Joulu meni jo

Joulu meni ihan kivasti, kaikki olivat olleet kilttejä kun lahjoja riitti jokaiselle.Minua pukki muisti lahjakortilla hierojalle.En ole turhaan valittanut kipeää olkapäätä, viesti oli mennyt perille.
Pukkikin oli jo 300 vuotta vanha , niin kertoi, ilmanko välillä kutsui itseään vaariksi. Lapset olivat niin jännityksissään etteivät moista pukin sekoilua huomanneet:).
Minulla oli hiukan erilainen joulu, viimeiset neljä on mennyt pääasiassa koiranpentuja hoidellessa.
Uusi vuosikin on vietetty kotona. Nyt on tarkoitus ottaa uutta vuotta vastaan järvimaisemissa,laavulla mukavassa seurassa. Toinen vaihtoehto olisi ollut mennä kaupungin rientoihin,mutta luontoihmisinä
valitsimme tämän vaihtoehdon.
Olen huomannut kuinka elämä on helpottunut elellessä yhden koiran kanssa. Pääsee vapaasti liikkumaan omien halujensa mukaan, yksi pieni koira on helppo ottaa mukaan omille retkille.
Ilman koiraa en ole vielä valmis elämään, niitä kun on aina ollut kodissani viimeiset 45 vuotta.
Vuosi 2016 alkaa olla lopuillaan. On ollut muutosten vuosi. Aiemmin minulla oli selvä suunnitelma kuinka tulevat vuodet vietän. Kaikki ei mennyt niin kuin olin ajatellut,vakavaa sairastumista, Turkin
poliittinen tilanne ja uudet ystävät ovat muuttaneet ja laajentaneet ajatusmaailmaani.
Odotan ja uskon, että vuosi 2017 on tätä vuotta anteliaampi itselleni. Olen valmiimpi ymmärtämään muutoksia ja löytänyt uusia mielenkiintoisia asioita elämääni.

Joulu on jo ovella

Jututin ekaluokkalaista kysyen tietääkö mikä juhla joulu on. Se on Jeesuksen synttäripäivä.
Kysyin myös kuka on Jeesuksen isä ja äiti, siihen sain vastauksen että Maria ja Jumala.
Joulupukkikin on ihan oikea pukki, mutta ihmetteli niitä poroja onko ne oikeita.
Jos minulle tehtäisiin samat kysymykset ,vastaukseni olisivat aivan toisenlaiset. Näin joulun alla
en viitsi pohtia sen enempää, joulukinkku on paistumassa ja muutama lahja ostettu.
Hammasprojekti on saatu loppuun, eilen hammaslääkäri asensi pari hammasta implanttijuuriin.
Todella hyvät,ei oikeastaan eroa omista hampaista mitenkään. Hintakin pysyi sovittuna eli 3.000 euroa, Implantit ovat valmistettu Sveitsissä ja niillä on takuu.
Edelleenkin olen laittanut linnuille ja oraville syötävää, semmoisia verkkopusseja ruokinta-automaattiin joissa on pähkinöitä ja talipalloja. Jostain syystä pähkinät kelpaavat parhaiten myös linnuille.
On satanut vettä monta päivää, lumet sulaneet lähes olemattomiin.Nytkin asteet plussan puolella.

Onnea ja menestystä

Saara Aalto sijoittui toiseksi Englannin X-Factor kilpailuissa.Saara on tehnyt suuren uurastuksen saavuttaakseen päämääränsa musiikin alalla. Tänä aamua kuuntelin radiosta Saaran ajatuksia menestymisestä jonka eteen hän on tehnyt suunnattomasti töitä. Kotoa häntä on aina kannustettu, mutta koki että Suomessa on ilmapiiri jossa varsinkin naista ei riittävästi kannusteta eteenpäin. Englannissa hän ihmetti kuinka myös kanssakilpailijat kehuivat ja kertoivat, että varmasti sinä voitat ja olivat aidosti iloisia menestymisestä.
Olen itse huomannut Suomessa kuinka vähäistä on kehuminen,vaikka olisi kuinka taitava jollain alalla.
Jotkut sanovat että se juontaa Lutherilaisesta kasvatuksesta, pelätään ylpistymistä, ihmisenhän pitäisi olla nöyrä ja vaatimaton. Saara Aalto oli jo osaava nuorena, hän siirtyi suoraan ensimmäiseltä luokalta kolmannelle luokalle.
Olkoot nyt miten tahansa,mutta kiittäminen ja kehuminen antaa hyvää oloa ja auttaa elämässä jaksamaan eteenpäin.
Itse kun olin lapsi,ei silloin kiitelty eikä kehuttu sanallisesti, se ei kuulunut ajanhenkeen. Kuitenkin vanhemmat kantoivat vastuun lapsistaan ja olo tuntui turvalliselta.
Minulla hammasimplanttiprojekti etenee, muotit on tehty ja viety hammasteknikolle, ensi viikolla
hammaslääkäri ruuvaa pari hammasta paikoilleen ja homma on valmis. Aikaa tähän kaikkeen kuluu reilut 4 kuukautta. Kiittelin hoitolan henkilökuntaa hyvästä, ripeästä työstä ja kehuin kuinka kivuttomasti kaikki on sujunut. Sain myös kiitoksen omasta asenteestani ja hoitava lääkäri kertoi kuinka mukava on hoitaa asikasta joka ei valita. Kysyin että kokevatko jotkut ihmiset toimenpiteet vaikeiksi. Sain vastauksen että tietäisitpä vain jopa aikuiset miehet. Mielestäni ihminen joka ei implanttien laittoa kestä ei ole elämässään kunnon kipua kokenut, niin vähäiset ovat tuntemukset.
Ihmisten kipukynnykset ovat erilaiset.

Hienoa Saara

Syksyllä ihmettelin miten jaksan ensin pimeän jakson ja sitten kylmän yli kevääseen. Aika on kulunut yllättävänkin hyvin, lumi toi valoa marraskuun pimeyteen.Minulla on ollut myös omat työni ja olen saatellut aamuisin ekaluokkalaista kouluun.
En ole koskaan ollut keittiöihminen mutta taidan kyllä leipomisen ja ruuan valmistuksen.
Nyt olen mielelläni leiponut pullaa ja piirakoita aikani kuluksi ja lahjoittanut ne muiden syötäväksi.
En voi laittaa niitä omaan pakastimeeni, ei niitä siellä kuitenkaan enään olisi vieraiden tullessa kyläilemään.
Äsken paistoin pari pellillistä joulutorttuja semmoisia lapinhatun näköisiä. Mietin siinä että niin kauan kun osaa valmistaa joulutorttuja joiden sakarat ovat oikean suuntaiset, ei ole hätäpäivää :)
Tällä viikolla menen hammaslääkärille muottien valmistukseen.Lääkäri lupaili, että ennen joulua 2 implanttihammasta asennettaisiin paikoilleen,että semmoinen reilun 4 kuukauden projekti.
Maailmalla tapahtuu kaikenlaista, yleensä pahaa järkytyksiin asti.
Saara Aalto, suomalainen laulaja,on Englannin X-factor kilpailussa selviytynyt finaaliin asti.
Hienoa!!! Katselin lauantaina Subilta suoraa kilpailukappaleiden esitystä Lontoosta ja sunnuntaina tuloslähetystä. Saara Aalto on myös Alanyan ystävä, joutui perumaan sinne suunniteltuja esiintymisiä nyt syksyllä. Saara on tuonut positiivisesti, ihastuttavasti esille myös omaa kotimaataan vaikka aikookin jäädä Lontooseen.

                                          Flamingonkukka joulukuussa

Black friday

Musta perjantai otsikkoja näkyi siellä sun täällä mainoksissa. Enpä ole aiempina vuosina kiinittänyt huomiota moiseen mainontaan. Eräs huonekalukauppa ilmoitti, että kaikki tuotteet vähintään 40 prosentin alennuksella. Minä olen jo pitkin syksyä miettinyt mekanismituolin hankkimista, olen jopa käynyt katsomassakin tarjontaa. Ihastuin kesällä omaan aurinkotuoliin, syksyllä siirsin sen terassilta olohuoneeseeni,mutta ei se nyt ihan kuulu olohuoneen kalustoon.

Nyt huipputarjous tuoli 149,- euroa (467,). Siispä aamulla lähdin ajoissa liikenteeseen. Ihmisiä oli runsaasti kaikkialla, näki että mainonta oli tehonnut. Liikkeessä oli tarjolla muutamia eri valmistajien tuoleja, niitä testasin. Mitä edullisempi sitä kovempi ja kevytrakenteisempi, siispä jätin ostamatta.

Näin tarjoushinnoinkin saa varautua vähintään 600 euron hintaan jos meinaa saada laadukkaan ja

ihanan pehmeän rentouttavan mekanismituolin.

Olen myös pitemmän aikaa ajatellut että hopeinen vähän paksumpi kaulaketju voisi olla kiva,sellaista en muista omistaneeni koskaan, kultaisia kylläkin. Kävelin kultasepän liikkeen ohi, mietin jospa kuitenkin menisin sisään ja vain katselisin. Myyjä esitteli minulle erilaisia, yritin miettiä, että en nyt osta vaikka tuo yksi paksu sydänriipuksella on juuri mitä olen ajatellut. Myyjä ilmoitti, että nyt vielä hinnasta pois 25% onhan Black Friday. Mikä ihme minun päähäni meni. Muutamassa sekunnissa ajattelin, että tuon minä ostan ja perustelin ajatustani, että mekanismituolia en tarvi, katselen telkkaria sohvalta niinkuin tähänkin asti.  En tehnyt huonoa kauppaa, on se kaulaketju niin ihana.

Siis minähän en ole vuosiin käyttänyt mitään koruja, luulin jo että niiden aika on kohdaltani ohi.

Voi olla että tätäkin vain hetken :).

 

Orkidea ja lyhty

Viime tippaan on jätetty oranssien tiemerkkikeppien laittaminen. Mies juuri rautakangella hakkasi reiän maahan ja painoi kepin siihen. Maa ei ole vielä jäässä.Huomisesta on luvattu lämpötilan laskevan miinuksen puolelle. Minulla on kirjoituspöytä ikkunan edessä ja pystyn seuraamaan pikkukylän tapahtumia. Kovasti tykkäisin syöttää lintuja ja se luvallista tässä rivitalossa mutta pakko on tyytyä laittamaan ateriaksi pelkkiä rasvapalloja. Aloitin syöttämisen myös pähkinöillä, se keräsi oravat,harakat,tikat ja tiaiset runsain määrin joista saattaa koitua haittaa. Oravat pesivät asuntoni katon alla olevassa tilassa. Joskus yölläkin sieltä kuuluu melkoista melskettä ja juoksentelevat peltikatolla.
Pienet ovat ilonaiheet, pakko oli ostaa kauppareissulla 2 oksainen orkidea.Tiedän jo etten saa sitä pysymään hengissä tai kukkimaan uudelleen. Luin hoito-ohjeet, ei pidä vedosta ja minähän tuuletan asunnon joka päivä. Etelä ikkuna ei myöskään ole sen mielipaikka.
Sitten ostin lyhdyn etupihalle oven pieleen syreenin oksalle riippumaan.Aika nätti, siinä minun talvistailaukset.
Eilen oli virallinen kateuspäivä, kansalaisten verotiedot julkaistiin.Niitä katselin ja ihmettelin.
Hattua nostan ihmisille jotka ahkeruudella ja taidoillaan ovat pystyneet ansaitsemaan itselleen hyvät tulot. Kaikkea en kuitenkaan ymmärrä, karkeimmasta päästä valtion yritysten maksamat järjettömän suuret palkkiot johtajilleen, joidenkin apteekkarien huikeat palkat apteekkisäätelyjen vuoksi.Mitä lie
soteuudistus tuo mukanaan yksityisten lääkäriasemien voittoihin ja minne maahan veronsa maksavat.
Nämä ovat moraalisia arvoja, kun muistaa samalla kuinka paljon maassamme on pieni palkkaisia ja
eläkeläisiä joiden tulot eivät riitä edes perustarpeisiin.
Tällä hetkellä koen eriarvoistumisen lisääntyvän, ollaan yläkerran ja alakerran väkeä, keskikerros vähenee.
Kiinnitin huomion verotukseen, Huipputuloiset maksoivat veroa  jopa puolet ansioistaan ja bisnestuloistaan kolmasosan. Kivasti kilahti valtion kassaankin,meidän kaikkien hyvinvointiin.
Pikku palkkainen vastaavasti ei kartuta verotuloja, paremminkin on saajan asemassa.
Tuulee ja pyryttää, illalla saattaa olla töitä lumilapiolle.. nyt kipin kapin varastoon:)

Mikael Hakim

Eilen satoi,tänään sataa ja vielä monena tulevanakin päivänä. On pakko keksiä jotain ajanvietettä. Sisällä joutuu olemaan entistä enemmän sateisten ja kylmien ilmojen takia. Kävin kirjastossa, ystäväni minut tuntien suositteli luettavakseni Waltarin Mikael Karvajalkaa ja jatko-osaa Mikael Hakimia.  Tällä hetkellä olen lähes puolessa välissä jatko-osan cd kuuntelussa. Waltari kertojana on uskomaton. Tapahtumat sijoittuvat 1500 luvulle Mikaelin ja ystävä Antin matkatessa kohti omia pyrkimyksiä parempaan kristinuskon ja islamin  pyörteissä.
Tarina saa mietteliääksi, Waltari vertailee, kertoo uskonnoista pehmeästi, nähden runsaasti hyviä puolia.Tällä hetkellä saamamme kuva muslimeista ihmisinä, ei vastaa mielestäni Waltarin näkemystä.
Kirja on täynnä  uusia käänteitä, juonittelua ja kuvauksia erilaisista ihmisistä.
Tapahtumat sijoittuvat Välimeren seuduille, juuri paikkoihin jotka minulle osittain tuttuja,
se tempaisee mukaansa.

                                      Välimeren maisemia,auringonlasku Kale

Ensilumi

Tänään on säätiedotuksen mukaisesti saatu ensilumi maahan.Ei yllättänyt autoilijaa eikä kävelijää.
Ihan kivaltahan tuo näyttää. Laitoin linnuille pähkinää ja talipalloja syötäväksi. Siinä on jo käynyt harakka ,käpytikka sekä useampi sini- ja talitiainen aterioimassa. Tammi ei ole vielä pudottanut ruskeita lehtiään.Pari päivää sataa lunta,sen jälkeen hiukan lämpenee,vielä ehtii haravoida.
Minä kävin eilen paikassa jossa oli Leevi, Toivo, Eemeli ja sain kuulla että Jalmarikin oli eka kertaa.
Ei ollut vanhainkoti. Oli lasten päiväkoti. Hauskasti nuo vanhat nimet palautuvat uusille sukupolville.
Parinkymmenen vuoden päästä varmaan  Matti,Heikki,Timo,Pekka,Hannu, Leena,Liisa, Eija,Pirjo,
Marja,Tuula ovat suosikkinimiä.
Olen yrittänyt seurailla maailman sekä kotimaani tapahtumia. Kukaan ei oikein tiedä mitä tuleman pitää. Ennustettavuus on heikko. Sitä kuitenkin pidetään todennäköisenä että jonkinlaisia mullistuksia
on odotettavissa lähitulevaisuudessa. Kuinka ne vaikuttavat lähinnä omaan elinalueeseen ja omaan elämään. Ihmiset ovat varuillaan, asuntokauppa käy huonosti vaikka korot alhaalla.Ei uskalleta suunnitella huomista. Rahaakin pitäisi säästää huonon päivän varalle,mutta miten?
Me eläkeläiset olemme jutelleet omasta pärjäämisestä,varsinkin naiset valittavat eläkkeiden pienuutta.Asumistuki auttaa monia. Olisi viisasta ymmärtää jo ennen eläkeikää kuinka vähällä on tultava toimeen. Vaikuttaa myös siltä ,että tulevaisuudessa vielä entistä vähemmällä.
Voihan sitä itseä lohduttaa että rahalla ei saa onnea, mutta saako sitä paremmin rahattomana...tuskin:)

                                                      Evästä tilitantille

Forget your age and live your life

Unohda ikäsi ja elä elämääsi. Muistan kun olin lapsi,toivoin että olisin vähän vanhempi ja isompi.Muistan kuinka minulta ensimmäisen kerran kaupassa kysyttiin, mitä neidille saisi olla,siis neiti, enkö ollutkaan enään pieni ipana vaan melkein aikuinen. Sitä seurasi keski-ikä ja nyt viimeinen vaihe elämässä on vanhuus. Olen 66 vuotias, olenko vanha? Olen ja en. Numeroina 66 on paljon kun tietää naisten Suomessa elävän reilut 80 vuotiaiksi. Siis minulla elinaikaa vielä keskimäärin 15 vuotta. Suunnitelmia tehdessä pakostakin tulee mieleen elämän rajallisuus, sitä ei nuorempana ottanut huomioon kovinkaan usein. Myös ihminen itse rajoittaa omaa elämäänsä, haluaisi monia asioita mutta ei ole kykenevä omiin päämääriinsä, puuttuu rohkeus tai osaaminen. Minulle tämä eläkeikä on hienoa ja helpointa aikaa. Olen aina ollut aamu-uninen, nyt saan nukkua niin pitkään kun haluan, elää oman mieleni mukaan.
Siis oman mieleni mukaan,ei tarvi ottaa huomioon miten toiset ihmiset haluavat minun käyttäytyvän,ajattelevan, voin olla ihan oma itseni, toteuttaa omia unelmiani vapaasti ja unelmoida.
Kuulun erityisherkkien ryhmään, näen,kuulen,tunnen asiat keskiverto ihmistä voimakkaammin.
Ystäväpiiriini kuuluu samoin kokevia. Voimme avoimesti kertoa tunteistamme ja antaa voimia toisillemme ja myös elämäniloa ja naurua.
Olen antanut itselleni luvan olla outo,sivuladulla hiihtäjä ja hullumagneetti. Minuakin vetää puoleensa taiteelliset, oman polun kulkijat, omaperäiset ihmiset. Luonto ja eläimet ovat suuri
voimavara, kiva on ollut seurata muuttolintuja ja syksyn edistymistä.
Ei tässä vielä sidota liinaa leuan alle eikä rollaattoria kaiveta esiin......... nautitaan syyshaaveista:)

Hammasimplantteja odotellessa

Odottelen tässä kutsua hammaslääkärille, implanttijuuret ovat jo  reilut 2 kuukautta saaneet kiinnittyä luuhun. Seuraavana tehdään jonkinlainen muotti jonka mukaan hammasteknikko valmistaa hampaat.
Ne sitten ruuvataan kiinne juuriosiin, näin hammaslääkäri selitti minulle viime käynnillä.
Ennen joulua todennäköisesti hammasrivini on kunnossa.
Tällä hetkellä olen maksanut n.1300 e juurien kiinnitykseen liittyviä toimenpiteitä, vielä odotan n. 1700 e laskua johon sisältyy hammasteknikon työt,implantit sekä hammaslääkärin työosuus.
Sovin hammaslääkärin kanssa koko hinnaksi 2800 e - 3000 e. Kelalta olen saanut jo n. 100 e,se on kaikki mitä korvataan.
Mielenkiintoista, paljon on jäänyt kysymättäkin, esim. missä maassa implantit valmistetaan,Saksassa,Kiinassa? Onko sillä mitään väliä, jos laadukkaita ovat, niin hammaslääkäri kertoi minulle ja asentaneensa niitä jo vuodesta 2009.
Myös laskussa pitäisi näkyä hammasteknikon perimät hinnat sekä hammaslääkärin hinnat eriteltyinä.
Onko silläkää
n mitään väliä, kokonaishinta on kuitenkin Kouvolan seudun alhaisin ja palvelu laadukasta ilman ongelmia.
Aiemmin kerroinkin jo että kallein hinta oli eräällä asemalla kahdesta implantista  5.200 e, siis reilut 2000 euroa kalliimmat.
Elimistöni D-vitamiiniarvotkin selvisi. Oikea päiväannokseni on 25 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Kauppojen hyllyiltä löytyy D-vitamiinia jopa 100 mikrogramman tabletteina, kuulostaa hurjalta,kuka tarvii tämmöisiä päiväannoksia. Kyseessä on rasvaliukoinen vitamiini joka varastoituu elimistöön.
Harvalta on mitattu elimistön D-vitamiinitaso ja sen mukainen tarvittava annos. Suurin osa ihmisia lätkii niitä naamaansa mutu tuntumalla.
Daisy on kuopsuttanut pesää,ei syö,kuljeksii paikasta toiseen ja vikiseen, nyt on rauhoittunut,pentu on syntynyt:) pesästä löytyi sininen pikkuinen leikkinorsu, sitä nyt hoivaa. Ulkoakin kiire sisälle, kuten aikanaan oikeita pentuja huolehtimaan. Kyseessä valeraskaus.

                                         Tammenterhot maistuvat oravalle

Daisy

Minulla on ollut koiria kotona yli 40 vuotta.Viimeisen neljän vuoden aikana vielä pentujakin joka talvi. Nyt on ensimmäinen talvi tulossa ilman pentuetta. Tuntuu siltä että ne ajat ovat ohi. Pentujen hoitaminen on kuin talossa olisi pieni vauva, kotoa voi olla pois vain muutamia tunteja. Antoisaahan se on,odotella ensin onko emä jäänyt tiineeksi ja kun pennut syntyvät miettiä meneekö synnytys hyvin ja millaisia ihania karvapalloja ovat. Pennuille uuden hyvän kodin etsiminen on oma juttunsa.
Tällä hetkellä minulla on yksi koira Daisy, 5 vuotias chihuahua narttu. Elämä muuttui muutamia viikkoja sitten kun Daisyn emä jouduttiin lopettamaan äkillisen suolitukkeuman takia.
Viikon verran Daisy oli selvästi masentunut, olihan se tottunut elämään emonsa kanssa koko elämänsä. Ruoka ei maittanut, harhaili asunnossa, häntä ei iloisesti heilunut.
Daisyllä oli ennen tapana ulos lähtiessämme käydä ilmoittamassa emolleen että tulehan nyt eteiseen laitetaan valjaat päälle. Nyt on oivaltanut että turha etsiä emoa. Niin sanotaan,että koira ei osaa muistella,mutta muistaa pitkään asioita kun jokin asia muistuttaa menneistä.
Ennen saatoin olla kotoa pitempäänkin pois luottaen siihen että koirat pitävät seuraa toisilleen.Nyt kun on vain yksi, otan Daisyn mukaan kyläilyreissuille ja pakko tunnustaa välillä viereenkin nukkumaan :). Selvästi huomaa että Daisy kaipaa nyt enemmän kapsutusta ja läheisyyttä.Onneksi minulla vierailee välillä lapsia, riehuntaakin kaipaa,lasten kanssa temmellystä. Vastavuoroisesti kyllä lapsetkin tykkää Daisysta, saako antaa ruokaa, saako antaa puruluita, saako taluttaa,saako heitellä palloa. Saa saa ja häntä heiluu iloisesti.
Elämä on kyllä helppoa ja rauhallisempaa yhden koiran kanssa. Minulla on ollut se onni, että on ollut
todella luotettava paikka jättää koirat hoitoon, jos itse olen lähtenyt matkalle.
Luulen että Daisy tulee olemaan minun elämäni viimeinen koira. Chihuahuat voivat elää reilusti yli 10 vuotiaiksi, Daisy täyttää 5 vuotta nyt kuun lopussa.

Ruskan aikaa

Nyt sitten on saatu vene käännettyä talviasentoon.Keväällä se pestiin ja käännettiin.En muista oliko siinä tappia, mutta ostin keväällä,koska se puuttui. Tappi on edelleenkin minun käsilaukussa,
tarkoituksena asettaa se paikoilleen....varmaan ensi kesänä asia hoituu. Tänä kesänä ei tullut tehtyä vene- eikä onkireissua vaikka niin suunnittelin.
Viime viikolla kävin mökillä,laitoin sinne lämmityksen päälle.Tarkoitus on saada huoneet lämpimiksi ja estää kosteusvaurioita. Talveksi mökki jää kylmilleen kunhan ensin käyn vesiputket tyhjentämässä.
Nämä toimenpiteet toistuu vuosittain.
Nyt syksyn aikana olen huomannut kuntoni kohenevan liikunnalla.Olen ekaluokkalaisen kanssa kulkenut koulumatkoja ja koiran kanssa lenkkeillyt ahkerammin. Joka päivä mielelläni lähden ulos.Varmaan töissä käyminenkin rytmittää arkea.
Se on vähän pakko hoitaa omaa kuntoa että jaksaa. Sitä huomaa iän tuomat muutokset. Palautuminen jostain rasittavasta työsuorituksesta kestää jopa 2 päivää. Iho rypistyy, ohenee, luulen että mielikin herkistyy helpommin.
Tärkeää on pitää korvien väli kunnossa,miettiä millaista vanhuutta haluaa elää ja toteuttaa suunnitelmia. Nuorempana ei ajatellut aikaa,mutta tässä iässä on jo laskettava edessä olevia mahdollisia vuosia ja suunnitella sen mukaisesti. Ykkössuunnitelma minulla on muuttaa ulkomaille asustelemaan joksikin aikaa. Minulla ei ole todellisuudessa mitään estettä toteuttaa asia, mutta ajatukseni ja haaveeni eivät ole vielä täysin toteuttamiskelpoiset...ehkä ensi kevät tai syksy :)
Tuosta käsilaukussani olevasta veneen tapista tulee mieleen tapahtuma vuosien takaa. Liikkeeseeni tuli tukkukauppias ja esitteli jotain tuotetta,ei saanut sitä toimimaan ja sanoi minulle että nyt pitäisi saada jostain ruuvimeisseli,että saisi laitteen toimimaan. Minä kaivoin käsilaukkuni esiin,avasin sen ja ojensin sieltä juuri oikean kokoisen meisselin herralle sanoen "ole hyvä"." Naisen käsilaukun sisältö on arvaamaton" oli vastaus. Taitaa olla,joskus itsekin ihmettelen mitä kaikkea sinne kerääntyy.

Jo syyskuu

Kuinka aika rientää! Nyt tässä minun edessäni on aivan uusi tietokone, vanha lopetti yhteistyön pari viikkoa sitten. Ajattelin ensin, että pärjään pelkällä tabletilla, mutta on se vähän onneton moneen asiaan. Sillä ei pystynyt laittamaan kuvia blogiin ja laskujen maksukin hidasta pienen kuvanäytön takia.Pitkitin tietokoneen ostoa kun tarjontaa on jos jonkimoista ja itse en ymmärrä teknisten hienouksien päälle mitään. Useammassakin liikkeessä kävin, ilmeisesti tämä viimeinen myyjä osasi
suositella juuri sellaista konetta mitä ajattelin tarvitsevani. Myyjän kehuessa konetta yht´äkkiä kuului kilahdus,koneen vieressä oleva tekninen hintalappu muutti numeroita,hinta aleni 100 euroa.Myyjä oli ihmeissään,kertoi ettei ole koskaan tapahtunut tällaista kesken kaupanteon.Minä onnenpekka ,sain koneen 100 euroa edullisemmin kuin jos olisin ostanut sen muutamaa minuuttia aikaisemmin.
Tänään olen harjoitellut, hieman erillainen on käyttää kuin edellinen 6 vuotta sitten hankittu.
Elämä jatkaa kulkuaan, syksy on saapunut.
Onnistumisia enemmänkin, löysin kivan osa-aikaisen työpaikan. Minulle sopii näin eläkeiässäkin ahkeroiminen ja elämässä mukana oleminen. Olen kait vielä liian hyvässä kunnossa tumpit suorassa oleskeluun. Hammaslääkäri asensi hammasimplanttien juuret muutama viikko sitten, tikit on poistettu ja kaikki sujunut lähes kivuttomasti, jouluksi hammasimplantit paikoilleen, sitten voi nauraa suu korvissa huolettomasti. D vitamiiniarvot elimistössäni on mitattu, on kuulemma alakanttiin, 20 mikrogrammaa vuorokaudessa ei riitä, lääkäri soittaa ensi viikolla millaisia määriä minun pitää syödä jatkossa.

                                          Pörriäisiä pihalla elokuu 2016

Hammasimplanttijuurien asennus

Nyt 3 tuntia implanttijuurien asennuksen jälkeen,olo on ihan ok, hiukan kipua mutta äsken otin kipullääkkeen. Kahden juuren asennus kesti noin tunnin,toimenpide tehtiin paikallispuudutuksessa joka vielä tuntuu. Hoito-ohjeeksi  sain huuhdella suuta pari kertaa päivässä klooriheksidiinisuuvedellä, kipulääkettä ainakin leikkauspäivänä. Leikkausaluetta ei tulisi kosketella eikä myöskään harjata hammasharjalla. Ompeleet poistetaan 1 - 2 viikon kuluttua.
Hampaat juuriin asennetaan noin 3 kuukauden kuluttua.  Aika simppeliä jos kaikki menee hyvin.
Kaikki ei todellakaan ole mennyt hyvin tämän viikon aikana.Tiistaina vanhemmalla koirallani Helmillä ilmaantui jo sitä pitkään kiusannutta vatsavaivaa.Ajattelin että kyllä se tästä menee niinkuin aina ennenkin,mutta iltapäivällä tilanne huonontui ja kiireesti lähdin viemään eläinlääkärille. Lääkäri totesi ettei mitään ollut tehtävissä, armollisinta olisi antaa piikki ja vapauttaa koira kivusta.
Koirille suolistoleikkauksia ei oikein tehdä.
Elämä on vähän outoa, Helmin pennulla Daisyllakin on pallo hukassa,jotain puuttuu.
On sopeuduttava ja olla kiitollinen vuosista jotka saimme viettää Helmi seuranamme.

                                          Oravan poikanen kurkisteli sisälle 11.08.2016

Teekutsut

Tämä viikko on ollut hauskaa,mummi on saanut viettää aikaa pikkuväen kanssa aamusta iltaan.
Välillä on käyty uimassa, mustikoitakin on kerätty pikkuastioihin aivan riittämiin.On tutkittu luontoa,seurailtu neitokorentojen ja ukkokorentojen lentoja. Muutamia kanttarellejakin olemme löytäneet. Kastuneita olemme myös olleet vesisateen yllättäessä kesken retkiemme.
Ilo on ollut saada leikkiä lasten kanssa, unohtaa aikuisten maailma lähes totaalisesti.

Aamulla kahdeksan aikaan saimme arvokkaita vieraita teekutsuillemme, Isi Pupu ja Notre Damen Kellonsoittaja aamuvirkkuina odottelevat tarjoilua.

Jospa kuitenkin

Onkohan minussa kaksi persoonaa,tänään aamulla löysin itseni katselemasta Alanyan matkoja. Minunhan piti unohtaa matkailu tältä vuodelta ja varsinkin Turkin suunta. Toinen minä sanoo että  ei nyt sinne ole ihan järkevää mennä ja toisella on ikävä "kotiin". Riidelkööt nämä persoonat keskenään,katsotaan kumpi vetää pitemmän korren.
Nyt kuitenkin olen Repoveden rantamaisemissa ja olen nauttinut lämpimistä,kauniista ilmoista tämän viikon.Auringonotto vielä onnistuu ja rusketustakin olen saanut lisää.
Vuoden alussa aloittamani laihdutuskuuri ilmeisesti on tuottanut hieman tulosta, ruokailutottumukseni ovat muuttuneet ja olen pysynyt samoissa mitoissa,mutta laihtumista ei enää ole tapahtunut. Nytkin mökillä elelen aivan perusruualla, pullat ja muut sokeriset herkut saivat jäädä kaupan hyllylle. Yhtenä päivänä teki mieli jotain makeaa, se sai minut keräämään vadelmia ja mustikoita joista sain keitettyä sopan. Lähin kauppa on 12 km päässä,joten yhden herkun takia ei viitsi lähtä sinne ajelemaan.
Mustikoita on nyt runsaasti.Pari kertaa olen käynyt poimissa ja saanut kasaan ämpärillisen.Ei ole mitään herkkuhommaa,mutta en kehdannut jättää poimimatta kun niin isoja ja melkein kotini oven edessä kasvavat. Vadelmiakin on runsaasti,mutta niiden aika alkaa jo olla lopuillaan.Oksasta kun ottaa kiinne niin marjat varisevat maahan.

                                                  Repovesi heinäkuu

Unelmat kantavat aikansa

Nyt on tämän vuoden matkat tehty, jonkinlainen etappi elämässä saavutettu. Vuosia kestänyt haave päästä nauttimaan keväisin ja syksyisin Välimeren rannalle Turkkiin on ratkennut. Ei minun omasta päätöksestäni vaan maan poliittisen tilanteen takia. Usko rauhanomaiseen elämään tulevaisuudessa siinä maassa joutaa roskakoppaan. Tietysti ihmisten arki Turkissa jatkuu lähes entiseen tahtiin, mutta
epävarmuus ja pelko tulevasta ahdistaa mieltä.
Suuri harmi,moni Turkkiin ihastunut matkailija muistaa Alanyan Paratiisina ja nyt on vaikea käsittää
mikä on tämän päivän todellisuus. Toukokuussa siellä lomaillessani kysyin paikallisilta että mikä on heidän mielipiteensä miksi useat lomailijat eivät tule, vastaus oli että politiikka ja pommit. Turkissa on tehty vallankaappausyritys,satoja kuollut,syyllisiä jahdataan ja maahan on julistettu 3 kuukauden
poikkeustila. Tietysti minun matkusteluhaluuni vaikuttaa myös ystäväni vakava sairastuminen.
Olin jossain vaiheessa valmis myymään kesämökkini,ostamaan asunnon Alanyasta, haaveeni kuitenkin kariutuivat, unelmani eivät täyttyneet. Liekö hyvä haltija kulkenut rinnallani nähden pidemmälle tulevaisuuteen.
Mieleni on ollut vuosia uudenlaisen elämän etsimistä. Yhtenä päivänä lepäilin omassa sängyssäni,olo oli miellyttävä,oli tunne, tässä minun on hyvä olla, ei tarvi lähteä mihinkään. Tajusin että jonkinlainen
päämäärä etsimisessä  on saavutettu.
Turkin lomailuistani saisi uskomattoman kertomuksen, mutta sen tarinan kokonaisuudessaan tiedän vain minä.
Elämä jatkuu, uusia tuulia puhaltaa kotimaassa:) Huomena lähden mökille, luvattu on kaunista ilmaa.
Keskussairaalastakin tuli vastaus,ettei vielä kasvaimen poistamiseen tarvetta. Mielenkiintoista kuitenkin kun aletaan selvittämään mikä on minun tarve syödä D-vitamiinia päivittäin. Syön kuukauden ajan 20 migrogrammaa päivässä ja sen jälkeen mitaan mikä on minun elimistön D- vitamiinitaso, pitääkö vähentää vai lisätä annostusta.

                                            Alanya toukokuu 2016
                                             

Kukkuu

Asuntoni takana olevassa metsikössä on käki viihtynyt koko kesän.Muutama päivä sitten mietin. että jos vielä tulee kukkumaan,  niin lasken kuinka monta kertaa ja se on vanhan uskomuksen mukaan määrä kuinka paljon on itsellä elinvuosia jälkellä. Toissapäivänä se sitten tapahtui, käki ilmaantui puun oksalle ja kukkui 21 kertaa. Siis elän 86 vuotiaaksi :)
Satoi eilen,sataa tänään ja säätiedotuksen mukaan vielä useampia päiviä. Vähän harmittaa. Amerikkalaisia ja Amerikansuomalaisia ystäviäni on saapumassa lomailemaan ja tutustumaan Suomeen.Tarkoituksemme on lähteä kiertämään pohjoiseen kuuden hengen porukalla viikoksi.
Serkkutapaamisia ja musiikki-iltoja on tiedossa Oulun seudulla. Iltasanomissa oli jo lööppi missä kerrottiin helteen taas olevan työntymässä rajan takaa.
Vielä ei ole kolahtanut kirjettä Keskussairaalasta jossa minut kutsuttaisiin tutkimuksiin ja lääkärissä käyntiin,jospa tällä viikolla.Se voi sekoittaa minun osallistumistani lomailuun. Ilmeisesti ei mitään hälyyttävää veriarvoissani koska kiirettä eivät pidä. Voimattomuutta ja väsymystä kuitenkin on hetkittäin paljonkin. Eräs tuttavani väitti sen olevan vanhuutta ja siihen pitäisi suhtautua hyväksyvästi.Sana vanhuus joutaa vielä roskakoppaan moneksi vuodeksi. Nythän on meneillään elämän parhaista,helpommista vuosista. Saa elää kuin Ellun kana. Ei tarvi huolehtia muista ihmisistä, oma elämä tärkeää. Olenkin tehnyt muutoksia, uusia ystävyyksiä on tullut elämääni,vanhoista ystävistä osa on saanut mennä.
Ihmisellä on vain yksi elämä, kannattaa miettiä tarkkaan millaisessa ilmapiirissä elät, millaista elämää haluat, tehdä elämästä oman näköinen,se on tärkeää.Liikkua ja keskustella ihmisten kanssa joilla samat intohimot kuin itsellä, se on antoisaa,löytää hengenheimolaisia.Vaikeaa se on ja aikaa vievää,mutta palkitsevaa.
Itseäni kiinnostaa luonto,linnut,koirat,mökkeily,matkustelu ja eri maiden kulttuurit, erityisesti Turkki.
Jostain syystä ystäväpiiriini on ilmaantunut melkoisia filosofeja, päivittäiset tunteja kestävät keskustelut,asioiden analysoinnit ovat mekoisia herkkuja elämän ja tiedon nälkäiselle ihmiselle.

                                                     Repovesi kesäkuu 2016

Mansikka-aika

Nyt on viikko kulunut viimeisestä kirjoittelusta. Juhannus meni tavanomaisesti rattoisasti läheisten ja tuttavien seurassa.
Maailmalla sen sijaan tapahtuu suuria, Englannissa äänestettiin EUsta eroamisen puolesta. Nyt pohditaan mitä se tuo tullessaan,tietäjiä on televisioruudulla riittänyt,jokaisella omat arviot tulevasta.
Istanbulissa räjähti Ataturk lentokentällä, kuolleita yli 40 ja loukkaantuneita yli 200 ihmistä.
Suuria asioita, mutta mitä tavallinen ihminen voi muuta kuin jatkaa omaa pientä elämäänsä ja seurailla maailman tapahtumia ja odottaa mitä taas tapahtuu.
Nyt on mansikka-aika käsillä, tarkoitukseni on ostaa 5 kg laatikko ja pakastaa marjat. Ajattelin sulattaa pakastimeni tänään,mutta en löydä nappulaa mistä voisi katkaista virran.Ilmeisesti on mallia jossa tarvii koko pakastin vetää ensin pois paikoiltaan ja löytää jostain sähköjohto ja vetäistä pois pistoke pistorasiasta. Ukkojen hommia olis:)
Mökillä tuli tehtyä miesten hommia,en minä mutta vävy. Aitan huopakatolle edelleenkin oli ilmestynyt vihreää sammalta, se piti rapsuttaa pois:Naapuri mökistä huutelivat että sammalkasvun saa
loppumaan kun pyykinpesupulveria sekoittaa veteen ja levittä sen vaikkapa kukankastelukannulla katon pinnalle.
Mökin soutuvene on pari vuotta ollut käännettynä rannalla.Sekin tuli pestyä.

                                          Harmaasieppojen poikasilla on nälkä

Vuokralaiset

Tiistaina saavuin mökille tekemään juhannusvalmisteluja.Kolme viikkoa olen ollut pois täältä.Aamulla naapurimökkiläisen kanssa kävimme Mäntyharjulla ruokaostoksilla.Kauppa oli täynnä asiakkaita, valitsin lyhyimmän kassajonon,mutta en silti oikeaa.Edessä oleva mies seisoi varasi jonopaikkaa, hetken päästä vaimo saapui kukkuralleen lastatun ostoskärrin kanssa ja työnsi sen minun edelle, vähän tympi,mutta olin hiljaa.
Nyt minulla on sitten muutamaksi vuodeksi ekovessaan rouhekuiviketta,ei lopu kesken. Oli tarjous 2 säkkiä 10 euroa,jos olisin ostanut yhden, se olisi minulle riittänyt,hinta siitä olisi ollut 7 euroa.
Torille menimme myös tekemään kukkaostoksia, sielläkin kannatti hintoja tarkkailla.Ahkeraliisa oli toisella kauppiaalla 2 euroa kappale ja toisella 4 euroa, aivan yhtä ihania molemmat ja varmasti   helppo arvata kummalta ostin.
Aamulla ihmettelin kun lintu lenteli aitan nurkalla hätääntyneen näköisenä.Aloin tarkistelemaan että onko jonkun hirren päällä pesä, no ei siinä aitassa ole edes sellaisia koloja.Tajusin kurkata amppeliin ja sieltä se palajastui, ihana pikkuinen pesä täynnä äsken syntyneitä poikasia.
En tiedä ketä nämä amppelini vuokralaiset ovat mutta pajulinnuiksi veikkaan näin äkkiseltään.

Torielämää

Vielä muistelen lomamatkaani,nyt tiistaisin pidettävää Sali Pazaria kalahallin vieressä.Hotelliltani sinne on vajaa kilometri kävelymatkaa. Vanhasta muistista suuntasin vuoria kohden pohjoiseen, nautin matkalla tutuista rakennuksista ja vilkkaasta katuelämästä. Loppumatkasta ei tarvinut miettiä mitä katua pitkin seuraavana.Vastaantulijoilla oli isot muovikassit tai vedettävät kassikärryt pullollaan torituotteita, siis suuntasin sinne mistä muut tulivat.

Kuvasin torireissullani myytäviä tuotteita, parhaillaan oli meneillään mansikka, kirsikka-aika.Kalahallin puolella kävin myös ihmettelemässä kaloja jotka hiukan erilaisia kuin Suomessa myytävänä olevat. Kala on Turkissa kallista kuten lihakin.
Myös käsin tehtyä keramiikkaa oli tarjolla. Paluumatkalla minullakin oli pussillinen mansikoita,kirsikoita,kurkkuja sekä poikkesin myös leipomoon hakemaan tuoreen leivän.

Kotona

Ilolla otan vastaan nämä vähemmän helteiset ilmat. Pari viimeistä päivää Turkissa piti pysytellä
aurinkovarjojen alla ja kaupungilla kulkiessa varjon puolella olevia katuja pitkin. Alanyan paikallisessa lehdessä kerrottiin ensi viikolla Afrikasta tulevasta todella kuumasta ilmamassasta,jopa + 48 C astetta. Seurataan mihin lukemiin siellä asteet todellisuudessa nousevat.
Nyt olen kotona Suomessa ja hyvä niin. Lähdin Turkin matkaan hiukan omalla luvalla,tiesin lähtiessä että veriarvoni eivät olleet kunnossa. Nyt uusinta laboratoriokokeissa arvot eivät olleet parantuneet.
Sain passituksen Keskussairaalaan lisätutkimuksiin ja ilmeisesti jatkeessa poistetaan lisäkilpirauhasessa jo vuosia ollut kasvain.Ilmeisesti kaikki epämääräiset kivut nivelissä,vatsassa johtuvat siitä, sekä myös ajoittainen voimakas väsymys.
Kuitenkin olen iloinen, että ylitin itseni, pakkasin laukkuni ja läksin reissuun kaikesta huolimatta.
Jollain tavalla tuntui pahalta paikallisen väestön puolesta, venäläiset puuttuivat katukuvasta ja eurooppalaistenkin määrä selvästi oli aiempia vuosia vähäisempi. Hotelleja oli suljettu, useat baarit tyhjillään. Kleopatra ranta oli siisti,sen vieressä oleva kilometrien pitkä puutarha alue myöskin.Mietin kuinka kauan jaksavat siistiä ja raha riittää alueen kunnossa pitoon jos turistikato jatkuu.
Kyselin paikallisilta onko heillä tietoa miksi lomailijoita ei tule enää entisiä määriä. Vastaus oli että politiikka ja pommi-iskut,sekä pohtivat miten syksyllä paikalliset reogoivat kun vähäiset työtkin loppuvat ja talvi edessä, selvitäänkö ilman rähinöitä.
Itseäni ei turistikato haitannut, Alanyan alueellahan elää 300.000 asukasta,Se määrä ihmisiä saa jo ihan mukavan virkeän katuelämän.Moskeijoiden äänet kuuluivat entiseen tapaan 5 kertaa vuorokaudessa. Meri oli entisenlainen kuten Taurus vuoristokin.

Rantakommelluksia

Aamulla katselin parvekkeelta,että meri näytti rauhalliselta ja puiden lehdet ja oksat eivät liikahtaneet.Todennäköisesti aallot olisivat sitä kokoa että uskaltautuisin uimaan.Pakkasin rantalaukkuni,mennessä hain kaupasta juotavaa ja hedelmiä.

Sain rannasta tuoli ja päivänvarjo paikan ensimmäisestä rivistä. Laukku ja pyyhe nopeasti tuolille ja samantien juoksin mereen. Todella ihanaa, aallot olivat sopivat.Uin varmaan puoli tuntia ja ihailin ohi liikkuvia merirosvolaivoja ja nautin iloisesta rantatunnelmasta. Huomaamattani virta oli vienyt minua 20 -30 metriä pois aurinkotuolini kohdalta. Rantaan noustessa minulla ei ollut aavistustakaan mistä suunnasta pitäisi sitä alkaa etsimään. Rantapoika tuli luokseni ja kerroin etten löydä tuoliani , en pysty etsimään sitä koska hiekka on tulikuuma ja polttaa jalkapohjiani.

Rantapoika antoi minulle omat sandaalinsa, kiitollisena otin ne vastaan ja rantatuolini löytyi hetken kuluttua. Poika ilmaantui pian viereeni, kiitollisena ojensin sandaalit ja muutaman liiran tälle ihanalle auttajalle.
Uin vielä toisenkin kerran, kolmannella kerralla jo mietin onko järkevää mennä mereen,aallot olivat huomattavasti voimistuneet. Päätin että menen.Oli ihana kelluttaa itseä aaltojen harjalla. Poistuminen merestä ei käynytkään mutkattomasti, oli päästävä hiekkatöyssyn yli maalle. Asetuin odottamaan isoa aaltoa ja todella iso kuohuava vaahtopää viskasi minut hiekkatöyrään yli,siinä minä nokallani perse taivasta kohden nökötin kunnes seuraava aalto  viskasi minut ystävällisesti lähes kuivalle hietikolle.
Nyt istun kirjoittelemassa ulkona,jalat käärittynä pyyheliinaan. Moskiitot ovat pureet jalat ja kädet punasille kirveleville paukamille.Onneksi otin kortisonivoiteen mukaan.Yöllä kirvely vaikeuttaa nukkumista. Juuri näin pimeään aikaan purevat.
Eilen kävin Waikikissa, oli ihana katsella vaatteita.Hiukan erilaisia mitä meillä Suomessa saatavana. Vaatteiden laatu hyvä ja hintakin halpa.

Matkalaukussani on jonkin verran tilaa ja ruhtinaallisesti tuli ostettua varsinkin lasten vaatteita,olivat niin suloisen ihania ja kauniita.

Ukkosmyrsky

Viime yönä heräsin räiskeisiin ja kaikenlaisiin kolinoihin. Ajattelin että taas juhlitaan jotain ilotulituksin. Ikkunat louskuttivat ja äänet kuuluivat voimakkaina. Oli pakko nousta katsomaan ikkunasta. Vettä tuli kaatamalla,ukkonen jyrIsi voimakkaana ja  jatkuvaa salamointia. Puista irtosi oksia,irtotavaraa lensi ilmassa ja maata pitkin, melkoista kolinaa.
Hiukan pelästyin, etsin valolampun pöydälle jos vaikka sähköt katkeaisi ja joutuisi pimeässä  menemään alakertaan.Pilvet kuitenkin poistuivat meren suuntaan ja kaikki oli ohi tunnissa.
On ennustettu tänne ukkosta ja pilvistä joillekin päiville. Lähden tarkemmin katselemaan ostoskeskusten tarjontaa mielenkiinnolla. Migrosissa kävin eilen,tänään
lähistöllä olevassa pikkukaupassa,jossa hinnat on jo valmiiksi laitettu esiin. Sieltä löytyi niin ystäväni näköisiä puseroit että oli pakko ostaa 4 kappaletta,toivottavasti ovat sopivia.
Olin päättänyt lähtiessä etten ostele mitään, mutta aina vaan näkee jotain niin ihanaa. Huomena ehkä Waikikiin lasten vaatteita katselemaan.
Ympärilläni kuuluu Turkin kielistä puhetta ja taustalla rukouskutsu lähi moskeijasta,ilma on kostea ja lämmin. Olen siellä missä minun pitääkin olla!

Aallot

Viikko vaihtuu uuteen,niin myös hotellin asukkaat.Viime viikolla porukka oli pääosin keski-ikäistä, hiukan "epämääräistä" ,monestakaan ei saanut selvää  olivatko lintuja vai kaloja, mutta juttua ja naurua riitti. Nyt huomaa että koululaiset ovat päässeet kesälomalle, lapsiperheitä tullut hotelliin.Vilske käy uima-altaalla.
Tänään itse vietin päivän Kleopatra rannalla seuraillen uimareita aalloilla. Itse en uskaltautunut uimaan ,aallot olivat sen verran mahtavat. Halunnut olisin,mutta hiekka oli kerääntynyt rantaan pikku töyssyksi,sen ylittäminen tuntui vaikealta.
Katselin eri tyylilajeja miten se onnistuu keneltäkin. Vedestä pois tullessa monet hyödynsivät aallon voiman hypätessään hiekkakasauman yli rantaan.
Ilo oli katsella kuinka lapset leikkivät  vesirajassa antaen aallon heittää itsensä rantaan. Miehet taas odottivat suuria aaltoja sukeltaa niiden lävitse tai yrittäen pysytellä aallon harjalla. Naisia oli vähän uimassa. Itse olisin kyllä uskaltautunut uimaan juuri ja juuri,mutta se hiekkatöyssy pelotti.
Päivä on ollut kuuma jopa tulinen.Rantahiekalla ei voi kävellä ilman sandaaleja,sama myös hotellin altaalla.aurinko paistaa lähes suoraan alas, pää on suojattava ja iho hyvin.
Elämä täällä Alanyassa näyttää samanlaiselta kuin ennenkin, tänne on tervetullut niinkuin aina!

Seuraelämää

Turkkilaiseen tapaan täällä tutustuu toisiin ihmisiin helposti,ei tarvi kun istahtaa alas,hetken kuluttua tiedetään jo toisistamme asioita ja ystävyyssuhteita syntyy nopeasti niin paikallisten kuin lomailijoiden kesken.
Me suomalaisetkin täällä tutustumme toisiimme turkkilaiseen tyyliin.Täällä ei jäädä yksin.
Sain maanantaina tiedon ystäväni sairastumisesta pahanlaatuiseen aivokasvaimeen.
Sanat ovat vähissä,mutta nöyränä on otettava vastaan pahat,sydäntä särkevät asiatkin.  Liekö  myrkkykäärme uni tahtoi kertoa minulle tästä asiasta?
Minulla oli kyky nähdä enneunia nuorempana. Esim.koirani puhui ja kertoi kenen vuoro oli seuraavana poistua tästä elämästä.Tätä aikaa kesti n.20 vuotta.

Täällä Antalyan  alueella on paljon näkemistä  ja kokemista, kamera mukaan ja kaupungille,merelle,vuoristoon, kuvattavaa riittää.
Istun nyt hotellin uima-altaalla,hyvät huomenet,säätila on turkiksi juteltu. Olen kaupoissa,torilla ja hotellissa pyrkinyt kieltä käyttämään. Siitä se lähtee:)
Iltasanomissa näytti olevan Itäisen rannan puolella riehuneesta hotellipalosta juttua.Kävin eilen tarkistamassa tämän hotellin, jossa majailen, hätäulostiet.Näytti olevan rakennuksen seinustalla metalliset kierreportaat alas ja ovetkin avoinna.Palohälyttimiä en kyllä ole nähnyt missään.

Lämmintä

Tänään aamulla oli tarkoitus lähteä kaupungille ja rantaan kuvaamaan,mutta ilma on jo niin lämmin,että näin parhaimmaksi pukeutua uimapukuun ja lähteä uima-altaalle.
Kukko kiekuu viereisen kerrostalon pihalla,pääskyset pitävät omaa sirkutusta ja Kurri kissa naukuun pöydän alla, taustalla soi baarin turkkilainen musiikki.
Eilen kirjoitteluni loppui siihen kun seuraksi istahti turkkilaiselta näyttävä mies,mutta puhui täydellistä suomea. Mies oli silminnähden ärsyyntynyt Turkkia koskevista keskusteluista ja mielipiteistä mitä Suomessa käydään. Turkissa ihmiset elävät kuten ennenkin, turistien väheneminen koettelee paikallisia,työpaikat tiukassa. Mies kertoi että nyt on asunnonostajien markkinat, tänä vuonna on paljon myytäviä asuntoja ale hinnoin,jotkut myyvät asuntonsa todella pilkkahintaan,kunhan pääsevät vain eroon. Mies oli sitä mieltä,että asuntojen hinnat jo vuoden tai parin päästä nousevat huimasti. Mies kertoi olevansa diplomaattiperheestä ja tietävänsä missä mennään.
Tämän hotellin henkilökunta on silminnähden kireä, eräs heistä eilen kertoi että palkka tulee sen mukaan mitä asiakkaat tilaavat palveluja.Hän tekee koko kesän 16 tuntisia työpäiviä ilman vapaapäiviä ja talvella on työtön.Tämä 36 vuotias mies asuu vanhempiensa kotona,jotka myös huolehtivat hänen 6 vuotiata lapsesta.Ei ole elämä helppoa paikallisilla.

Torielämää

Aamulla heräsin naapuri kerrostalon koiran haukuntaan ja kukon kiekumiseen.Aurinko paistoi täydellä teholla.Otin ison kassin mukaan ja suuntasin
tiistai torille,sali pazariin kalahallin viereen. Oli ihana kävellä katuja pitkin,tunnistaa tuttuja rakennuksia,olo tuntui kotoisalla,  paikat tuttuja. Kartan olin varmuuden vuoksi ottanut mukaan. Täällä on helppo liikkua, ei voi eksyä lopullisesti kun kaupunki on meren ja Taurus  vuoriston välissä. Etelässä meri, pohjoisessa vuoret.
Tori on minulle mieluisa paikka, valtava määrä hedelmiä,juureksia,vihanneksia, mausteita ym. joita paikalliset kasvattajat myyvät.
Tänään ostin kirsikoita,joitain vihreitä hedelmiä,joita myyjä suositteli minulle.Maistamaan totesin niiden olevan vihreitä luumuja. Kurkkua ostin myös kilon,hinta 1 liira eli n.33 centtiä. Makeat kirsikka 4 liira kilo eli 1.33 e.
Mielenkiinnosta menin myös kalahallin puolelle katselemaan millaisia kaloja myynnissä,ahvenilta näyttivät ja isoja rapuja näkyi myös.
Hotellille palatessa poikkesin leipomon hakemaan tuoreen leivän, hinta 1 liira, n.33 senttiä. Täällä on todella monet tuotteet paljon halpempia kun meillä Suomessa.

Terveiset lämpimästä ja aurinkoisesta Alanyasta

Harmi etten pysy laittamaan kuvia matkastani juuri nyt.En osaa tai sitten ei onnistu mukana olevalla tabletilla.Tarkoitukseni on ottaa mahdollisimman paljon kuvia matkani aikana. Lentomatka sujui mukavasti,joskin koneen lähtö oli yli tunnin myöhässä.Meitä sattui 3 yksin matkustava naista vieretysten koneessa ja juttua riitti.Matka kului rattoisasti.
Linja-automatka Antalyasta Alanyaan on reilut 120 km,ihana oli katsella merta ja lumihuippuisia vuoria ja parasta kun Kale kukkula alkoi sìintämään meren takaa.
Tämä on kummallinen paikka,parin päivän aikana minulle on tapahtunut asioita paljon.Lähtiessä mietin miten lomani vietän,näyttää kuitenkin että tulee aivan jotain muuta mitä olin suunnitellut.
Eilen uima-altaalla tapasin myös yksin lomailemaan tulleen naisen ja tänään tuli seuraava joukkoomme hakeutuva.Täällä kaikki kuuluu samaan porukkaan,jutut ovat hulvattomia ja lomatunnelma kohdallaan.
Eilen kiertelin rannalla ja kaupungissa valokuvaamassa,kukkaloistoa nyt parhaimmillaan.Katukuvassa nakyy ja kuuluu jalkapallojoukkue Alanyasporin pääsy superliigaan. Liput liehuu,ilotulitusta ja juhlintaa.
Illalla kiertelimme kaupunkia lähes puoleen yöhön asti. Nukkumaan päästyäni kuului voimakas ääni,tajusin heti että hotellimme edessä oli sattunut autokolari.Noin kymmenen minuutin päästä poliisit ja ambulanssi tulivat paikalle.
Tänään on otettu aurinkoa ja todella ihan riittävästi, rinta ja olkapäät punottaa ja kirvelee.Huomena pitää viihtyä enemmän päivänvalon alla. Veden lämpö n.23 astetta ja ilman 28 astetta, kyllä tarkenee.
Nyt on täällä mansikka ja kirsikka-aika.Tänään ostin molempia,ihania makeita.
Iloinen yllätys,kissanpentu joka vuosi sitten viihtyi hotellin allas-alueella ilmestyi aurinkotuolini alle nukkumaan tänään.Pentu oli laiha,huonokuntoinen,olin varma ettei selviydy viime talven yli. Nyt se oli kasvanut,mutta edelleenkin laiha. Hotellimme pojat kertoivat ruokkivansa sitä päivittäin määrätyssä paikassa.
Ruokailutilan kattoon kohdevalaisimen päälle on pääskynen rakentanut pesän.Eilen se kuitenkin oli pudonnut lattialle poikasineen.Oli hauska katsella kun pojat laittoivat tikkaat pöydän päälle ja kiipesivät palauttamaan pesän ja poikaset valaisimen päälle.Operaatio onnistui ja pääskyvanhemmat jatkavat ruokintaa.

Kukkuu

Tänä aamuna heräsin jo kuudelta.En vapaaehtoisesti,vaan minut herätettiin. Käki oli löytänyt hyvän kukuntapaikan pihani männyn oksalta.Suljin ikkunan jonka olin jättänyt yöksi raolleen,mutta ääni
tunkeutui läpi kuitenkin makuuhuoneeseeni. Ajattelin jo, että käyn paukuttamassa ulko-ovea, että käki herra ymmärtää siirtyä muualle neitoja vikittelemään.
Joskus luonnon äänetkin ärsyttää. Vuosia sitten satakieli asusteli mökkini lähistöllä. Oli pakko pitää ikkunat kiinne.Vaikka satakielen laulu on kaunista, ei sitä kestä kuunnella yli puolen yön tunti tolkulla.
Härkälinnut ovat ilmeisesti harventuneet ainakin meidän rantamaisemissa.Muutamaan vuoteen en ole kuullut niiden ääniä. Aiemmin joka kesä oli pesintää ja se karmea ääni, aivan kuin sialta leikattaisiin kurkkua auki,en liioittele. En ole härkälintua jäänyt kaipaamaan, vaikka niiden pikku poikaset ovat niin suloisen näköisiä viirullisia palleroita.
Kaikki nuokin äänet ovat ihania, mutta kohtuudella!
Tänään pakkaan laukun ja ei muuta kuin nokka kohti etelää:)

Matkavalmistelua

Nyt on vesisade ollut tervetullut.Tänään on satanut koko päivän. Siitepölyä kaikkialla. Mökillä ja kotona terassit vihertävän keltaisen pölyn peittämät. Ilmeisesti männyn siitepölyä enimmäkseen.
Nyt on ilma raikastunut ja siitepöly huuhtoutunut sateen ansiosta. Allerginen ystäväni kävi tänään kyläilemässä ja kertoi että  olo on helpottunut.
Pöydälläni on kirjoitettuna lista asioista, jotka pitää muistaa matkalle mukaan. Jos en tee listaa,aina joku tärkeä unohtuu.Oikeastaan tänään sain hoidettua kaikki tarpeelliset hankinnat ja työt.Huomenna pakkaan matkalaukun. Ihmeellistä kun matkalle lähtee, huomaa ettei ole kivoja vaatteita,vaikka vaatekaappi on täynnä. Siispä kauppaan puseron ja pitkienhousujen ostoon. Helpotti,löytyi ihan kivat :).Koiratkin on viety jo tuttuun hoitopaikkaan.Siinä hiukan nahistelivat hetken,piti löytää oma paikkansa laumassa.

Myrkkykäärme?

Olin Turkissa,hääräilin asuntoni keittiössä. Ajattelin keittää kahvit. Vesihanaa avatessani huomasin
hanassa reiän, aivan kuin siitä olisi jonkinlainen ruuvi pudonnut pois.Reijästä työntyi ulos pieni kaunis turkoosin värinen pää, iso- pyöreäsilmäinen käärme.
Suljin hanan, käärme vetäytyi hanan sisälle.Hetken päästä avasin hanan ja taas sama pää työntyi esiin. Pääättelin että hanan sisällä täytyy olla painetta. Päättelin myös että kyseessa on jokin vedessä elävä käärme koska hanan sisällä viihtyy. Suunnittelin sen kiinni ottamista. Yht´äkkiä tajusin että kyseessähän voi olla myrkkykäärme. Siihen heräsin :)
Olikohan tämä enneuni? Lomareissullani ensimmäisenä tarkastan hanan,ettei mikään
ötökkä ole sinne rakentanut pesää. Torakoitakaan kyseisessä hotellissa ei tietääkseni ole näkynyt.
Faaraomuurahaisia kylläkin,mutta ovat niin pieniä ja kellertäviä.
    Kuivauskaappi puuttuu alanyalaisesta keittiöstä

En hirveästi usko ennustuksiin ja muihin henkimaailman juttuihin,mutta kaikki mahdollista.Ihmisen aistit ja ajattelukyky on rajallinen.
Mistä sitä tietää vaikka tulevalla matkallani kohtaan pienen turkoosin käärmeen, onko se myrkytön vai myrkyllinen  se jää nähtäväksi:)

Tämä on onnea

Eilen saavuin mökille kera autolastillinen puhtaita sänkyvaatteita,käyttövaatteita,grilli ja 3 kassillista ruokaa ja vielä kassillinen evästä naapurin mökkiläiselle sekä pari koiraa kuljetushäkeissä.
Tarkoitus on olla täällä  viikon. Lähin Siwa kauppa on 12 km päässä ja isompaan ruokakauppaan on 35 km.
Ilmat suosivat lomailijaa, aurinko on paistanut ja rantasauna lämmitetty. Pakko tunnustaa etten vielä
uskaltautunut uimaan kuten mökkinaapurini,Toinen naapurini ilmoitti uineensa koko talven, molemmat minua iäkkäämpiä. Siinä me saunan edustalla istuimme katsellen lähes tyyntä järven pintaa, yksinäinen kuikka sukelteli saalistaen kaloja.Oli niin kaunista ja mieli rauhallinen, kiitollinen.
Yksi meistä totesi, tämä on onnea ja sitähän se juuri oli.
Minulle äänimaailma merkitsee paljon.Harvoin pidän radioita,televisiota auki, oikeastaan vain autolla ajellessa. Tänään käpytikka päräytteli hienosti nokallaan sähkötolpassa olevaan metalliosaan.Näin linnun, täällä myös harvakseltaan näkyy valkoselkätikkoja ja pikkutikkoja. Jotkut pystyvät tuon rummutuksen perusteella määrittelemään mikä tikkalaji on kysymyksessä, niin taitava en minä vielä ole. Eilen aamulla näin pääskysiä lentelevän, eli kesä on tullut vanhan lorun mukaan.
Tässä hiljalleen valmistaudun matkaan vielä lämpimämpiin ja eksootisempiin äänimaisemiin.
Päivä rytmittäytyy viiteen rukouskutsuun, ensimmäinen jo aamulla varhain ennen heräämisaikaa,
autojen ja skoottereiden pärinään ja piippauksiin,hälytysajoneuvojen ja helikopterien ääniin,ihmisten
puheisiin ja huudahduksiin. Turkkilainen musiikki on kaunista, mukaansa tempaavaa rytmikästä myös hidasta tunteikasta. Vie kuitenkin aikansa ennen kuin sen oivaltaa.
Totuuden nimissä en ihan kaikkea oivalla, mutta myös oopperan maailma on minulle yhtä vierasta.

Lähden,en lähde,lähden

Haluan,en halua,haluan.Melkoista mielen vaihtelua ollut pitkin kevättä Alanyaan lähteminen.Nyt kuitenkin matka on varattu ja ensi viikolla menoksi.
Oikeastaan koko ajan olen halunnut lähteä,mutta on ollut monenlaista estettä.Nyt sopiva rako lääkärikäyntien ja kokeiden välissä.
Mielenkiintoista kokea vieläkö Alanya tuntuu kuin kotiinsa menisi. Talven aikana olen opiskellut Turkin kieltä,lukenut maan historiaa,politiikkaa,Islamin uskoa, katsellut kuvia ja karttoja.Millainen vaikutus näillä asioilla on ajatuksiini. Kaivannut olen vuoria,merta,äänimaailmaa,aurinkoa, lämpöä ja ystävällisiä ihmisiä.

                                                       mansikkaviljelyä terassilla

Vieras

Nyt on ihanasti saatu rusketusraidat, On ollut lämmintä ja aurinko paistanut kirkkaasti.
Toinen päivä toukokuuta käen kukuntaa kuulin ensimmäisen kerran. Pääskysiä ei ole vielä näkynyt.
Mökkielämä on lähtenyt käyntiin tavanomaisin  kuvioin. Keväinen painajainen, vesiputkien täyttäminen vedellä, ei nytkään sujunut ilman ongelmia. Vesi suihkusi jostain paksun putken kohdalta heti kun käänsin vipua. Soitin ystäväni katsomaan olisiko jotain tehtävissä, ei ollut kuulemma kotikonstein, oli löydettävä putkimies hoitamaan asia. Siinäpä pulma kun mökki on kaukana kaikesta.
Soitin eräällä mökkinaapurille tietääkö hän lähistöllä asuvaa putkimiestä, ei tiennyt mutta muisti että naapuriin rakennetaan uutta kesämökkiä ja rouva oli kehunut, että heillä on osaava putkimies tehnyt mökin putkityöt. Siispä etsimään puhelinnumeroa mökin rouvalle ja soittamaan. Helposti kävi,puheluuni vastasi etsimäni henkilö ja sain putkimiehen puhelinnumeron. Soitin, hän kertoi että oli juuri seuraavana aamuna tulossa tekemään hommia ko.mökille ja samalla voisi tulla katsomaan ja korjaamaan mökkini  putket. Huh ja huh, nyt vesiasiat kunnossa....tämän kesän!
Minulla on ollut tapana keväisin pestä kaikki mökin sänkyvaatteet, tänä vuonna 12 koneellista olen pessyt.Kone pesi ja pyykki kuivui muutamassa tunnissa.
Kolmena päivänä olen haravoinut pihaa. Oli paljon syksyllä pudonneita koivun lehtiä.
Minun pitää tai oikeastaan haluankin hieman laittaa mökkiä kesäiseen kuntoon,kukkasia ruukkuihin, siistimistä tavanomaista enemmin. Saan nimittäin rakkaan vieraan kesällä. Olen tavannut 41 vuotta sitten serkkuni viimeksi,hän asuu Californiassa. Nyt on päättänyt tulla lomailemaan kotimaahansa.
Olemme pitäneet yhteyttä kylläkin,mutta nyt saamme viettää yhteistä aikaa hetken.

Hammasimplanttien hinnat

Ei ole tyhmä se joka pyytää, vaan se joka maksaa. Uskomattomia heittoja yksityisten hammaslääkärien palvelujen hinnoittelussa.
Nyt minulle tuli aika toimia ja alkaa aidosti soittelemaan eri lääkäriasemille ja kartoittamaan palvelujen hinnat.  Löysin lähialueelta netistä 5 asemaa jotka asentavat implantteja puuttuvien hampaiden tilalle.
Kallein hintapyyntö oli yhdestä implantista 2.600 e ja jos laitatuttaa kaksi hinta on kaksinkertainen 5.200 e, eikä mitään lisäalennuksia anneta.  Halvin oli yhdestä implantista 1.800-2.000 e ja kahdesta 2.800 - 3.000 e.  Siis kahden implantin laittamisessa yli 2.000 euron hintaero!!
Siispä varasin ajan ko.firmaan ensi viikolle.
Tiedän kyllä että Virossa ja Turkissa halvempaa, mutta implanttien laittamiseen tarvitaan useampi käynti hammalääkärillä ja jos ongelmia, hiukan on pitkä matka. Tietysti lomailun yhteydessä voisi olla ihan järkevää.
Vappu meni vesisateessa, siihen osallistuin vain viemällä pikkuväelle kaasuilmapallot.
Eilen ja nyt paistaa aurinko kirkkaalta taivaalta. Ihanaa maata aurinkotuolissa ja kuvitella olevansa
meren rannalla palmupuiden alla. Sääennuste näyttää seuraavat 10 päivää lämmintä ja aurinkoista.
Mökille lähden taas putket täyttämään vedellä, toivottavasti eivät pahasti suihkuaisi, se on se joka keväinen painajainen.
Orvokkeja olen istuttanut ruukkuihin, ne jo pärjäävät pihalla.Kukat jaksavat innostaa näin keväällä.
Loppukesästä hyvä jos viitsin kastella:)

                                                     Mitähän nuokin?

Kevät

Taas on esitäytetty veroilmoitus tullut postilaatikkoon, hiukan sitä olen silmäillyt, jospa saisin puuttuvat tiedot piahkoin täytettyä ja lähetettyä Kelaan. Netin kauttakin voisi tiedot laittaa menemään, mutta ihan vanhanaikaisesti minä lomakkeelle ja postiin.Tulee varmuuden tunne ettei tiedot lähde

taivaan tuuliin.
Kevät on edennyt jo sen verran että muutamat daalian mukulat on ostettu ja kärhökin ikkunalaudalla odottaa lämpimämpiä ilmoja ja siirtoa pihamaalle.On mielenkiintoista nähdä mitkä kasvit ovat selviytyneet talven yli. Näyttää siltä että pari vuotta vanha alppiruusu pitää nostaa maasta ylös ja istuttaa pohjoisen puolelle pihaa,näyttää niin kärsineeltä. Ruusuista ei vielä voi sanoa mitään.
Viikko sitten katselin linnuille laittamaa siemensekoituspötköä,että outo syömäri ilmaantunut, sain napattua kuvan :)

Samoihin aikoihin pihapuissa oli innokas laulaja, lauloi iloisesti,kauniisti ja pyrähti taas seuraavan puun oksalle jatkamaan laulamista. Ilmeisesti etsi naarasta ja ilmoitti reviirinsä.Tätä jatkui usean päivän ajan. En saanut selville mikä lintu kyseessä, ei ainakaan peipponen, ei kirjosieppo, ei mikään rastas, ei punavarpunen. Lintu lenteli melko korkealla ja istahti laulamaan puiden oksille.
Sain napattua zoomilla linnusta kuvan ja selvisi. Sillä oli punainen rinta, selvä punarinta uros.
Se hämäsi minua kun aina olen nähnyt niiden lentävän ja hyppivän lähellä maan pintaa.

Keväistä

Tänään kävellessäni metsäpolkuja keväiset purot solisivat ja peipposet lauloivat,kevät on tullut.
Useita päiviä on aikaa kun viimeksi kirjoitin, jostain syystä vain tekstiä ei synny, kaikki tuntuu niin tavanomaiselta.
Kuitenkin olen saanut pidettyä syömiseni melko hyvin kurissa, pientä lipsumista joskus, jäätelöä ja pullaa mutta kohtuudella.Ajatuksena onkin että muutan koko syömätottumustani kokonaisuudessa, ei mitään hetken kestäviä laihdutuskuureja.Vuötäröltäni on lähtenyt 14 cm, puntarille en uskalla mennä, pelkään sen edelleenkin näyttävän masentavia lukemia.
Nyt tiet ovat sulat niin on helppo lenkkeillä koirien kanssa pitempiä lenkkejä päivittäin, oikeastaan tuntuu  kivalta lähteä lenkille.
Ehkä kilojen pudottamisen myötä tuli innostus mennä kosmetologille laitatuttamaan kulmat kuntoon
siis pigmentoimaan ja samalla myös silmien rajauksen samalla menetelmällä.
Pigmentointi on vähän iäkkäämpien rouvien ja neitien ilo, vähän hintavaakin, mutta mitä ei kauneutensa eteen nainen tekisi :)...Suosittelen.
Jotkut valittavat että toimenpide sattuu, ei niin paljon etteikö sitä kestäisi ja onhan siitä vuosien ilo.
Lomasuunniteltani on taas heittänyt häränpyllyä.Kuukausi sitten oli vielä selviö että toukokuun vietän Alanyassa. On käynyt kuitenkin niin, että taidan odotella aikaa jolloin Turkin politiikka rauhoittuu hiukan ja lomalijat ja paikallinen väestö saavat elellä leppoisammin.
En pelkää pommeja, ne voivat räjähdellä Euroopassakin. Pelkään kurdien ja turkkilaisten vihanpidon muuttuvan sisällissodaksi ja sen jo kerran Tunisiassa kokeneena tiedän etten halua olla paikalla.
Tuntuu siltä että siellä päin maailmaa riidat hoidetaan silmä silmästä,hammas hampaasta menetelmillä, rauhanomainen sopiminen harvinaisempaa. Toivottavasti kuitenkin epäilyni ovat vääriä,mutta lomailun ilmapiiriin se kuitenkin vaikuttaa. Tänään juuri katsoin matkoja Alanyaan, halvimmat alle satasen viikko. Lentoja ja matkoja on peruttu. Hiukan teki mieli varata viikko Sultan Sipahiin, matka aamupalalla 149 e, norm hinta oli 500 e. Ei ole kallista.
Toinen todellisuus kuitenkin, että minulla varmaankin on suurempi mahdollisuus voittaa lotossa pääosuma kuin kuolla Alanyassa lomareissulla jonkun katastrofin uhrina.

Siis ajatukseni siirtykööt suloiseen Suomen kesään,  kukkasten istutukseen ja mökin kesäkuntoon laittamiseen. :)

Luxusasumista

Samaan aikaan kun talitiaiset tavoittelee tityytä, kotiini ilmaantuu muurahaisia. Niitä kipittelee keittiön pöydillä, tietokoneen päällä. Ne on kilttejä,eivät pure, ovat kait jonkinlaisessa talvipöhnässä vielä. Lähipäivinä laitan muurahaisille tarkoitettua nestettä lautaselle, lipittävät sitä mielellään,kuljettavat pesäänsä niin pesässä olevat asukit kuolevat.
Keskikesällä saapuvat siivelliset muurahaiset jostain seinän rakosesta etsien uutta majapaikkaa.
Eivät minun elämää paljoa häiritse.
Tänään ja eilen on ollut todella kauniit aurinkoiset päivät, koirien kanssa olen useampaan otteeseen lenkkeillyt metsässä. Iso maantie on niin märkä ja suolattu,ei hyvä koirien jaloille.
Aurinko todella piristää mieltä ja ulkonaolo. Vielä 7 viikkoa aikaa lomalle lähtöön. On aikaa
kuntouttaa itseä ja katsoa mitä suuhun laittaa. Laihdutuskuuri pitää;)
Nyt on energiaa riittämiin!
En ole vielä tutustunut Suomessa oleviin eläkeläisille tarkoitettuihin rakennuksiin, asuntoihin, joissa on erilaisia palveluja vanhemmalle väelle. Nyt kuitenkin menen toukokuuksi kokeilemaan miltä tuntuu asua Välimeren rannalla kaksiossa mistä mitään ei puutu. Asunto on 2 vuotta vanha, moderni kaikilla mukavuuksilla. Kerrostalossa on 127 asuntoa, jotka eurooppalaiset ovat ostaneet loma-asunnoikseen, kakkoskodikseen. Alakerrassa on käytettävissä lämmitetty sisäuima-allas, hamam,suomalainen sauna, kuntosali,keilahalli,elokuvateatteri,kirjasto, lasten leikkihuone ym. ja ulkosalla iso uima-allas liukumäkineen ja allasbaari.Päivittäin on kuljetus Kleopatrarantaan ja takaisin asunnolle. Nettiyhteydet toimivat sekä rakennuksessa on ympärivuorokautinen vartiointi.
Joten viihdykettä on riittämiin. En ole koskaan tämän tasoisessa luxusasunnossa asustellut...mielenkiintoista. Sieltä kotiuduttuani kesäkuun alussa siirryn välittömästi kesämökille kuuntelemaan aamuisia kuikan huutoja ja teeren pulputusta.  Ero on valtava. Kumpaa rakastan se jää nähtäväksi.

Valtionvelka

Selailin tänään talousalan lehtiä. Mietityttämään jäi valtionvelka joka oli tammikuun lopulla noin 103.6 miljardia euroa, siis 18.869 euroa asukasta kohden. Käppyrä näytti noususuuntaan.
Siis 4 henkisellä perheellä on valtionvelkaa yhteensä 75.476 euroa. Onneksi velka on valtion nimissä,mutta me kansalaiset sen maksamme, ketkä me? Siltä näyttää että meidän lapsemme.
Siis elämme tässä maassa yli varojen ja sama meno näyttää jatkuvan.
Tällä hetkellä kun kuuntelee politikkojen puheita, viesti on että työpaikkoja pitää luoda lisää.
Niitä alkaa nousemaan kuin sieniä sateella kun työn hintaa alennetaan,siihen uskotaan.Etuisuuksia
karsitaan.Pienipalkkaisille ja opiskelijoille 50 euroa kuukaudessa on iso raha, hyvin ansaitsevat eivät edes huomaa  kyseisen summan puuttumista lompakossaan.
Mitä pitäisi tehdä? En tiedä,eikä näytä toisetkaan tietävän. Jokaisella on oma suu lähimpänä.
Sanelupolitiikka ja jonkin osapuolen nöyryyttäminen ei ole oikea asenne neuvotteluissa, mutta
mikä on sitten keino jolla saataisiin eri ryhmiä luopumaan saaduista eduista.
Mitä jos asia onkin niin päin,että meillä ei osata valmistaa tuotteita jotka menisivät kaupaksi maailmalla,eikä markkinoida. Jospa syy onkin muualla kuin liian hyvin palkatuissa duunareissa.
Höh, eihän eläkeläisen tarvi tämmöisiä pohtia, riittää kun eläke napsahtaa tilille.

Vihdoinkin

Jos ei maalis maata näytä niin ei huhtikaan humaja. Nyt ei ole maata näkyvissä, vain paljon lunta kaikkialla. Lauhaa ja vesisadettakin luvassa viikolle.
Elämä voittaa, neljän viikon influenssa loppusuoralla. Ei ole kivaa vajaakuntoisena eläminen, sen sain todeta. Ensi vuonna otan influenssarokotuksen, tähän mennessä ei ole ollut tarvetta.
Jossain vaiheessa tuntui että happea en saa riittävästi ja rintaankin sattui, mutta nyt kaikki hyvin.
Nyt olisi loma tarpeen, tekisi niin hyvää makoilla palmupuun alla ja katsella sinistä merta.
Todellisuudessa nautin enemmän vuorien katselusta kuin meren.Asuntoni ikkunat haluan Alanyassa mieluummin Taurusvuorille päin.
Siis kevättä rinnassa,sen jo huomaan itsestäni, loman odotusta ja mieli milloin mitäkin. Ovet ovat auki joka suuntaan kunhan vain itse osaisin päättää. Toivon että keväinen oleskeluni Alanyassa selventää omia ajatuksiani jotka ovat kuin huojuva talo, mikään ei ole varmaa.
Tuskin epävärmuus on pelkästään minusta johtuvaa, ympäröivä maailma on yllätyksiä täynnä, valitettavasti pahoja sellaisia.
Olen seuraillut Alanya keskusteluja.Matkoja on peruttu melkoisesti. Lienee ihmiset eivät viitsi lomailla maissa joissa mielenosoituksia ja pommit räjähtelevät tiuhaan.
Juttelin erään turkkilaisen kanssa tämän hetkisestä tilanteesta. Hän kertoi minulle,että suurin syy jatkuviin mellakoihin,mielenosoituksiin ja terroritekoihin on Turkin historia.Siellä on tapana kansan kokoontua eri tapahtumiin ja tulisen luonteen omaavina helposti alkavat tappelemaan....se on normaalia siellä ja tulee olemaan. Samoin myös vahva armeija,sekä sen tekemät vallankaappaukset 10 vuoden välein. Hänen mielestä kurdikysymys ja presidentti jäivät taka-alalle ja Syyrian sota.
Voin olla hiukan ylpeä, eilen sain tutulta huomautuksen,että olet laihtunut, Olen laihtunut vyötäröltäni 12 cm, vaakaan en ole hankkinut pattereita, en halua punnita itseäni, kivempi näin mittanauhalla.

                                          Kleopatra ranta toukokuu 2015

Nenäliinoja ja niiskutusta

En tiedä olenko sairastanut jo melkein kaksi viikkoa influenssaa, flunssaa,nuhaa vaiko kaikkea yhtä aikaa. Viime viikon alussa alkoi kurkkukipu, sitten nuhaa ja kuumetta ollut nyt viikon verran. Viikkoon en ole paljon kotoani poistunut, onneksi on lähipiiri, joka auttanut arkiasioissa minua.
Taas olen saanut kokea asioita joita en muista ennen kokeneeni. Makuaisti katosi täydellisesti, syödessä tunsin vain ruuan rakenteen ja sen perusteella kyllä saattoi tajuta mitä evästä suussa milloinkin oli. Eilen olin jo niin kuumeinen ja heikko illasta,että pakon edessä yritin syödä hiukan, mutta ruuan pureminen tuntui työläältä ja epämielyttävältä. Uskomattomia kokemuksia ihmiselle jolle ruoka on maistunut liiankin hyvin.
Näyttää siltä,että koiratkin aistii minun olevan kipeä, käyttäytyvät rauhallisesti. Eilen nauratti kun vanha Helmi innostui leikkimään lattialta löytämänsä muurahaisen kanssa.Niitä näkyy silloin tällöin kipittävän keittiössä.
Kyllä se kevät tulee, harakat istuu jo pareittain puun oksilla ja talitintit tavoittelee tityytä.
Pari viikkoa niin ollaan maaliskuussa. Mielessä ovat käyneet jo kukkaset.
Olen ajatellut,että tänä kesänä pysyttelen kotona ja laittelen kukkaistutuksia tänne, mökillä vietän aikaa vain aurinkoisina lämpiminä päivinä.

                                             Helmikuun aurinkoinen päivä

Aurinkoa ja lämpöä odotellessa

Nyt on vierähtänyt päiviä viime kirjoittelusta. Olen hoidellut pieniä nuhaneniä ja eikö kunnon flunssa iskenyt itseenikin. Niin kauan on aikaa edellisestä  kuumetaudista,etten muistanut kuinka kipeäksi voi tulla. Onneksi minulla tuo uusi sänky, siinä kelpaa pötkötellä :)
Laihdutuskuurikin  pitää, hehkutan sitä ystäville,etten kehtaa luovuttaa. Alkuviikosta kävin kampaajalla, lähtiessä sanoin että  tavataan kuuden viikon päästä ja vyötärö viisi senttiä kapeampana.
Nyt mittauksessa vyötäröltä lähtenyt 10 cm.
Katselin telkkarista ykköseltä perjantai ohjelmaa, siellä keskustelun aiheena oli brändäys,siis mielikuvan tekeminen. Siellä joku mainisti, että myös blogin kirjoittajat rakentavat itsestään jonkinlaisen mielikuvan lukijoilleen. Aloin miettimään olenko minä rakentanut ja millaisen.
Aidosti kun aloitin, tein sen mielenkiinnosta kirjoittamiseen.Mietin kyllä kirjoittavani omasta elämästäni ja mitä päivä kerrallaan se toisi mukamaan. Meitä eläkkeelle juuri jääneitä on  Suomessa runsaasti jokainen omine mietteineen ja ratkaisuineen. Minulla ei ole ollut päämääränä saada suuria
määriä lukijoita, mutta sen tiedän vakilukijoita on. En ole brändännyt, minun ajatukseni ja elämäni on
suurinpiirtein sitä mitä kirjoitan.
Ilmat ovat olleet huonoja, loskaa, sadetta. Alanya on käynyt mielessä useasti, toukokuuta odotan.

Alanya keskusteluissa netissä ilmenee usein tieto, että useita lentoja sinne ensi kesälle on peruttu, matkatoimistot ja lentoyhtiöt, syy ettei matkat ole käyneet kaupaksi odotetulla tavalla.