ei itse jaksaisi lähteä, mutta kiitos koiralle, että huolehtii minun kunnosta.Mukavahan luonnossa on liikkua, se antaa voimaa.

Kuvassa vuoden vanha taskujuoru.Viihtyy valoisassa paikassa, eteläikkunalla.

Jäät lähtivät

Oli viikon lämpöputki, reilut 20 C päivittäin. Lauantaina mökkijärvi oli vielä jäässä, rannoilla vain sulaa. Sunnuntai aamuna heräsin jo seitsemältä kilinkolin ääneen, kun naapuri laittoi venettä vesille.Yön aikana jäät olivat lähteneet. Illemmalla Daisyn kanssa lenkkeillessä melkein karvat nousivat pystyyn, kun kuulin naapurin lasten hyppivän laiturilta veteen. Ei heitä palellut, iloisia kiljahduksia kuului.
Mökillä on tullut tehtyä jo monenlaista kevätaskaretta, vedet juoksee,siivoilua,haravointia. Käsikin on kestänyt ja paranemaan päin on. Lääkärin diagnoosin mukaan nivelrikko edennyt edellisistä röntgenkuvauksista, mutta näillä eväillä mennään.Pitää osata annostella työnmäärä. Ei pidä liikoja rehkiä.Sellaista se on eläkeläisen työnteko, pienissä erissä ja väliin lepoa, niin hyvä tulee. Ihmettelen mistä löytyy virtaa esim.meidän presidentillä kaikkeen siihen mitä hänen työtehtävänsä vaatii.Meillä on näitä superpappoja ja -mummoja julkisuudessa.
Jonkin aikaa sitten meinasin saada sätkyn, kun kaupassa juttusille tuli nainen. En ensin meinannut tunnistaa,mutta tajusin hänen olevan entinen työkaverini nuoruusvuosilta.Tuntui kun hän olisi kuolleista noussut, kuvittelin hänen poistuneen tästä maailmasta jo 20 vuotta sitten. Siinä kävimme iloista keskustelua hetken niin kuin 45 vuotta sitten ja jatkoimme matkaamme.
Luonto vihertää hiukan, koivuissa on pienet lehden alut ja kukkii, sitä kellertävää siitepölyä on siellä täällä. Muuttolintuja olen nähnyt vähän, ihmetyttää. Sunnuntaina kun jäät lähtivät,kuulin heti kaakkurien ja kuikkien äänet, jostain heti ilmaantuivat.

Hyvää palvelua

On laitettu lasten kanssa pääsiäisruohot kasvamaan. Hankittu erilaisia pääsiäiskoristeita. Mummi on virvottu terveeksi ja tuoreeksi pariinkin kertaan koristelluilla pajunoksilla. Toivottavasti tehoaa, erilaiset vaivat ovat kiusanneet pitkin tätä vuotta. Toissa yönä käsikivut eivät antaneet rauhaa nukkua, heräilin useamman kerran. Onhan tätäkin vaivaa ollut jo kuukausia, olen vain ajatellut että kyllä kivut jossain vaiheessa antautuu, mutta ei niin ole käynyt. Eilen aamulla soitin terveyskeskukseen heti aamulla kahdeksalta. Sairaanhoitaja kysyi kerkiäisinkö tulla lääkärin vastaanotolle heti tänään klo 11. Olin varautunut viikkojen odotteluun. Lääkäri oli lähes täydellistä suomea puhuva, erittäin selvästi kertoi vaivastani ja sen hoidosta. Kävin heti seuraavana päivänä verikokeissa,röntgenissä,apteekissa ostamassa rannelastan sekä geelit ja kipulääkkeet.Lääkäri soittaa minulle ensiviikolla miten on hoito tehonnut ja mitä jatkeessa. Sain taas ensiluokkaisen hyvää palvelua meidän terveyskeskuksessa.
Samalla kun kirjoittelen väliin katselen ulos ikkunasta. Olen huomannut naakkojen livahtavan sisään naapuritalon savupiippuun.Siellä on pesänrakennus alkanut.
Pääsiäisenä olisi tarkoitus lähteä mökille haravoimaan ja viemään puhtaita sänkyvaatteita, verhoja ym..Routaa on vielä maassa, tuskin vesiä saa vielä päälle laitettua, että pystyisi siivoushommiin sen enempää. Tuskin  oikean käden ranne kestäisikään raskasta työtä, mutta pidän tukena lastaa jos jotain pystyisin tekemään. On luvattu lämpimiä,aurinkoisia päiviä, nautin lintujen lauluista ja järvimaisemasta. Kevät on hienoa aikaa.

Vaaliväittelyt

Nyt väsyttää hiukan ja väsyttäähän se kun eilen illalla tuli katsottua lähes puoleen yöhön kestänyt viimeinen vaaliväittely televisiosta. Aamulla on jo niin valoisaa, että ei anna nukkua pitkään. Onneksi voi ottaa päikkärit jos siltä tuntuu. Olen seurannut näitä vaaliväittelyjä melko tarkkaan, hupia kansalle vaikka kysymyksessä on vakava asia. Niissä yritetään kertoa kansalaisille kuinka tullaan jatkeessa hoitamaan maamme asioita. Puolueiden puheenjohtajat lompsat levällään jakoivat kansalaisille hyvinvointia perustuen siihen, että työllisyys kasvaa tulevina vuosina. Mitä jos ei kasva, mistä silloin rahat otetaan kun jokainen haluaa olla saaja. Se on arvokysymys mihin meidän veroeurot halutaan sijoittaa ja  mistä otetaan pois. Minua ärsytti keskusteluissa ilkeämielisyys kun haluttiin ymmärtää väärin, mustamaalata toisia ja suoranaisesti valehdeltiin. Katsojien pitää vain itse yrittää miettiä mihin väittämään uskoo ja mihin ei. Tuleva vaalikausi paljastaa totuuden. Sunnuntai on mielenkiintoinen päivä nähdä vaalitulos. Tällä hetkellä sosiaalidemokraatit johtavat ja persut toisena, mutta calluppien virhemarginaali on 2 prosenttia. Mahdollista on kuitenkin, että persut voisivat saada suurimman äänimäärän. En taida edes uskaltaa ajatella sitä tilannetta.
Kevät edistyy olkoot vaalilitulos mikä tahansa.Lokit lentelee Kymijoen päällä kirkuen. Mökilläkin on tullut käytyä kerran katsomassa, että kaikki on kunnossa ja laittamassa lämmöt päälle. Samalla veimme turvesäkkejä valmiiksi keväisiin puutarhahommiin. Tämä on mukavaa vuodenaikaa, talvi takana päin. Viime talvi meni tavallaan helpolla, mutta sairautta ja kiputilaa olen saanut kokea aivan riittämiin, se on jopa ollut pelottavaa. Valoisin mielin kuitenkin odotan kesää ja mökille pääsyä.
Ihmisen mieli voi tulla vähästä onnelliseksi, sen sain taas todeta muutama päivä sitten. Olenkin kertonut kuinka vartavasten kävin Kouvolassa ostamassa mustanmerenruusun siemeniä/käpyjä. Ruukkuun ei kuitenkaan viikkojen odottelun jälkeen ilmestynyt minkäänlaista kasvua, enkä löytänyt edes viittä siementä jotka olin istuttanut. Samaan ruukkuun ja multaan siirsin herttalehden. Nyt muutama päivä sitten huomasin sen lehtien alla 2 pientä kasvin alkua. Ne olivat mustanmerenruusuja. Olipa yllätys, siirsin ne uuteen ruukkuun. Yritän saada niistä jotain tulemaan.

Töyhtöhyyppä pälvellä

Kevät on saapunut, melkein. Lokkien ääniä ei kuitenkaan ole kuulunut joelta vielä. Tänään räkättirastas räksytti, hanhiparvia lenteli pohjoiseen. Muutama päivä sitten näin töyhtöhyypän pellon pienellä pälvellä.
Kävin kukkakaupassa ja miksikö? Katselemassa keväistä kukkatarjontaa. Aika narsissivoittoiselta, keltaiselta näytti yleiskuva, pääsiäinen teemana. Kyselin sattuisiko heillä olemaan soilikkeja. Kyllä, äsken saapuneita, kahta eri väriä. Siinä kohden oli pakko, ihan pakko hankkia se tumman lilan värinen, isokukkainen. Kotiin tuotua leikkasin siitä yhden ison lehden ja halkaisin keskiruotoa pitkin. Istutin lehden palat ruotopuoli alaspäin multaisaan ruukkuun ja kastelin.Tarkoituksena on lisäännyttää ja saada pikkuisia poikasia siitä kasvamaan. Olen aivan nettiohjeiden varassa, sen mukaan saan odotella kuukauden verran uusia alkuja. Kokeilen kuitenkin onnistunko, pitää muistaa pitää multa sopivan kosteana.
Pari pupua tykkäsi tulla asustamaan minun kotipuutarhaani.

Voi hyvä ihme

Muutama päivä sitten kävin siunailemassa Kouvolan keskustassa. Ystäväni kävi pankkiasioilla ja minä kiertelin Kouvolan keskustan kauppoja. Oikaisin parkkipaikalta Manskirakennuksen läpi kävelykadulle ja mitä ihmettä, rakennuksen maantasolla oli vain 1 toimiva liike, loput tilat olivat tyhjillään. Kävelykadulla oli tyhjiä näyteikkinoita ja myytäviä liikehuoneistoja. Hansakeskus myös ammotti tyhjyyttään. Ystäväni kertoi ,että Valtarikin osittain ilman toimivia yrityksiä. Tuli mieleen 90-luku. Silloin oli tyhjää, mutta laman vuoksi. Nyt syy on toinen, on rakennettu Veturi ostoskeskus, joka imee asiakkaat keskustasta. Olenhan minä tämän tiennyt, lukenut lehdistä, mutta kun sen omin silmin näkee, se tuntuu pahalta. Siinä asiakasvirrassa itsekin olen siirtynyt asioimaan suureen ostoskeskukseen, siksipä en ole aiemmin tajunnut keskustan todellista tilannetta. Veturissa ovat liiketilat täynnä. Maailma muuttuu.
Minä kierrän kaukaa kaiken missä on tekniikkaa. Nyt kuitenkin on alkanut kiinnostamaan eräs laite, kamera. Semmoinen jolla saa otettua kuvia jopa 200 metrin päästä, hyvä zoomi ja videointi. Siinä kuvauskohde tulee minun luokse,eikä minun tarvi mennä huonoilla jaloilla kuvattavan.Ajattelen tässä  lintu- ym. luontokuvausta. Olen nähnyt ja ihastellut ko. kameralla otettuja kuvia.Isohan se kamera on,mutta sitä pystyy käyttämään myös ilman tukia. Pitää mietiskellä ja tutustua tarkemmin, hinta on sitä luokkaa, että piirongin laatikon pohjalle sitä ei kannata hankkia.

Minna Canthin päivä

Tänään liehuvat siniristiliput. Minna Canthin syntymästä on 175 vuotta. Vietetään tasa-arvopäivää.Minna Canthilla olisi melkoinen sarka työtä myös tänä päivänä. Minna ei katselisi nykymenoa tuppisuuna jossa kunnianloukkaukset ja uhkaukset ovat arkipäivää. Hän ei sietäisi vihapuheita. Vihapuheet ovat netissä ja ihmisten puheissa ylittäneet rajat, ei kunnioiteta toista ihmistä. Miesten ja naisten välisessä tasa-arvossa myös vielä korjaamisen varaa. Se siitä.
Ei onnistunut minun mustanmerenruusun kasvatus.Pintaan ei ole noussut alkuja. Yritin kaivella siemeniä esiin mullasta ja ottaa selvää onko niissä mitään elonmerkkejä. En löytänyt edes siemenkäpyjä joita sinne olin istuttanut. Ruukku multineen meni uuteen käyttöön, laitoin siihen herttaköynnösvehkan lemon lime, siinä on niin kaunis väri ja lehdet ovat sydämen muotoisia.Eilen erehdyin ostamaan verkkomaijan, näin kaupassa niin kauniin yksilön, vaikka mateista ja maijoista en ole välittänyt. Nyt olen lukenut niiden hoito-ohjeita, ei pitäisi olla kovin vaikeita hoidettavia.
Olen odotellut minulle tuttua kevään merkkiä, lokkien saapumista joelle kirkumaan. Ei ole vielä kuulunut, ovat myöhässä. Joskus ne ovat saapuneet jo maaliskuun alussa, yleisemmin kuun puolivälissä. Olen liittynyt nettiryhmään Suomen linnut. Siellä on aivan ihastuttavia  kuvia muuttolinnuista jotka ovat jo saapuneet Suomeen. Samalla voin vahvistaa tietämyksiäni linnuista joita olen nähnyt elämäni aikana.
Elämä kuluu arkisesti kesää odotellessa!

Mustanmerenruusu

On tullut sairasteltua yli viikon.Nyt vain on ryhdistäydyttävä ja yritettävä ajatella kaikkea muuta, saatava arjesta kiinni, luotettava tuleviin parempiin päiviin. Tänään on aurinko paistellut, katsoin seuraavan 15 päivän sääennusteen, leutoa ja auringonpaistettakin. Maaliskuussa yleensä aloitetaan kodin kukkien mullanvaihto. Minun kodissani se alkoi tänään. Olen ostanut erilaisia multasekotteita ja kukkaravinteita valmiiksi. Vaihtelin osan kukista isompiin ruukkuihin ja osaan lisäilin uutta multaa. Viime vuonna näin tuttavillani mustanmerenruusun. Tätä kasvia ei minulla ole ollut aiemmin, mutta nyt on. Tänään istutin 5 pientä käpymäistä siementä ruukkuun. Saa nähdä onnistunko sen kasvattamisessa. Siemenpussissa luki, että sininen kukinta, kuvassa  näytti enemmän violetilta.
Pari tuntia ahersin kukkien parissa, harrastus se on tämäkin. Nyt kun olen saanut melkein kaikki kukat menemään talven yli ilman suurempia vaurioita, osa on jopa työntänyt uusia lehtiä, on paljon helpompaa jatkaa tästä kohti kesäistä kasvukautta. Talven ongelmia ovat kuiva huoneilma, hehkuvat patterit ja pimeys. Minä olen antanut kukille lisävaloa vaikka ovatkin eteläikkunoiden edessä, mutta se ei riitä.
Katselin eilisiltana telkkarista mielensäpahoittajaa, en voinut olla nauramatta kun Kinnunen oli mukana alaluokkalaisten kanssa oppitunnilla. Niin se vaan aika muuttuu. Kännykästä on tullut monelle nuorelle ja vanhemmallekin pakkomielle. Puhelinta on katsottava pienin väliajoin. Kyläillessäkin kännykkä voittaa seurustelun hetkittäin. Laitteesta on tullut pakkomielle. Olen kuullut puhuttavankin että vieroitushoitoa jotkut kaipaisivat. Itselläni taas toisinpäin. Yritän muistaa ottaa kännykän mukaan metsälenkeille, polut siellä ovat niin liukkaita ja hätää olen kärsimässä jos en saisi yhteyttä kehenkään. Muuten kännykkä ei ole minulle kovin tärkeä, enemminkin tietokone jota voisin käyttää vähemmän.

Hyvää kohtelua

Minä olen ollut koko ikäni jostain syystä talvivastainen, palelee, tulee lunta ja aurinko ei paista tarpeeksi. Mitä ihmisen päässä tapahtuu kun yhtäkkiä hirvittävät lumimäärät tuntuvat ihanalta. Lumiaurat kulkevat tiellä edestakaisin ja itsekin tartun lumilapioon tehdäkseni Daisylle juoksupolkua takapihalle. Nyt pyryttää ja tuulee reilusti, tätä pitäisi kestää vielä huomiseen asti. Eilen kävin ruokakaupassa, ennakoin liikkumiseni, ei tarvi pariin päivään lähteä kodista minnekään. Lunta tulee niin paljon että haittaa auto- ja junaliikennettä.
En taida olla ainut joka miettii tämän hetkistä vanhustenhoitoa. Se tosiasia on otettava myös huomioon että vanhetessaan tulee raihnaiseksi, voimat heikkenevät, ei pysty kaikkeen mitä haluaisi tehdä. Ei ole keksitty pilleriä jolla saisi nuoruuden voimat palautettua. On tyydyttävä ja hyväksyttävä iän tuomat rasitteet. Elämä kuitenkin voi olla antoisaa. Tärkeä asia on kohtelu, vanhempi ihminen ei ole pikkulapsi jolle lässytetään tai paijaillaan ohimennen. Enemminkin taitaa olla ongelmana, että hoitajilla ei ole aikaa tai jaksamista suuremmin keskustella. Ystävällinen, lämminhenkinen ilmapiiri voisi olla hyvä lääke niin hoidettaville kuin hoitajillekin.
Meillä on sote uudistukset ja keskustelut meneillään. Minun mielestäni vanhustenpalvelut eivät ole asioita, joita jokin taho pystyy hyödyntämään, kuten nyt tapahtuu. Vanhusten sanotaan olevan suuri menoerä yhteiskunnalle, mutta vanhukset kuitenkin ovat tuottaneet useita miljonäärejä!
On tulossa vilkkaita, mielenkiintoisia keskusteluja näin eduskuntavaalien alla. Britannian brexit kysymys myös kiinnostava, Italian talous taitaa olla retuperällä. Elämä täällä tuppukylässä kuitenkin jatkuu entiseen malliin, koiran ulkoiluttamista, lumitöitä,  telkkarin katselua ja kevään odotusta!
Mielelläni olisin aloittanut linturuokinnan, mutta niistä jyvistä ja pähkinöistä tykkää hiiret ja rotatkin.Tänä talvena hoitelen kodinkukkasia, kyllä niihinkin tulee ei haluttuja öttiäisiä uusien kukkasten mukana. En ostele tulppaaneja enkä muitakaan kukkivia kausikukkia juuri näiden tuholaisten takia.

Paljon valkeaa lunta

Olen käynyt keskiviikkoisin uimahallissa, siellä on aamupäivisin melko rauhallista, uimareita vähän. Tänään jätin väliin ja miksikö, lunta on satanut pari päivää ja aura-auto ei ole käynyt pihateitä auraamassa. Pakkotilanne pysyä kotona. Ei se mitään, maisemat ovat lumiset ja kauniit. Daisyn kanssa kiertelin aurattuja katuja. Daisy tykkäsi haistella ja jättää käyntimerkkejä lumenkokkareisiin.Koira on kuin rikospoliisi ulkoillessa, kadun reunat ovat täynnä hajumerkkejä kulkijoista, joista pitää ottaa selvää ja jättää omia viestejä.Koira nauttii haistelusta enemmän kuin itse liikunnasta.
Eduskuntavaalit lähestyy. Siitä on merkkinä poliitikkojen aktivoituminen.Yht`äkkiä sairaat, hoitokodissa elävät ikäihmiset alkavat kiinnostamaan. Aletaan kuuntelemaan pakon edessä mitä omaisilla, hoitajilla,asukkailla on kerrottavaa.
Olen itse työskennellyt -70 ja -80 luvuilla sairaaloissa. Silloin ruoka oli erittäin hyvää, sitä oli riittävästi. Perushoito oli hyvää tasoa, suihkussa käytettiin kaikki osaston potilaat jopa päivittäin jossain vaiheessa. Potilasta kohdeltiin asiallisesti. Kun kuulen tämän päivän hoitotasosta, on vaikea uskoa todeksi kaikkea kerrottua, mutta suuri osa kerrotusta pitänee paikkansa. Eräs tuttavani kertoi käyneensä hoitokodissa nyt talven aikana ja ihmetelleensä kun vanhuksille oli kahvin kera tarjottu puolikas siimu pullapalaa. Ihmettelin,että jos hoitajat tiesivät, että kyseinen vanhus ei jaksa syödä enempää. Ei, vaan kaikille oli annettu puolikas pala. Kertojan mukaan olisivat jaksaneet syödä kokonaisenkin jos vain olisi ollut tarjolla. Ehkä tämä on yksi pieni tarina nykytilanteesta.
Itseänikin on alkanut mietityttämään miten pärjään tulevaisuudessa, jos hoitotaso on heikkoa ja omalle kohdalle sattuu sairaus, että joutuu olemaan muiden autettavana. Eutanasiakin on Suomessa kiellettyä. Pitää kuitenkin ajatella positiivisesti, eiköhän asiat järjesty tavalla tai toisella.Hieno asia kuitenkin on, että vanhusten hoito on noussut lehtien otsikoihin, jospa jotain saisi sen johdosta aikaiseksi, asia unohtuu kuitenkin kun eduskuntavaalit ovat ohi.

Talvipäivien iloksi

Illanvirkku, sitä olen. Olen useampana aamuna keitellyt aamuteetä klo 11 aikaan. Jos olisi jonnekin lähtö aamupäivällä, pitäisi herätyskello laittaa herättämään. Näin talviaikaan luontainen unirytmini tulee vahvasti esiin. Iltaisin tule katsottua myöhään telkkarista elokuvia. Ulkona olo jää vähiin, kuitenkin jonkinlaisen lenkin teen päivittäin koiran kanssa. Kesällä taas olen paljon ulkona ja elämä sen mukaista. Tänä aamuna lähdin uimahallille pitkästä aikaa.Oikeastaan oli aika mukava uida 400 metriä ja saunoa kunnolla. Nyt sattui löylyihin nainen, joka ilmoitti lauteilla istujille, että hänen miehellä on tapana sanoa, kuka ei löylyjä kestä, saunassa on ovi sitä varten. Nainen heitteli reippaasti vettä kiukaalle ja minullehan se sopi oikein hyvin. Eivät toisetkaan valittaneet, kerrankin kunnon löylyporukka samaan aikaan.
Ostin 1000 palan palapelin, ajattelin, että aikani kuluksi kasaan sen sitä hiljalleen rakentamalla.Muutaman päivän se oli levällään pöydällä. Sain reunat rakennettua, mutta mielenkiinto lopahti. Oli liian isokokoinen,sitä olisi pitänyt rakentaa osittain seisomillani.
Nyt pitäisi koputtaa puuta, kun sanon kodinkukkasieni olevan hyvässä kunnossa. Vielä tämä kuu ja helmikuu ovat vaikeaa talviaikaa kukille. Annan  kylläkin lisävaloa ja se näytää olevan tärkeää niiden jaksamiselle. Kasteluveden sulatan lumesta. Lannoitetta hiukan kerran kaksi talven aikana. Kukkaharrastus on mukavaa myös näin talvella. Oppii hiljalleen eri lajien vaatimukset, jokaisessa ruukussa on  yksilö, jota pitää hoitaa omalla tavalla. Helppoja ovat traakkipuut, anopinkielet, tyräkit. Niiden pitää antaa elellä rauhassa, vettä hiukan harvakseen ja valoa kohtuudella. Suurin virhe kait on,että kastellaan liikaa ja kasvit kuolevat kun juuret mätänevät.Enkelinsiipiä minulla on neljässä ruukussa, niistä pidän. Ihme kyllä, vain pikkuenkelinsiipi on pudottanut lehtiä. Laitoin sen lähelle lisävaloa ja nyt kasvattaa uusia lehtien alkuja.Luonto pitää huolen omistaan.
Mieluisin kukkani on kalanruotokaktus, se kasvattaa hyvin uusia kaunismuotoisia lehtiä ja toivottavasti saan sen nähdä vielä joskus kukkivan. Se kuuluu lehtikaktuksiin kuten minulla oleva pieni neidonhovikaktuskin. Osa kasveistani on sijoitettu lattialle ikkunan eteen.Onneksi minun pikku Daisy ei ole niistä kiinnostunut, antaa olla rauhassa.

Uudenvuodenpuhe

Kuuntelin tänään tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen. Se oli kokonaisuudessaan hyvä. Jäi kuitenkin pari kohtaa mietityttämään. Heti alkuun hän otti esille Riemukaaren vierellä palavat autot sanoen, samaan aikaan keltaliivistä kansaa oli kadulla kertomassa, että HEIDÄN mielestään asiat eivät olleet hyvin. Minusta (MEIDÄN) mielestä asiat eivät ole hyvin jos kansan keskiluokkakin tuntee elintasonsa olevan heikon, samaan aikaan kun eliitin porskuttaa yltäkylläisyydessä.
Presidenti ei puhunut mitään köyhyyden lisääntymisestä, joka on ajankohtaista Suomessakin. Se,että työttömyysluvut ovat laskeneet,ei merkkaa että köyhyys vähenisi. Pätkätyöt ja minimipalkka uusista työpaikoista pitää palkansaajan edelleen köyhänä.
Köyhyys ja eriarvoisuus ovat vaarallisia asioita,syntyy katkeruutta, mellakoita kuten Ranskassa nähtiin.
Toinen asia presidentin puheen lopussa oli Amerikasta kopioitu Jumalan siunausta toivotus, sitä myös vierastan.

HYVÄÄ ALKANUTTA VUOTTA KAIKILLE BLOGINI LUKIJOILLE JA KIITOS!     LiLi