Tervetuloa vuosi 2016

Muutaman tunnin päästä vuosi 2015 jää historiaan, rakettien pauketta riittää aamuyölle saakka.

Parisataa metriä asunnostani järjestetään iso ilotulitus.Siitä en ole kovin iloissani, koirat pelkäävät.

Vedän verhot ikkunoihin ja laitan radiosta musiikin soimaan, eiköhän täällä selvitä ilman suurempaa paniikkia ja traumoja.

Koko vuoden on saanut kuulla köyhyysvalitusta.Toivottavasti sen voi myös havaita taivaalle ammuttujen rakettien paukkeiden määrässä. Vähän epäilen.

Tänään juttelin naapurin kanssa kuinka maailmanmeno ja ihmisten ajattelu on muuttunut raaemmaksi. Sen voi havaita aivan tuttujen ihmisten puheissa, ei anneta arvoa toiselle ihmiselle.

Ahnehditaan, vaikka kaikkea on jo ennestään riittävästi ja kadehditaan. 

Toivon että alkavana vuonna ihmiset panostaisivat omaan elämään, näkisivät kaiken sen hyvän mitä on ympärillä. Ajattelumaailmaamme pitäisi saada ripaus sitä henkeä jota sain tuntea lapsena.

Jos naapuri tarvi apua niin autettiin ja ajateltiin että kyllä tässä selvitään.Tietysti nyt aika on toinen ja toisenlaiset haasteet, mutta ihminen on sama. 

Maailmaa on vaikeampi muuttaa kuin omaa asennetta ja tapoja.

Näitä asioita olen pohdiskellut ja yrittänyt parantaa omaa käyttäytymistä ja suhtautumista.

Koiranpennut ovat nyt siinä iässä, että lähtevät uusiin koteihinsa viikonloppuna.

Minä saan kodin taas entiseen järjestykseen hiukan haikein, mutta iloisin mielin.

                                         

                                          Lähes lumeton on aaton pihamaisema

.                      

HYVÄÄ UUTTA  VUOTTA!

Mitä vuonna 2016?

Vuosi alkaa olla lopuillaan.Maahan on yön aikana satanut muutama milli lunta ja muutama miinusaste mittarissa.Talvi on tullut eteläänkin kertoi Pekka Pouta.
Mietin mitä kaikkea ensi vuosi tuo mukanaan. Nyt olisi tarpeen ennustajan lahjat. Oikeastaan en halua tietää huomisesta paljoakaan, mutta auttaisi aika paljon loppuelämän suunnitelmien laatimisessa. Jos elän satavuotiaaksi, nyt kannattaa ottaa vähän rauhallisemmin, jos vain muutaman vuoden laittaisin tuulemaan, kun en tiedä päivieni määrää on elettävä siltä väliltä.
Toukokuun alussa menen muutamaksi viikoksi Alanyaan lomailemaan, kesän vietän mökillä ja syyskuun lopulla taas etelän lämpöön. Olisi mielenkiintoista käydä katsomassa millaista elämä on Portugalissa. Minua kuitenkin kiehtoo Turkki edelleenkin ja kielen opiskelu kiinnostaa. Siellä oleskellessä siirtyy erilaiseen kulttuuriin, arvomaailmaan, tekee hyvää  ajattelulle.
Alanya on hyvin kaunis kaupunki rantoineen, vuorineen ja ihmiset ystävällisiä,sekoitus eri kulttuureja.
Tietysti tähän matkusteluun tarvitaan terveyttä. Yksin matkustellessa on osattava myös kantaa vastuu itsestään, kiva olisi jos nuppi olisi kohtuullisen selvä, tietäisi edes aina missä on, vierailla poluilla joskus eksyy.
Jotkut tuttavani haluaisivat mukaan, katsotaan nyt miten käy, onhan minulla siellä vuokrattuna asunto.
Haluan myös siirtyä entistä helpompaan elämään, kannan vastuuta vain siitä mikä on pakko.
Koiranpentuja tuskin enää tulee kotiini. Kaksi aikuista koiraa on sopiva määrä, niistä on seuraa toisilleen ja vievät minut päivittäin metsäpoluille. Voin allekirjoittaa tutkimuksen jossa kerrotaan vanhempien ihmisten voivan paremmin ja terveempinä, kun omistaa lemmikin.
Minulla on onneksi paikka minne voin koirani viedä itse lomaillessani, iso maalaistalo jossa saavat elää ja juosta vapaana muiden saman rotuisten koirien seurassa.
Vaikka itse olisin halukas matkustelemaan, aina se ei riitä unelmien toteutumiseen. Maailmalla on rauhatonta.En ole kovin arka, mutta jos pommit räjähtelee tiuhaan kohteessa, pysyttelen kotosalla.
Olen kokenut jo miltä tuntuu olla sarjatulen ja ammunnan keskellä.
Tänään menen synttäreille, syön kakkua,piirakkaa,pipareita ja kaikkea mitä on tarjolla runsain määrin.Huomena alkaa laihdutuskuuri! Haaveeni on saada 15 kiloa pois kesään mennessä. Joskus olen onnistunut saamaankin, kerran jopa 19 kg kolmessa kuukaudessa, mutta aina kilot palautuvat :(
Tämä on asia jota kannattaa hehkuttaa vasta kun (jos) onnistuu.
Tässä oli melko realistisia tavoitteita ja suunnitelmia ensi vuodelle, toivottavasti sää olisi vielä suotuisa. Kaikille läheisille ja ystäville toivon terveyttä ja onnea. Toivon myös kaikille maailman ihmisille,mutta suru valtaa mielen kun ajattelenkin todellisuutta.

Hyvää Joulupäivää

Joskin sataa, on hämärää ja muutama aste plussan puolella ilma.
Kinkkua on syöty riittävästi ja joulupukkikin oli aattona ihan oikea joulupukki ei vaari. Pukilla oli vaikeuksia puheen kanssa koska suuhun oli jäänyt talouspaperia. Se taisi pelastaa tilanteen :)
Tästä päivästä tulee varmaankin melko rauhallinen, ulos ei huvitä mennä,sade piiskaa ikkunoita.
On pohtimisen aika, miten kulunut vuosi meni, mitä suunnittelen ensi vuodelle.
Vuosi 2015 on ollut elämässäni melko tasainen, ei mitään mullistavaa suuntaan eikä toiseen.
Ehkä osittain johtuu siitä,että lähivuosina olen elämääni rakentanut eläkepäivien varalle.
Asuntoasiat on kunnossa, ei rappusia ja kauppa vieressä. Antaa turvallisen tunteen, on paikka mistä voi lähteä ja mihin tulla.
Olin kuitenkin suunnitellut,että olisin voinut elää Alanyassa pitempiä aikoja keväisin ja syksyisin. Se ei toteutunut, sairastin ja elokuussa tapahtuvien mielenosoitusten ja polttamisten takia lähti halut lomailuun. Mielenkiinnolla seurailen Turkin tilannetta millaiseen suuntaan elämä siellä kehittyy.
Poliittisesti Suomen ja koko Euroopan tilanne pakolaisineen on myllerryksessä.
Omat ajatukseni ovat olleet ajoittain koetuksella, ihmisten ilkeys, katkeruus ja turha kateus koettelee.
Olen yrittänyt vetää itseni niistä ja kääntää katseeni kaikkeen siihen hyvään mitä ympärilläni on.
Kesällä sää oli huono, ei mitkään mökkeilyilmat.Taisin vain muutaman kerran pulahtaa järveen saunan jälkeen. Normaalisti uin useamman kerran päivässä.
Mutta oli hyviäkin asioita, mustikat,mansikat,puolukat, kaikkia näitä kävin keräämässä ja sato oli runsas. Kävin myös lapsuudenmaisemissa kahdenkymmenen vuoden jälkeen.
Parasta kuitenkin pikkuväki joka pitää mummin suun naurussa oli sitten talvi tai kesä.

                                               HYVÄÄ JOULUPÄIVÄÄ!

Vietänkö joulua?

Kyllä minä vietän, mutta omalla tavallani omin ajatuksin. Muistuu mieleen lapsuuden joulut, koulun joulujuhlat, niin omieni kuin lastenikin. Ne kuuluvat perinteisiin, Joululaulut,pukin odotus,jännitys.
Joulumieli,joulurauha täyttää kodin.
Kotona siivoilen, leivon,paistan kinkun ja hiukan koristelua.
Ystävieni muistan eri tavoin, soitan tai laitan joulukortin. Ennen kaikkea joulu on lasten juhla, suuri jännittävä tapahtuma pukkeineen ja lahjoineen.Tänä jouluna jännitystä tuo oivaltaako esikoululainen
onko pukki oikea pukki vai onko se vaari kun niin samalainen ääni kuin vaarilla :)
Onko tässä hömpötyksessä mitään järkeä? On siinä, katkaisee mukavasti pitkän pimeän talvijakson.
Olen tietoinen että joulu on Jeesuksen syntymäjuhla tai ainakin pitäisi olla. Tätä puolta kun alan miettimään ajatukseni harhailee.Uskon että Jeesus niminen mies on elänyt joskus reilut 2000 vuotta sitten. Vuosia sitten keskustelin seurakuntamme papin kanssa uskonasioista,hän sanoi että että uskonlahjan saa tai sitten ei.
Siis tarvitsen uskonlahjan uskoakseni mitä uskontunnustuksessa sanotaan.
Toistaiseksi aika heikosti uskon muiden kertomuksiin, kokemuksesta tajuan että liian monesti olen tullut huijatuksi. Joskus tulee mieleen, mitä jos uskonnot ovat huijausta, ihmismielen manipulointia.
Koko maailman järjestys muuttuisi. Tämä ajatus tänä päivänä on liian kaukaa haettu, mutta tuhansien vuosien päästä todellisuutta?

Pitsiverhot

Tänään alkoi joulu ihan oikeesti ahdistamaan.Olin miettinyt mitä kaikkea teen, joka päivä jotain pientä,ettei tule kiirettä. Herätessäni jo mietin, että tänään on verhojen vaihdon vuoro.
Aamukahvittelun jälkeen  hain taloustikkaat ja napsuttelin verhot pois tangosta.Seuraavaksi mietin pitääkö minun silittää verhot jotka ajattelin laittaa. Ei tarvinut, en löytänyt verhoja mistään ja muistin, että olin vienyt ne keväällä mökille. Siinä kohden olisi mieli tehnyt sanoa muutama voimasana.
Mietin jo että pitääkö minun lähteä ostamaan uudet verhot, kaikkiin vanhoihin verhoihin olin kyllästynyt. Hetken niitä käännellessäni huomasin todella vanhat pitsiverhot, oikein semmoiset kunnon mummoverhot jotka tuskin koskaan olivat ikkunoitani koristaneet. En ikinä olisi niitä ikkunoihini laittanut jos tilanne ei olisi ollut tällainen.- Ne ovat nätit, oikeastaan kauniit. taidan pitää niitä kevääseen asti.
Jos olisin pappi,voisin saarnatuolissa vääntää tuosta tapahtumasta puheen opetuksena kuinka ihminen on sokea ja silmät avautuvat vasta pakon edessä, näinhän elämässä välillä käy :) Oli ehkä kaukaa haettu vertaus, mutta ei ne muutkaan vertaukset viisaammilta ole kuulostaneet minun korvissa.
Joulu tulee joka tapauksessa. Tortut on paistettu ja muutama lahja hankittu,kinkku on pakkasessa vielä.

Eilen oli ihana lenkkeillä metsässä, aurinko paistoi , 6 astetta lämpimän puolella. Oli pakko ottaa valokuva kiven päällä olevasta sammalikosta, se oli niin kauniin vihreä.

Taulukot ja käppyrät

Minä mielelläni seuraan erilaisia tilastoja, taulukoita ja käppyröitä, myös omassa elämässäni numerot kiehtovat esim. kaupoissa tuotteiden hinnat. Usein se kannattaa,ei kannata ostaa ensimmäistä tarviketta joka eteen osuu. Viikolla kävin koiranpennut siruttamassa eläinlääkärillä, sekä samalla sain todistuksen pentujen sen hetkisestä terveydentilasta.
Tiedän, että varsinkin eläinklinikoiden palveluiden hinnoissa on suuria eroja. Tiedustelin puhelimitse  kotini läheisyydessä olevan klinikan taksaa pentujen sirutuksesta, sieltä vastattiin että 106 euroa kahdelta pennulta. Huiiii, karmea hinta! Soitin ajan toiselle klinikalle ja varasin ajan, arvuuttelin että siellä edullisempaa, enkä erehtynyt. Sympaattinen minulle ennestään tuttu eläinlääkäri ja hinta samoista palveluista 60 euroa.
Mielestäni kannattaa tiedustella ja vertailla palvelujen ja tuotteiden hintoja.Jotkut sanovat etteivät kehtaa. Hinnat eivät ole aina selvästi nähtävinä ja useasti neuvoteltavissa varsinkin kalliimmissa tuotteissa ja palveluissa.
Jotkut tuttavani pyytävät minua tekemään korjaukset ja erinäiset lisäykset heidän verotietoihinsa vuosittain, tietävät että se käy minulta vaivattomasti, vielä on muistissa kirjanpitoon liittyvät asiat
yrittäjäajoilta. Luen päivittäin talouteen,verotukseen ym. liittyviä tietoja. Ne vaan jaksavat vielä kiinnostaa.
Oma talous on myös tarkassa seurannassa. Ei ne suuret tulot, vaan ne ne pienet menot :)

                                                            Unelma

Joulukinkun etsintää

Minulla on parina aamuna herätyskello soinut, tänään jo puoli seitsemältä.Se on aamuntorkulle tuskaa,Oli aika hammaslääkäriin, yritin saada varatessani iltapäivälle, mutta ei sopinut. Hyvä yleensäkin kun saa ajan, nyt odotin puoli vuotta, mutta kyse oli vain tarkastuksesta. Akuutissa tilanteessa saa lähes välittömästi.

Eilen oli mukavampaa ohjelmaa heti aamusta. Esikoululaisten mummit ja mummot oli kutsuttu

piparintekotalkoisiin päiväkotiin. Lapset kaulivat taikinoita ja erikuvioisilla muoteilla painelivat

pipareiksi. Mummien tehtävä oli opastaa ja asetella pellille, hoitajat ja keittiön väki paistelivat.

Oli todella mukava aamupäivä. Saimme samalla tutustua lapsiin, hoitajiin ja hoitopaikkaan.

Vielä huomenaamuna herätyskello pirahtaa ja herättää aamutorkun. Vien Assin ja Masin eläinlääkärin tarkastettaviksi ja sirutettaviksi. Sirutus tarkoittaa,että pennun selkään lapaluiden väliin ihon alle asetetaan noin riisinjyvän kokoinen siru,tunniste.

Taitaa olla aika  etsiä joulukinkkua kaupoista. Tänään kyselin eräästä kaupasta, raakasuolattu ei pakastettu 8.90 e kilo. Taidan marssia oman kaupan  pakastearkulle, siellä näytti juhlakinkku olevan 5.80 e kilo.

Joulu tekee tuloaan

Tänään oli pakko lähteä ostoskeskukseen Veturiin, aikuisilta koirilta oli ruokanappulat loppuneet.
Kaikki parkkipaikat olivat täpötäynnä autoja. Samalla kiertelin muutamia myymälöitä ja katselin löytyisikö mitään  pukinkonttiin.  Löytyi ostettavaa, mutta ei pukinkonttiin. Maanantaina menen esikoululaisten kanssa leipomaan joulupipareita, löysin krokotiilipiparimuotin, ajattelin että se voisi olla ihan kiva tähtien ja sydänten joukossa. Erehdyin sovittamaan  ja myös ostamaan talvikengät,näyttivät niin minulle sopivilta ja sitä ne olivatkin.
Ulkona on karmean pimeää jo iltapäivällä kolmen jälkeen. Onneksi ei ole päässyt masennus iskemään, syön hedelmiä ja vitamiineja,pidän kotona valoja päällä aamusta iltaan.
Onhan minulla nuo pikkuiset koiranpennut, temmellus ajoittain muuttuu taisteluksi ja meno on riehakasta.Ei niitä nauramatta voi seurailla. hetken riehuttuaan nukahtavat.
Emoa olen yrittänyt vieroittaa pennusta, oppivat syömään ja juomaan vettä, kun maidon saannin jättää minimiin.
Aamupäivällä lenkkeilin koirien kanssa metsässä, samaisessa koivikossa töyhtötiaiset etsivät ruokaa ja lennähtelivät kuten muutama päivä sitten. Miten en ole niitä vuosien aikana aiemmin huomannut, varmaan alueella ovat asustelleet.
Assi etsii vielä kotia, kyselijöitä on ollut ja katsojiakin,mutta selvästi näkee että lama on iskenyt koirakauppaan. Kovasti haluttaisiin koiraa omaa kotiin,mutta kun raha on tiukassa ja koti pitäisi olla myös koiralle sopiva jossa hyvä elää.En pysty luovuttamaan pentua paikkaan jos tuntuu ettei ymmärretä vastuuta.

Punertava taivas

Eilen auringonlaskun aikaan taivas muuttui kauniin punertavaksi, kova tuuli heilutti puiden oksia, sain napattua kuvan terassiltani.
Tänä vuonna en ole montaa kertaa tehnyt ihmeellisiä lintuhavaintoja. Eilen metsässä jäin ihmettelemään koivun oksistossa lennähteleviä pieni lintuja, mietin mitä ne voisivat olla, päädyin hetken ajatukseen että talitiaisia. Seurattuani vielä hetken huomasin töyhtön yhden päälaella ja muillakin. Kyseessä oli töyhtötiaisparvi. Eihan se mikään harvisuus ole, mutta siitä on vuosia aikaa kun olen viimeksi nähnyt. Töyhtötiaiset pysyttelee metsässä, eivät  uskalla tulla lintulaudallekaan jos joutuu ylittämään puuttoman alueen.
Eilen jäin juttelemaan oman kylän ukkojen kanssa. Heillä oli ihmetyksen aiheena kylän oma uimahalli, uskaltaako enää mennä uimaan, kun saamme heidän juttujen mukaan 130 maahanmuuttajaa tänne keskustaan piahkoin. Sanoin että musliminaiset eivät ainakaan teidän uintianne häiritse ja miehet eivät teille kalleuksiaan näytä, saunovat ja peseytyvät uikkarit jalassa.
Saa nähdä ketä se häiritsee ja vielä kun heidän uikkarinsa peittävät navasta polveen. Taitaa pikkukylä mennä sekaisin, mielenkiintoista seurata.
Itse olen lopettanut uimahallissa käynnin jokin aika sitten, vaikka todella olisin halunnut itseäni kuntouttaa.Minä jouduin tulehdusoireiden ja viiden antibioottikuurin jälkeen toteamaan, että nyt ei tulehduksen oireita enää, kun kierrän uimahallin kaukaa.

Juhlintaa

                                          HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ 2015

Myrskyä,aurinkoa

Eilisen myrskyn jälkeen paistaa aurinko suoraan etelästä isoihin asuntoni ikkunoihin, paljastaen niiden likaisuuden. Oli pakko  pestä ne , tämä kolmas kerta tälle syksylle. Huomiselle Itsenäisyyspäivälle on luvattu rankkaa sadetta ja tuulta. Asuintalooni on vaihdettu uudet rännit pari viikkoa sitten, hyvä testaus onko uudet isommat ja paremmin asennetut rännit toimivammat..
Koiranpennut kasvaa, villiä menoa. Masi lähtee vuoden lopussa uuteen kotiinsa itärannikolle toisen chihuahuan kaveriksi. Ei tunnu niin haikealta luovuttaa pentu, kun tietää ,että menee rakastavaan perheeseen toisen koiran kaveriksi ja uudet omistajat tuntevat jo valmiiksi rodun erikoispiirteet.
Emolle ja minulle on ollut todella helppoa elellä kahden pennun kanssa, kun muistaa viime talvisen seitsemän pennun hoitamisen.
Tämän vuotista turkinkielen opetusta on Opistolla vielä yksi ilta ensi viikolla. Olen tyytyväinen, että tuli lähdettyä mukaan. Meitä on mukava ryhmä, toiset osallistujat ymmärtääkseni ovat kaikki aiemmin turkkia opiskelleet ja monella on kakkosasunto Alanyassa. Kevätlukukaudella aloitamme jatkokurssin. Onneksi olin opiskellut itsekseni kieltä jo ennen kurssille menoa, muuten voisi olla liian vaikeaa pysyä mukana.
Turkin kieli on maailman viidenneksi puhutuin kieli.Monet pakolaiset puhuvat sitä. Tällä hetkellä
kielen osaaminen olisi Suomessakin melkoisen arvokasta, tulkkaamiseen, kielenkääntämiseen tarvitaan taitajia.
Huomena telkassa on pitkin päivää  Itsenäisyyspäivän juhlintaa, sitä seurailen. Kynttilän käyn sytyttämässä oman isäni haudalle. Isä meni rintamalle 17 vuotiaana ja armeijan leivissä eli 5 vuotta.
Ei mies ollut halukas kertomaan tapahtumista, joskus jotain muutamalla sanalla. Kysyin häneltä
mielipidettä vuosia sitten, että mitä tykkää kun venäläisiä nyt tulee Suomen puolelle elelemään.,
isäni vastasi ettei hänellä ole mitään heitä vastaan, samalla tavalla venäläiset sotilaat kuten suomalaisetkin komennettiin rintamalle, ei haluamisia kyselty.

Vitulointi

Nyt alkaa naurattamaan tämä vatulointi ja vispilöinti vakavilla asioilla.Luojan lykky että jätin äänestämättä, kenelle pellelle olisi pitänyt ääni antaa, en tiedä vieläkään. Nyt ei ole kaikki kohdallaan jos ei ole ollut aiemminkaan. Maamme asioita yritetään hoitaa uhkauksin, jos ette suostu siihen tai tähän niin huonosti käy.
Painostusta, maan talous yritetään saada kuntoon,että aidosti köyhien etuja karsitaan.
Yhteiskuntasopimus kaatui, hyvä niin. Riittää komediaa kansalle. Saa nähdä mitä uhkauksia toteutetaan, perutaan ja toteutetaan.
Hallintarekisteri vedettiin pois valmistelusta. Stubb oli myöntänyt käyttäneensä virheellistä lukua puhuessaan eduskunnassa hallintarekisteriä puoltavista lausunnoista. Luvun 90 prosenttia hän oli saanut omasta päästänsä ja pyysi ensin anteeksi "sori siitä".
Kempeleessä tapahtui raiskaus, ikävä asia todella. Pääministerimme järjesti kriisikokouksen, mutta Suomessa on raiskattu aiemminkin, n. 1000 raiskausta vuodessa tulee poliisin tietoon. Nyt vasta Sipilä tajusi että Suomessa raiskataan, siihen tarvittiin maahanmuuttaja tekijäksi kotikylään jotta silmät avautuivat tähän iljettävään tekoon.
Tänään tällaisin miettein.

                                          Palokärjen poikanen

Painia

Meillä on riehakasta kotona, pientä haukahtelua ja painintaa. Pennut ihanimmillaan, kun lähestyn niitä,pikkuinen häntä heiluu iloisesti, tunnistavat minut, silmät ovat avautuneet  kunnolla ja kuulevatkin. Ovat nyt neljän viikon ikäisiä. Daisyltä riittää maitoa, mutta pennut saa myös ruokaa lautaselta.

Ystäväni huomautti, että veronpalautuksetkin tulee alkavalla viikolla. Niin tulee ja aika kivasti tuleekin. Ei kuitenkaan mikään hyvänmiehenlisä, paremminkin pahanmiehenlisä minulle.
Nimittäin makselin ennakkoja ihan normaalisti, mutta vuokralaiseni ei tykännyt vuokrien maksamisesta, mellasti asunnossa muutaman kuukauden, pisti kämpän sikakuntoon.
Loppujen lopuksi sain ulosoton kautta herran lähtemään, melkoinen show ja  melkoinen remonttilasku. Nyt veronpalautuksena hiukan saamattomista vuokratuloista ja remonteista.
Verenpaineet nousee kun ajatteleekin asiaa.
Jatkuvasti näkee ja kuulee juttuja kuinka meistä tummempi ihoiset tekee sitä ja tätä.
Omalle kohdalleni sattuneet kauheudet ja epärehellisyydet ovat aivan puhdasveristen suomalaisten tekemiä.Olen keskustelut myös tuttujen kanssa monista pahoista asioista, joita olemme kokeneet elämämme aikana
kuten tappouhkaukset, pedofiili, väkivalta ym., kukaan ei ole tehnyt poliisille ilmoitusta, koska usein tekijä on tuttu ihminen. Mikä on  todellinen tilanne Suomessa näiden asioiden kohdalla. Me emme tunnista tai emme kehtaa kertoa kokemuksiamme. Monet ovat tuudittautuneet siihen uskoon että muualla paljon pahempaa.Kuinka paljon näitä rikoksia jääkään tilastojen ulkopuolelle?

Ranskanräätäli

Syksyllä lehtien otsikoissa kerrottiin lehtipuita kuolettavasti vaurioittavista aasianrunkojääristä, joita oli löytynyt Vantaan suunnalta. Kyseessä koppakuoriainen jonka toukka elelee lehtipuiden rungoissa ja vahingoittuneet puut joudutaan kaatamaan ötökän leviämisen estämiseksi.
Evira ilmoitti että havainnoista on ilmoitettava.
Muistin että syksyllä otin kuvan kotini terassille lennähtäneestä pitkäsarvisesta, kookkaasta kuoriasesta.Lähetin kuvan Eviralle ja kyselin että mikä mönkiäinen mahtaa olla

. Olin jo kerennyt unohtaa asian.Eilen sitten ilmaantui vastaus Eviralta sähköpostiini. Kyseessä on ranskanräätäli, joka kuuluu jäärien sukuun. Paljon samankaltainen aasianrunkojäärän kanssa, mutta värityksessä poikkeavaisuuksia.
Eviran sivuja katsellessani, huomasin että Suomeen Etelä-Euroopasta tuodussa koirassa on todettu penikkatauti muutama päivä sitten. Penikkatauti on harvinainen Suomessa ja maissa joissa sitä vastaan rokotetaan.

Ensilumi

Nyt ei ensiliukkaus ole yllättänyt, mutta ensilumi kylläkin.Illalla katselin säätiedotuksen telkkarista,lumisadetta luvattiin Keski-Suomeen, ei melle.Ihan mukava yllätys kuitenkin.
Juuri sopivasti eilen pesin terassin ja kuskasin kaikki haravointijätteet pois ja myös asetin lumilapion seinää vasten. Tervetuloa talvi. Sain kuvan napattua kun harakka istuu tammen oksalla lumisateessa.
Minun leipomiset eivät ole vielä menneet ihan nappiin. Muutama päivä sitten olin saanut yhden pellillisen paistettua ja toisen olin laittanut uuniin, samaan aikaan koiranpennun kyselijä soitti, minulta unohtui pullat sillä sekunnilla. Hetken päästä hajusta tajusin, että nyt käryää.
Päiväkerhon lasten mummut on kutsuttu mukaan paistelemaan joulupipareita, taidan mennä pelkäksi joulutontuksi , leipomistaidot vielä hakusessa.
Yhden ihmisen taloudessa ei todellakaan kannata alkaa leipää leipomaan, kaupasta saa tuoretta ja edullisesti.
Tuosta edullisuudesta tuli mieleen, että aivan mielenkiinnosta olen pitänyt kirjaa tuloista ja menoistani vuoden 2013 alusta. Vaikuttaa, että ruokamenot ovat jopa laskeneet. asuntomenot kallistuneet selvästi.
Suosittelen pitämään kirjaa, näkee mihin rahansa laittaa. Huomaa kuinka paljon sijoittaa humpuukiin.
Auton pitämisen kalleus yllätti ainakin minut. Kokonaisuudessaan eläminen on kallistunut ja tulot eivät ole lisääntyneet.

Erilaisuudet

Sataa, sataa, eläkeläinen istuu ikkunan edessä ja laskee  kuukausia milloin kevään merkit taas näyttäytyvät.Eikö maaliskuussa tintti laula titityytä...vielä 4 kuukautta.
Asuintalossani tehdään vesiränniremonttia, asennusmiehet tikapuilla rajussa vesisateessa, välillä menevät autoon lämmittelemään, ei tule miehille palkka helpolla.
Itse onneksi saan olla lämpimässä. Silmiini osui otsikko : estejuoksija Sandra Eriksson oli saanut runsaasti palautetta kun oli blogiinsa kirjoitellut omista pakkomielteistään. Kertoi myös, että niin kauan kun ei tee elämästä vaikeaa, hyväksyy kummallisuutensa ja hyväksyy itsensä, ei tarvi diagnoosia tai apua.Hän kertoi myös tuntevansa itsensä oudoksi ja erilaiseksi.
Siis meitä on useammanlaisia itsensä oudoksi tuntijoita. Nyt on kyllä pakko sanoa,että itse en huomaa, että minulla olisi jotain pakkomielteitä. Paremminkin tunnen itseni vähän hutiloksi, söyle böyle tyypiksi. Yritän katsoa että ovat suljen lähtiessäni ja että avain tallessa.
Palatakseni erityisherkkyyteen, se on minulle ollut ominaista jo syntymästäni asti. Muistan kuinka koulussa Koivu ja tähti kertomus itketti kovasti.Alaluokilla 10 käskyä filmi esitettiin elokuvateatterissa koululaisille. Vanhempani eivät laskeneet minua sitä katsomaan, tajusivat että olin liian herkkä. Kaikki muut luokkalaiset menivät.
Ensimmäisen kerran kun tutustuin kirjoituksiin erityisherkkyydestä tajusin sekunnissa, että kuulun tuohon ryhmään, ei todella tarvinut arvuutella.
Jotkut pienet asiat saattavat pelastaa päivän, esim. tunnistamalla jonkin harvinaisemman linnun tai kuikan huuto, korpin rääkyntä tai teeren pulputus. Usein pysähdyn ihailemaan kukkia tai jos satun paikalle jonkin luonnonnäytelmän ollessa meneillään.
Nautin suunnattomasti tällaisista hetkistä ne ovat antaneet minulle paljon.
Toisaalta asioiden syvällinen pohdinta vie liikaa voimavaroja, pitää katkaista tarpeettomien ja ikävien asioiden vatkaaminen ja siirtää ajatus antoisiin ja mukaviin asioihin.
Ajattelen niin että  yliherkkyyteni on ollut rasite elämässäni mutta myös voimavara. Voimavara siinä mielessä,että kun kiinnostun jostakin asiasta se vie täydellisesti mukanaan, on perustettu yrityksiä, on matkusteltu, elämä ollut vaihtelevaa.

                                          Pääskysillä pesä ravintolan katossa valaisimessa  2015 Alanya
                                     

Pennut kasvaa

Viikonlopuksi olin sunnitellut kaikkea mukavaa, pikkuväki oli tulossa leikkimään koiranpentujen kanssa ja pullaakin ajattelin leipoa ja vähän käydä kaupoilla ja tuttavia tapailla. Suunnitelmat muuttuivat, ystäväni toi tullessaan grilliltä ostaman lihapiirakan, en tiedä, epäilen kuitenkin, että se aiheutti minulle reippaan oksetustaudin.Vieläkin jotkut lihakset vatsan,pallean seudulla ovat kipeät, moista en muista kokeneeni ennen.
Eilen illalla kävin kaupassa, yleensä minulla tekee mieli kaikkea hyvää ja herkkua, pitää kiertää pullahyllyt kaukaa. Eilen katselin kaupan tuotteita sillä mielin, että mitä pystyisin syömään, raejuusto, jaffa, kivennäisvesi tuntuivat houkuttelevilta.
Tänään ajattelin viimeisen kerran haravoida pihaa, tammet ovat pudottaneet melkein kaikki lehtensä.
Näyttää tulevan kaunis syyspäivä, aurinko pilkistää pilvien raosta.
Masilla ja Assilla ovat silmät avautuneet ja ilmeisesti kuulevatkin jotain. Ne ovat siirtyneet oleskelemaan olohuoneeseeni aitaukseen, siinä saavat tutustua arkeen, telkkarin ääniin ja muihin kolinoihin. Helppo on myös pitää sylissä ja silitellä askareiden välissä. On ne ihania.
Minä en ole tottunut enkä edes yrittänyt alkaa koiria kutsumaan häneksi, se on todella teennäistä.Naurettavaa kutsua koiraa häneksi ja seuraavassa lauseessa ihmistä sanalla se, jokainen tyylillään.
Pennuilla näyttää olevan tällä hetkellä siniset silmät, kirsu on muodostumassa tummaksi,narttu on lyhytkarvainen ja uros pitkäkarvainen, väri valkoinen jossa rusertavia läikkiä.

                                          Assi 16.11.2015
                 

Käsittämätöntä

Maailma on raaka, Ranskan terroriteko on käsittämätön, mutta kuitenkin elämää on rakennettava ja jatkettava itse kukin tahoillaan.

Tällaiset tapahtumat vaikuttavat yleiseen mielialaan.Halutaan kuitenkin elää avoimessa yhteiskunnassa. Mitä tavallinen kadun tallaaja voi asian hyväksi tehdä, että maailma olisi parempi paikka elää? Itse asun maaseudulla, jokainen tuntee toisensa. En osaa edes kuvitella tänne terroristien eksyvän. 

On kuitenkin itse pidettävä yhteyksiä maailmalle ja seurattava tapahtumia, tajuaa jollain tapaan missä mennään, eikä jää aivan metsäläiseksi. Kielitaito, matkustelu, eri kulttuurien kohtaaminen auttaa asioiden ymmärtämistä. Suomessa aletaan vasta tajuamaan että olemme osa Eurooppaa.

Minulla on muutamia hyviä ystäviä eri maista. Viikolla minulla ja Californialaisella ystävälläni oli puheenaiheena Eurooppaan tulevat pakolaiset, kuulin amerikkalaisen näkemyksen asiasta, jota kyllä jouduin korjaamaan kertomalla että pakolaiset eivät ole jihadisteja, he ovat muslimeja jotka pakenevat kotimaastaa jihadistien hirmutekojen takia.

Hän kertoi että heillä on ajankohtasena puheenaiheena kiinalaisten raskaana olevien naisten matkustaminen Amerikkaan. Lapsi saa amerikan kansalaisuuden ja äiti saa jäädä asumaan maahan lapsen kanssa. 

Ystäväni kertoi myös. että tulee ensi kesänä Suomeen ja tapaamme pitkän ajan jälkeen.

Erityisherkkyys

Erityisherkkä ihminen tuntee asiat voimakkaammin,syvällisemmin, voimakas elämysten tarve ja hakuisuus, liiallinen asioiden pohdinta, aistiherkkyys, tunneäly, tuntee itsensä poikkeavaksi valtavirrasta. Tämä on hermostollinen synnynnäinen ominaisuus. Pitää kovettaa itsensä ja rakentaa suojakuori,että selviää maailmassa.

Itse olen koko elämäni ajan tuntenut olevani erilainen,kulkevani sivupolkua. Minulla on ollut omat kiinnostukseni, omat harrastukseni. En ole voinut kertoa syvälllisiä ajatuksiani monellekaan, koska eivät ne kiinnosta yleensäkään ketään, mutta vastaavasti ei minuakaan kiinnosta ihmisten puutaheinää maailma.

Ensimmäisen kerran kun kuulin erityisherkkyisyydestä, tunsin heti kuuluvani ryhmään.Kerrankin löysin ihmisiä jotka ovat kaltaisiani.

Minua lähtee erilaiset asiat viemään voimakkaasti mukanaan,ympärillä olevat ihmiset rakentavat harrastuksistani omia kummallisia näkemyksiään, eivät tajua kuinka antoisaa,riemukasta on uuden kokeminen ja oppiminen, viihdyn hyvin omien ajatusteni,suunnitelmieni ja haaveiden parissa.

Minun on ollut pakko tämän syksyn aikana karsia pois kaikki negatiivinen sanoma ja ajattelu, joka korviini kantautuu. Keskityn oman elämäni rakentamiseen ja suuntaan voimavarani siihen.

Parhaiten voin olla avuksi läheisilleni ja yhteiskunnalle, että huolehdin itse itsestäni mahdollisimman pitkään.

Luulen että olen tämän ominaisuuden takia saanut elää rikkaampaa elämää, tuntea voimakkaammin ja ympäröivä maailma kulttuureineen on vienyt minut mukanaan useaan otteeseen.

En tiedä näkyykö jutuissani tämä piirre, yleensä kirjoitan pieni jarru päällä, en kerro niin tunnerikkaasti kuin koen asiat. Lapset ovat minulle rakkaita ja parasta maailmassa, kerron heistä ja ystävistäni kuitenkin mahdollisimman vähän, keskityn omiin juttuihini.

Minullehan tapahtuu koko ajan kaikenlaista esim. ihmissuhteissa, mutta se alue kuuluu yksityiselämään.Parhaimmat tarinat tiedän vain minä itse.

Masi ja Assi

Muutama päivä sitten mummin pikkuapulainen kaivoi taskustaan lapun, siihen hän oli  kirjoittanut keksimänsä nimet koiranpennuille Masi poikapennulle ja Assi tyttöpennulle. Kelpaa, mummi tykkää, Nämä ovat kasvattajakodin nimet, kun pennut lähtevät uusiin koteihin siellä saakoot  lopulliset nimet.

Daisy pentuineen nukkuu edelleen makuuhuoneessa minun sängyn vieressä omassa kopassaan.Olen saanut nukkua melko rauhassa pumpulit kuitenkin korvissa, koska pennut heräilevät yöllä vikisevät etsiessään maitotissiä. 

Toissa yönä olin yllättynyt, heräsin siihen kun Daisy seisoi sänkyäni vasten ja tassulla läpäytteli minua, että herää, nyt on päästävä ulos asioille.Normaalisti se hyppii ovea vasten kun haluaa ulos. Ilmeisesti en ollut kuullut ja keksi uuden keinon herättää minut.

Viime yönä ei mennyt yhtä mallikkaasti.Kuulin jossain vaiheessa yöllä kun Daisy käveli huoneessa, en kuitenkaan vaivautunut nousemaan ylös, ajattelin, että jos aina  noudatan sen pyyntöjä, saan joka yö availla sille ovia. Olisi kannattanut nousta. Karmea haju herätti minut. Se oli vääntänyt kunnon paskakasan  makuuhuoneen nurkkaan. Sekunnissa ylös ja siivoamaan. Voin vain todeta, että jos äänet vievät unet niin myös karmea haju.

Nyt tuli mieleen äidinkielen opettajani neuvo, kirjoita aineeseen mitä koet mitä näet:)

Leivän tekoa

Otsikoissa kerrottiin että Ismo Leikola sai kutsun Linnan juhliin "Vanhemmat voivat kerrankin olla ylpeitä renttupojastaan".Leikola on maailman hauskin mies. Juhlathan on usein kompastuskivi rentuille, siellä sattuu ja tapahtuu. Katsotaan nyt juhlien jälkeen kuka on ylpeä ja kenestä :)
Minulle ei kutsua ole saapunut, en ole saanut aikaiseksi mitään mainittavaa, enkä tavannut presidenttiä tilanteessa jonka ansiosta kutsu voisi yllättää.
Nyt kuitenkin yllätän itse itseni, minulla on leipätaikina nousemassa.No, ainakin toivon että siitä leipää tulee. Viime turkinkielen kurssilla opettaja oli leiponut  ja toi meille opiskelijoille maistiaisia. Hän antoi turkiksi leipomisohjeet ja mitä taikinaan laitetaan. En tiedä ymmärsinkö teko-ohjeet oikein, mutta hyvää leipä oli, maistuva rapea kuori.
Sämpylöitä olen tehnyt reilut 20 vuotta sitten. Tänään kävin kaupassa ja ostin pari pakettia hiivaa.
Luulen että ensi viikolla on meillä tuoksuu pulla.
Minulla on aikoja jollloin joku harrastus lähtee viemään mukanaan, sitä kestää oma aikansa, katsotaan nyt kuinka monta kertaa jaksan leipoa.
Suunnittelin jo että ensi viikolla lähden myllylle hakemaan tuoreita jauhoja.

Korvapuusteja ja voisilmäpullaa

Kehtaanko edes tunnustaa, mutta tosi on, että viimeksi olen leiponut pullaa 24 vuotta sitten. Muistan kun pyöräytin yhden litran taikinan ja se nousi valtavaksi määräksi. En jaksanut enää leipoa lopputaikinaa, itku kurkussa ilmoitin, että tämä on minun elämäni viimeinen taikina ja kippasin sen roska-ämpäriin.
Muistan tilanteen oikein hyvin, olin väsynyt ja en koskaan ole ollut mikään keittiöihminen.
Eilen tapahtui ihmeitä, päivällä pyöräytin puolen litran taikinan, en yhden litran :)
Sopiva määrä, pellillinen korvapuusteja ja toinen pellillinen voisilmäpullia. Olihan minulla seurana pikku apulainenkin. Pellin reunalle ilmestyi krokotiilipulla.
Oli oikeastaan tosi kiva leipoa, korvapuusteista jäi sisälle kanelin ja voin seuraksi laittamatta sokeri, mutta pinnalle ripottelin reilummin. Ensi kerralla  onnistuu paremmin. Ajattelin ottaa kuvan tekeleistäni,mutta on nyt myöhäistä, pullarasia on tyhjä.
Pitää kehitellä uusia harrastuksia, olen kotiin sidottu pariksi kuukaudeksi,koiranpentuja täytyy pitää silmällä. Tässä vaiheessahan on helppoa, emo imettää ja puhdistaa pennut. Kun pennut saavuttavat 3 viikon iän, alkaa niihen ruokinta lautaselta. Silmät aukeavat parin viikon ikäisenä ja pennut ei pysy enään kopassa vaan siirtyvät aitaukseen missä tilaa niille temmeltää.
Vielä hiukan muisteloja, kouluaikanani äidinkielenopettaja opetti,että aineissa sitten ei kerrota mitä syötte ja juotte,ei se ketään kiinnosta. Kertokaa mitä ajattelette ja näette.
Tänä päivänä ruokaohjelmia ja reseptejä tulee tuutin täydeltä ihan kyllästymiseen asti.
Ennen ruoka oli niin yksinkertaista, jokainen osasi saatavilla olevista aineksista tehdä aterian.




                                          Garrykanaa näissä maisemissa 2015

Ansiot

Tämän päivän uutisotsikot kertovat suurituloisten ansioista, pienituloisten ansioista ei ole mitään kerrottavaa. Jokaisella omat huolensa, jotkut miettivät miten rahansa sijoittaisivat ja suurin osa ihmisistä miettii miten saisivat rahansa riittämään.
Tietysti meillä jokaisella on mahdollisuus suuriin tuloihin,se vaan vaatii ahkeruutta, älyä,koulutusta ja kykyä ottaa riskejä. Se että jättää itsensä rengin asemaan harvemmin tuottaa suuria tuloja.
Tärkeää on myös että omaa taloudellisen ajattelukyvyn, pienistäkin puroista syntyy joki.
Jostain luin,että  30 % suomalaisista antaa rahojensa mennä sormien läpi ja ovat aina köyhiä.
Omat tarinansa ovat sitten sairaudet, työttömyys ja muut elämän vastoinkäymiset.
Raha on yksi osa elämää, se usein määrää miten asut,millaisella autolla ajelet, miten vapaa-aikasi vietät ym.
Elämä on kuitenkin täynnä valintoja millaisen elämän itsellesi järjestät. On paljon asioita jotka tuottavat iloa jokapäiväiseen elämään, rakkaus, läheiset, luonto,eläimet,koti,erilaiset harrastukset ja mitä kenelläkin omien mielihalujen mukaan. Oikeastaan moni tärkeä asia ei maksa mitään ja niistä voi ammentaa onnen. Joku on sanonut, että viisas on ihminen, joka on saavuttanut onnellisen elämän,
kait elämän viisaus piilee juuri siinä.

                                             Minne mun matkani johtaakaan?

Kansalaispalkka

Tällä hetkellä puhuttaa kansalaispalkka eli perustulo. Tarkoitus olisi kait purkaa "tilkkutäkki sosiaaliturva" ja yksinkertaistaa niin, että jokaiselle asukkaalle taattaisiin 800 euroa kuukausittaiseen elämiseen.Ilmeisesti se myös helpottaisi ihmisiä ottamaan työtä vastaan ja se olisi kannattavaa.
Luulen että suuri osa ihmisistä haluaa tehdä mielekästä työtä ja maksaa omat laskunsa.
Joskus asioiden pohtimisessa auttaa, kun asettaa itsensä vaikkapa työttömän asemaan ja miettii mitä itse tekisin siinä asemassa.
Jos saisin sosiaalitukea saman summan kuin palkkaa esimerkiksi paskan kärrääjänä, en ottaisi työtä vastaan. Koen että minulla on oikeus hyvään elämään ja jokainen päivä on arvokas. En alkaisi tekemään työtä joka kiduttaa minua. Luottaisin että huomena varmaan löytyy sopivampaa.
Jossain kulkee raja mitä hyväksyy, loppupelissä ihminen itse joutuu tekemään päätöksensä omasta elämästä ja rakentaa siitä mielekäs.
Varmaan olisi paljon sormella osoittajia ja moralisoijia kun työ ei kelpaa, mutta jokainen menkööt itseensä ja miettikööt mihin itse olisi valmis.
Minun nuoruudessa oli yksinkertaista, ei ollut kannustinloukkuja, säännöt olivat helppoja, jos et tehnyt työtä, leipää ei ilmaantunut pöytään, ei tarvinut miettiä kannattaako työnteko vai ei.
Yritin pohtia tuota 800 euron kansalaispalkkaa, saako lapsetkin sitä, miten pieni tuloiset eläkeläiset,työttömät, opiskelijat? Onneksi minun osuuteni on vain pohtia asiaa ja hoidella koiranpentu ja :)

                                         

Onnea Daisy

Tänään on Daisyn synttärit,täyttää 4 vuotta ja on toinenkin syy onnitella, Daisystä tuli aamulla omana syntymäpäivänään  pikkuisen tyttö- ja poikapennun emo.
Kaikki ei mennyt kuin Tromsössä, itse olen nyt parin nukkumattoman yön jäljiltä räjähtäneessä olotilassa, tältä on viimeksi tuntunut varmaan joskus nuoruusvuosina, silloin vielä jaksoi valvoa ja vapaaehtoisesti, ei enää. Toissayönä otin Daisyn nukkumaan samaan huoneeseen,että jos synnytys käynnistyy herään. Siinä sitten molemmat nukuttiin koiran unta. Aamulla huomasin että Daisyn tisseihin oli tullut maito, siitä heti aamusta alkoi penikointiin kuuluvat asiat.Viime yönä 4 aikaan soitin päivystävälle lääkärille, että nyt ei ole meillä kuviot ihan kohdallaan, ensimmäinen pentu ei lähde syntymään. Tänä aamuna Daisylle tehtiin sektio, se oli tarpeen,muita keinoja ei olisi ollut. Iso kokoiset pennut olivat tulossa maailmaan saman aikaisesti , tilaa ei olisi ollut.
Näin joskus, mutta nyt maitoa riittää molemmille, yhdeksästä nisäsästä on mitä valita.

                                          Tänään aamulla syntyneet pennut 30.10.2015

Odotus on alkanut

Tänään heräsin säädylliseen aikaan jo klo 8.00, kiitos talviaika. Tärkeintä kuitenkin on nukkumisessa,että saa riittävästi lepoa. Minun elimistö vaatii 8-9 tuntia ja se myös täyttyy.
Aamu on ollut erityisen rauhallinen, koirat makoilevat.Laitoin maittavaa ruokaa lautasille,molemmat kävivät katsomassa, mutta kiitos ei kelpaa. Nyt alkaa olla ajat käsillä,että Daisyn synnytys voisi olla mahdollista, 58 vuorokautta  MrBrooklynin tapaamisesta.
Daisyn ensimmäisen pentueen syntyminen kesti 16 tuntia ja 5 pentua, toinen synnytys kesti 8 tuntia ja 7 pentua, kantoaika molemmissa 63 vuorokautta. Jos sama "rytmi" jatkuisi, pennut syntyisivät ensi perjantaina ja melko nopeaan tahtiin.
On kuitenkin varauduttava, synnytys jo nyt on mahdollinen ja normaali.
Toivottavasti kaikki menee hyvin ja pääsen hoitamaan pikkuisia. Itsekin alkaa odottamaan ja on utelias millaisia pentuja syntyy. Daisyhän tekee pitkä- ja lyhytkarvaisia pentuja ja monen värisiä.
Pennut voivat syntyä vasta marraskuun alkupäivinäkin, Daisy oli 5 päivää Brooklynin seurassa.
Joten odottaminen voi venähtää.

                                          Daisyn hoitovauva 25.10.2015

Mielenkiintoinen keskustelu

Tänään katselin ja kuuntelin Ylen suoraa lähetystä kirjamessuilta Helsingin messukeskuksesta.
Todella mielenkiintoinen viisikymmentäminuuttinen lähetys jossa Jörn Donner haastatteli Sauli Niinistöä. Oikeastaan se oli kahden toisensa hyvin tuntevan miehen letkeää,sanavalmista keskustelua joka tempaisi kuuntelijan mukaansa.
Jörn Donner ei ehkä kansanedustajana ollut enää parhaimmillaan, mutta kulttuurin kirjallisuuden edustajana suomalaista huippua.
Donner teki presidentillemme kysymyksia kuten Onko hän yksinäinen ja Mitä päässä liikkuu kun istuu Ankarassa kullatulla tuolilla.Niinistö sanoi viihtyvänsä hyvin itsensä kanssa ja kertoi ettei hän voi kertoa yksityisiä tuntemuksia asioista jotka ajankohtaisia.
Myös Donner kyseli millaista luettavaa suosittelisi maahanmuuttajille. Hän korosti lukutaidon tärkeyttä jokaiselle ihmiselle ja maahanmuuttajille suomalaisen sielun tajuamista.
Tämä keskustelu kannattaa katsoa.
Tämän jälkeen katselin Yleltä, Putin tulee kylään,kun  eilen julkaistun vitsikirjan tekijät keskustelivat kirjasta joka julkaistaan myös Virossa parin viikon kuluttua. Kertoivat että netissä on pilvin pimein Putinia käsittelevää huumoria. Paljon ovat joutuneet jättämään pois vitsejä koska suomalaiset eivät niitä ymmärrä, myös kaikkea ei virolaisetkaan tajua, sen verran omalaatuista on venäläinen huumori.

Eläkeläisen arkea

Mukava herätä tähän päivään hyvin nukkuneena.Aamukahvia keittelin kymmenen aikaan, onhan se vähän myöhään, mutta niin ihanaa, ei väsytä ja pää täynnä suunnitelmia, ihan semmoisia arkisia pieniä asioita. Tämä eläkkeellä olo on mukavaa aikaa, on saanut hypätä pois oravanpyörästä, ei tarvi pokkuroida mihinkään suuntaan. Sen olen huomannut itsestäni,että haluaa elää pienenissä helpoissa ympyröissä, ei turhaa rehkimistä.Pieni asunto ja piha on helpotus, vähemmän siivoamista.
Elämä on arkista, voi nauttia asioista kuten suihkusta. Eilen kävi remonttimies ja sain uuden suihkusetin. Entinen oli jo varmaan 30 vuotta vanha,termostaatti juuttui kiinne ja jouduin peseytymään muutaman päivän todella kuumalla vedellä.
Hiljalleen pitää varastosta hakea pentukoppa ja alkaa odottelemaan "perheen lisäystä".Yritän arvailla montako pentua on tulossa, tällä hetkellä arvioni on 3 kpl, masu on niin pieni verrattuna viime talviseen seitsemän pennun masuun.Onhan tässä vielä reilu viikko synnytykseen.
Seurailen päivittäin Turkin tapahtumia. Luin keskustelun, jossa kerrottiin Turkin valtionvarainministerin sanoneen, että vaalin jälkeen otetaan esille asia, että ulkomaalaiset jotka omistavat asunnon Turkissa saavat maan kansalaisuuden. Se helpottaisi todella monia siellä eläviä ulkomaalaisia.
On kaunis syyspäivä, nyt lenkille ja pihan haravointiin!

Liukasta

Nyt alkaa olla aika käsillä jolloin toimittajat kirjoittavat otsikoita lehtiin, että taas liukkaus yllätti autoilijat. Ei yllätä minua, ensi viikolla talvirenkaat alle, vaikka lämpöaalto sattuisi pyyhkäisemään samalla hetkellä. Ajelen viikottain Kymijoen rantaa seurailevaa tietä ja siihen kerääntyy tienpintaan kosteutta ja myös sumua tehden tien ajoittain liukkaaksi.
Viime Turkinkielen tunnilla meitä oli vain muutama, suurin osa porukasta oli Alanyassa.
Opastus oli henkilökohtaisempaa, pakko muistaa ensi tunnilla mitä opetettiin, luulen että opettaja
tarkistaa asian.

                                          avokadoja 2014

Turhan valitusta

Aurinkoista sunnuntaipäivää. Yritin kirjoittaan tuon turkiksi, mutta näppäimistöstä ei löydy tarvittavia kirjaimia, puuttuu pisteitä ja koukkuja. Opiskelu jatkuu.

Ankarassa eilen sattui kaksi räjähdystä jossa kuoli 100 ihmistä ja 200 loukkaantui. 

Parhaillaan on meillä syyslomaviikot kouluista lapsilla meneillään. Monet ovat suunnanneet matkansa etelän lämpöön.Katselin Alanyan matkoja, hinnat ovat hupsahtaneet pilviin.

Toisaalta tulee mieleen, ovatko matkaajat tietoisia, että Turkissa on uusintavaalit  marraskuun alussa.

Voi olla, että siellä rauhattomuus jatkuu ja nyt Ankaran tapahtumien vuoksi edessä suruaika, musiikkia ei saa soittaa ja ihmisten mielet apeat.Vietä sitten lomaa niissä tunnelmissa.

Apeat ovat mielet myös täällä meillä, uutiset työntää tuutin täydeltä ikäviä asioita.

Ihmiset alkavat uskomaan että menee huonosti. Ympärilläni olevilla ihmisillä ei kenelläkään mene huonosti, kaikilla on ruokaa riittävästi,lämmin koti,auto pihalla ja rahaa pussissa, kaikilla on töitä tai ovat eläkkeellä. Puuttuu vain kiitollisuus ja ymmärtäminen, että kuuluu maailman hyväosaisten joukkoon.

Minua on suuresti järkyttänyt joidenkin suomalaisen suusta tulevat vihapuheet pakolaisia kohtaan, en olisi uskonut moista tekstiä tulevan hyvin koulutetun, hyvinvointivaltion asukkailta.

Eikö vielä tajuta että olemme osa Eurooppaa, emme mikään aidattu, suojeltu erityisalue..Euroopan ja koko maailman tapahtumat koskettavat meitä. On aika tulla ulos metsästä ja kiikaroida rajojen yli.

Oman katseeni suuntaan kaikkeen hyvään ja antoisaan, käännän pääni pois turhasta valituksesta.

Reumalääkärinihän sanoi viikolla, että minulla on vielä keskimäärin 20 vuotta elinaikaa :)

Daisyn vatsa pyöristyy. Sen uskallan arvata, että useampi pentu sieltä tulee, synnytys ajoittuu tämän kuun lopulle. Siinä minulle mieleistä työtä talvelle. 

                                          Arvaatko minkä hedelmäpuun kukinto? /2015

Onnenpäivä

Tänään oli aamu jolloin herätykello herätti täydestä unesta, asia josta aamun torkku illan virkku vähemmän innostuu. Oli aika reumalääkärille, kirjoitin kaikki mahdolliset asiat paperille jotka pitäisi muistaa kysyä. Olin pohtinut kuinka selviän lääkehoidoista ja mielessäni oli myös ajatus, että hyvästi iloinen vanhuus.
Matkalla sairaalaan näin sadoittain valkoposkihanhia laskeutuneena pellolle.Oli pakko pysäyttää auto ja mennä kuvaamaan.
Hetken odottelin sisäänkutsua vastaanotolle vakavin miettein. Kerroin lääkärille kivuistani.
Hän otti esiin laboratoriotulokset ja käsistä ja jaloista otetut röntgenkuvat, sekä tutki minut.
Tämän jälkeen hän ilmoitti että, sinulla ei ole reumaa, vaikkakin reumakokeet ovat kohollaan,se ei merkkaa että sairastat välttämättä reumaa, myös vaikka reumakokeet olisivat normaalit voi sairastaa silti reumaa. Missään nivelissä ei näkynyt reumaa viittaavia muutoksia.
En ollut varautunut tällaiseen vastaukseen, siis olin terve ja eläkepäivät voivat jatkua ilman reumadiagnoosia. Ilman onnenkyyneleitä en tästä selviytynyt, tunne oli samanlainen kuin aikanaan syöpäkontrolleista selviytyessäni.
Ikäiseni lääkäri naurussa suin kertoi,että se nyt on vaan niin,että ikä tuo tullessaan erinäiset kivut, et ole enää nuori tyttö, mutta elämää jäljellä keskimäärin 20 vuotta, siis pidä huolta itsestäsi, kuntoile ja
katso mitä suuhusi laitat.
Oli onnenpäivä, en ollut kipeä enkä köyhä.Suuntasin matkani kauppakeskus Veturiin, ostin ensi kevättä ajatellen urheiluliikkeestä sandaalit joilla kiva kävellä pitkin Alanyan katuja, Suomalaisesta kirjakaupasta  löytyi Turkin kielen oppikirja, jossa mukana kaksi cd tä, helpottaa sanojen lausumisen oppimista.

Valio myrsky

Ensimmäinen syysmyrsky on iskeytynyt Suomeen, jonkinlaista tuulta on havaittavissa, mutta ei myrskyä täällä Kouvolan suunnalla. Minulla on oma myrskymittari ja se se ei ole näyttänyt elonmerkkiä, nimittäin ulko-ovi. Heti kun myrsky yltyy määrättyyn voimaan, ovi alkaa louskuttamaan ja mitä enennän tuulee louskutus voimistuu,toistaiseksi rauhallista.
Turkinkielen kurssi edistyy hyvin, mukava porukka. On käyty läpi tuttuja asioita mutta eilen mukaan sain tehtäviä, jotka eivät aivan vilkaisemalla selviä, kielioppi on mielenkiintoista ja  sanojen lausuminen vaatii harjoittelua.
Nykyisillä taidoilla selviän torilla ja kaupoissa, mutta kun päivä koittaa, että jonkin asian toimitan turkinkielellä, kohotan lasillisen teetä sen kunniaksi vai pitäisikö ihan Rakia.
Pari kertaa olen Rakia maistanut, mieluummin lasi sitä kuin Efestä tai oikeastaan ihan sama.
Humalaa en ole vielä Alanyassa kokenut, mutta pitäisiköhän, se voisi edistää turkinkielen taitoani
ainakin yhden illan verran.
Tuttu turkkilainen ihmetteli keväällä sitä kun suomalaisten pitää ottaa pari paukkua ennen kun muuttuu normaaliksi:)

                                          Tästä ei kannata soppaa keitellä

Ruskan aikaa

Hyvää sunnuntaipäivää, kun kirjoittelen näitä juttuja asuntoni ohi menevien autojen äänet
kuuluvat selvästi asuntooni, siihen ääneen on tottunut,se ei haittaa. Näin syksyisin kun katselen ikkunasta ulos pihalla kasvavissa tammissa käy kuhina, oksat taipuvat, väliin krääk. Närhet herkuttelevat tammenterhoilla, myös oravat tulevat syömään niitä.
Nyt on hieno aika liikkua luonnossa, ruskan värit hehkuvat.
Eilen oli mökkipäivä, otin vedet pois päältä, tyhjensin putket.Pitää vielä käydä tarkistamassa
miesväen kanssa putkien lukot ym,ettei jää vettä mihinkään mutkaan. Olen tympääntynyt joka keväiseen putkien korjaamiseen.
Meillä on tapana mökkinaapurien kanssa pitää syystalkoot, siistitään alueita, poltetaan kesän aikana kerääntynyt risukasa rannassa.Joukossamme on todellinen kokkimestari,joka tarjoili porukalle lihasoppat, tuoretta sämpylää ja pullakahvit. Sen jälkeen saunomista ja uintia, näin vuodesta toiseen.
Itse en käy mökillä talven aikana ollenkaan, keväällä rannan asukkaat taas tapaavat.
Pakolaisjutut alkaa menemään jo yli ymmärryksen, kun kuuntelen meidän metsäläisten kannanottoja,
en tiedä pitäisikö nauraa vai itkeä. Kateellisuus pakolaisia kohtaan kukoistaa.Moni ei voi ymmärtää kun maahanmuuttajilla on kännykät, he ovat siistejä, hiukset hyvin leikatut ja eivät asetu koiran asemaan, itsetuntoa tallella.

                                          Villiviini pihapuissa 2015

                                          syksyistä rantanäkymää 2015

Illan virkku, aamun torkku

Aamulla heräsin vähän vaille kymmenen, voi tätä elämän luksusta saada herätä juuri siihen aikaan kun kroppa ja pää vaatii, tunnen olevani etuoikeutettujen joukossa. Tulee mieleen että pitäisikö jollain tapaa muuttaa koko maailman aikataulua ja ottaa enemmän huomioon oman kehon toivomuksia. Kello yhdeksän tai kymmenen voisi olla hyvä aika aloittaa uurastus. Koulut voisivat toimia ilta- ja aamuvuoroissa, saisivat lapset välillä nukkua pitempään ja koulutiloja tarvisi vähemmän. Tällaista voi vain uneksia, voi sitä valitusta ja vaikeutta varsinkin opettajilla,eihän
siitä tulisi mitään, työvuorolistojen tekemiseen ehdotus jo kaatuaisi.
Oivalsin tänä aamuna toisenkin asian, Huomena olisi päivä jolloin ajattelin Daysyn viedä eläinlääkärille ultrattavaksi, mutta enpä viekkään. Minun "oma eläinlääri" ei ota vastaan entisissä tiloissaan ja jostain syystä tyrkkää käyttää muita lääkäriasemia. Eläinlääkäreiden palkkiomaksut ovat nousseet pilviin,kohtuus puuttuu. Saa nähdä koska tähän ongelmaan puututaan. Ihmiset ottavat lemmikkejä ja sitten kun on rokotusten aika tai lemmikki sairastuu aletaan huomaamaan mitä palvelut maksavat.
Daysillä ei ole ollut minkäänlaisia tiineyden oireita,on syönyt hyvin,ei oksennellut, mutta masu on hiukan pyöristynyt sen totesin eilen, siispä seurailen sen kasvua ja jätän arvailujen varaan montako pentua on tulossa. Oikeastaan aika hauskaa, ei minun tarvi tietää ennalta onko pentuja 2 vai 5.
mutta tiineyden lopulla vatsan koko kertoo paljon.

                                          - masut on täynnä
                                          - nyt päiväunille
                                          - huh rankkaa tää yksinhuoltajan elämä    Helmi 2011    


                                       

Myötätuulta

Lämmin syystuuli puhaltaa lempeästi, joskin vettä ripsauttaa väliin. Totesin sen hetki sitten, kävin koirien kanssa lenkillä läheisessä metsikössä. Kiertelin vanhat karvarouskupaikat,ei ollut vielä nousseet pintaan, puolimätiä tatteja näkyi siellä täällä.
Aamulla kävin uimahallissa, tunnin uinti,en mittaile millaisen matkan uin, paljon helpompi katsoa kelloa kun jokaisen 25 metrin jälkeen väätää mittaria pykälän eteenpäin.
Lauantai aamu on mukava uimahallipäivä, vakioporukka uimassa, eikä liikaa väkeä.
Torstai-iltana olin ensimmäisellä turkinkielen oppitunnilla. Hiukan yllätyin, opiskelijaporukka koostui eläkeikäisistä ja lähellä sitä olevista, ainakin viidellä oli asunto Alanyassa.
Eras heistä kertoi velvollisuudeksi  tulla opiskelemaan turkkia, koska heidän kerrostalossa on ihana,ystävällinen talonmies ja yhteistä kieltä ei ole, että pystysivät jotain juttelemaan keskenään.
Ensimmäinen tunti meni opettajan yrittäessä selvittää millä tasolla kunkin on taidoissaan.
Melko tasainen porukka siinäkin suhteessa, aivan alkeet jokaisella hallussa.
Se jäi vielä arvailujen varaan pystytäänkö kurssia jatkamaan, paikan päällä pitäisi olla vähintään 10 opiskelijaa. Opettaja naurussa suin kertoi tavanneensa rehtorin ja vieneen hänelle mukavan tuliaisen, jospa kuitenkin saisimme jatkaa :)
Kesällä pidin pari kuukautta mökkiä myynnissä, nyt jälkijunassa joku oli kysellyt,että vieläkö se on myynnissä kiinteistövälittäjä soitteli. Huomena menen vähän haravoimaan ja siistimään sinne paikkoja näyttöä varten.
Reilun viikon päästä selviää onko Daisy pieniin päin, pitää tilata aika eläinlääkäriin.
Olen kertonut ystävilleni että vuokrasin asunnon Alanyasta keväälle ja syksyyn. Saas nähdä todellisuudessa saanko lomakaveria asuntoon, nyt ainakin vaikuttaa, että useampikin olisi halukas jakamaan asunnon kanssani.
Oikeastaan naurattaa jotkut kommentit, esim. Oletko varma että sinua ei ole huijattu asunnon vuokrauksessa. miten uskallat, mitä jos siellä hulinoidaan.
Vastaan että se pelaa ei joka pelkuri on :)

Suunnitelmia

Turkin kielen opiskelu alkoi opistolla viime viikolla, ilmoittauduin vähän myöhässä koska sain kuulla että kurssi jatkuu jos pari vielä ilmoittautuisi ja saisivat kasaan tarvittavan 10 opiskelijan määrän.
Nyt meitä on riittävästi. Huomena menen ensimmäisen kerran ja näen millainen porukka kasassa.
Luulen että nuoria, mutta myös  vanhempia voisi olla. Turkki on eläkeläistenkin lomailukohde.
Viime vuonna päätin etten kerää ainoatakaan marjaa, mustikoita olen kerännyt reilun ämpärillisen, mansikoita  ämpärillisen ja maanantaina mökkireissulla piti käydä tarkistamassa hyvä puolukkapaikka ja niitäkin nyt ämpärillinen pakastimeen.
Ei pitäisi tehdä päätöksiä, että ei koskaan. Kävi nimittäin niin, että vuokrasin asunnon Alanyasta ensi keväälle ja syksylle kohteesta jota olen miettinyt aiemminkin, että voisi olla minun paikka.
Isot sisä- ja ulkouima-altaataat, hamam, kuntosali, ravintola, nettiyhteydet, ympärivuorokautinen valvonta. Kokeilumielessä menen, mikäli viihdyn, sinne voin mennä jatkeessakin pakkasta karkuun.
Nyt alkaa jo elämä näyttämään siltä miltä pitääkin, haaveet ja unelmat kantavat eteenpäin.
Ensin kuitenkin Daisyn pentujen hoitoa tämän talven, parin viikon päästä selviää ultrassa montako on tulossa vaiko onko ollenkaan.

Uusi harrastus

Tämän viikon lopulla Kauppakeskus Veturi täyttää 3 vuotta.Sinne on järjestetty monenmoista ohjelmaa.Sinne oli päästävä jo heti aamusta, pikkuväki halusi nähdä Mimmit Muskarin. Minä kiireessä en muistanut ottaa kameraa mukaan, en edes aamukahvia kerennyt juoda. Olen illan virkku, aamun torkku. Vähän myöhemmin ostarin lavalle nousi Mikko Leppilampi and The Band.
Väkeä oli liikkeellä runsaasti, pikkuväkeäkin. Huomena esiintyy Karim Z. Yzkowicz, Putous hahmo. Tänään lähdin mukaan ajatuksena ostaa koirille ruokaa eläinkaupasta, muutahan en tarvi.  Nyt kotona huomaan että tarvinhan minä näköjään uudet pitkäthousut, huovan ja kassillisen ruokaa.
Paras pysyä huomena kotona, tiedä taas mitä tulisi ostettua. En yleensä tee usein heräteostoksia,
mutta eilen löysin kaupasta kotimaassa valmistetut pitkäthousut, jotka aiemmin olin todennut mielyttäväksi päällä.
Jos en olisi perunut Alanyan kolmen viikon lomaa, istuisin  tällä hetkellä menomatkalla lentokoneessa, mutta näin tällä kertaa. En olisi kuitenkaan pystynyt liikkumaan huolettomana pitkin katuja Monet siellä olevat ovat valittaneet,että illat pitkästyttäviä, kun ovat pysytelleet vain hotellialueella.
Kuitenkin jotain Turkkiin liittyvää uutta, ilmoittauduin Turkin kielen kurssille Opistoon. Eilen olin niin voimaton taas,että hetken kaduin ilmoittautumista, tuntui etten osaa lausua edes omaa nimeä.
Pitää  ottaa vanhoja muistiinpanoja esille ja alkaa harjoittelemaan. Kyllä se siitä ;)

Palikat

Olen yli vuoden yrittänyt saada uudistuksia elämääni, miettinyt erilaisia mahdollisuuksia viettää aikaa syksyisin ja keväisin Alanyassa, palikat eivät vain ole loksahtaneet paikoilleen, huomaan, että niin on ollut tarkoituskin. Kun seuraan Turkin poliittista tilannetta, saan olla tyytyväinen etten ole sinne rakentanut mitään vahvaa sidettä, vaikkapa ostanut asuntoa.
Voisiko sanoa että kohtalo  puuttui peliin, en olisi osannut odottaa näin vakavia yhteenottoja paikallisilta Alanyassa. Uudet vaalit vielä lokakuun alussa ja hallituksen muodostaminen, siis kuinka hurjaksi meno tulee muuttumaan.
Minun ei tarvi enää miettiä sinne menoa, turkkilaiset ovat tehneet sen puolestani.
Minulle riittää kun seuraan Turkin tapahtumia kotisohvalta:)..... ainakin ensi kevääseen asti.....
Toisaalta minun on hoidettava terveyttäni, jokin reumasairaus vaivaa minua. Aika on reumatologille varattu ja erinäisiin kokeisiin.
Juuri sain tekstiviestin, You can come, no problem here!

Syysmietteitä

Maailma tuntuu tällä hetkellä melko ongelmalliselta, ajattelipa sitten mitä tahansa, mieliala latistuu, vai onko solmu minun korvien välissä. Maailma täynnä kärsiviä ihmisiä, se ei voi olla vaikuttamatta.
Minua myös kauhistuttaa joidenkin ihmisten vihamieliset puheet pakolaisia kohtaan, tilanne on se mikä on. Nyt on suomalaisten vuoro auttaa hätää kärsiviä uuden elämän alkuun.
Osa suomalaisista elää edelleenkin syvällä metsässä, siellä on ja siellä pysyy.
Tänä kesänä en ole uinut kunnolla kertaakaan, mitä nyt kastellut itseni mökkirannassa. Nyt aloitin uimahallissa käymisen, vaikka olen käynyt vasta muutaman kerran, huomaan sen kuntouttavan vaikutuksen.En tiedä vitamiinien ja hivenaineiden tärkeydestä omalla kohdallani, mutta kokeilen kalanmaksaoljyä ja monivitamiinia olisiko jotain vaikutusta yleiskuntoon.
Ruokavaliosta olen jättänyt lihan syönnin vähemmälle ja lisännys hedelmien ja vihannesten määrää.
Näillä eväillä yritän selvitä talven yli.
Minulla oli vuosi sitten haaveita saada elämääni uudistuksia.Mikään asia ei ole edistynyt käytännön tasolla, siispä katsotaan tuleva talvi mitä se tuo tullessaan.
Edelleenkin haaveilen oleskelua Välimeren rannalla keväisin ja syksyisin. Minun pitäisi saada muutamien palikoiden liikahduksia täällä kotimaassa ennen asioiden edistymistä.

Pakolaiset

Ajankohtainen  keskustelun aihe, jota ei voi ohittaa aivan olankohauksella. Oikeastaan niin hirveä,että
ei oikein itsekään ymmärrä mitä ajatella, riippuu aivan siitä mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee.
Ruotsin ulkoministeri muistutti meitä,että hekin ottivat 70.000 suomalaislasta maahansa turvaan sodan aikana.En tiedä onko siitä ruotsalaisia paljon kiitelty, uskon kuitenkin että tarkoitus heillä oli hyvä.
Muistan myös -60 ja -70 luvut jolloin suomalaisia lähti elintasopakolaisina Ruotsiin,Australiaan ja Amerikkaan sankoin joukoin. Meillä ei ollut sota, mutta tieto,että muualla elämä rikkaampaa, laittoi ihmiset lähtemään pois kotimaastaan. Onko se paha,että ihmiset etsivät parempaa elämää itselleen ja lapsilleen, minun mielestäni ei.
Tällä hetkellä Suomi on maailman viidenneksitoista rikkain maa, hyvinvointivaltio.Meidät on opetettu,että yhteiskunta maksaa viulut, siitä vaan jonnekin luukulle jos ei hyvin pyyhi.
Nyt ollaan tilanteessa jossa meille on tulossa sodan jaloista sekä myös parempaa elintoasoa hakevia ihmisiä muualta.
Ihmettelen sitä, pelkäävätkö monet suomalaiset,että maahanmuuttajat pääsevät meidän soppapatojen ääreen ja hirvittävä kateus iskee, vaiko heidän vieras kulttuuri ja ulkonäkö. Niin ja se vielä,että jos jäävät pitemmäksi aikaa,pakolaiset vievät meidän työpaikat ja eivät käänny kristinuskoon.
Jääkööt pohdintani tälle asteelle Päämisterimme tänään ilmoitti antavansa Kempeleen asunnon pakolaisille käyttöön vuoden alusta.

Tantra

Eilen pitkästä aikaa aloin tutkailemaan vanhoja cd levyjäni, soittelin Janne Hurmeen levyjä, oikeastaan aika hyviä, myös.Juhani Markolasta olen pitänyt, hänellä kaunis ääni.Levyjä kuunnellessa muistelin menneitä naurussa suin.
Tämän jälkeen avasin radion, siellä sattui olemaan Kirsi Salo haastateltavana. Aiheena tantra.
Olen kuullut sanan tantra joskus aiemmin, jotain huuhaata muistelin. En kuitenkaan sulkenut radiota,Kirsi Salo  ensi lauseillaan sai minut kiinnostumaan.
Hän kertoi ihmisen hyvinvoinnista ja eheytymisestä tantran avulla, tavallaan itsensä löytämisestä ja
vapautumisesta ympäristön tuomista vaatimuksista. Hän kertoi monen eläkkeelle jääneen ihmisen
kertovan juuri elämän paineiden helpottumisesta. Se pitää vain jokaisen oivaltaa itse.
Itse en ole koskaan ollut laumasielu, aina olen omasta mielestäni kulkenut elämän sivupolkuja, juuri niitä jotka ovat minulle ollut tärkeitä. Se on minulle paljon antanut myös ottanut.
Olin tajuavinani Kirsin puheista että aikuisen tulisi elää elämäänsä lapsen riemulla, josta aikuiset ovat etääntyneet.Osata arvostaa omaa elämää, tehdä siitä nautittava ja sulkea pois muiden mielipiteet ja tehdä elämästä itsensä näköinen.
Luulen, että ydin miksi näen Turkin lomailuni rentouttaviksi niin kokemusrikkaiksi rakentuu  osittain vapautumiseen  länsimaisesta arvomaailmasta. Erilaisessa kulttuurimaailmassa on mielenkiintoista asetella erilaisia arvoja rinnakkain ja punnita niitä, löytää hyväksyminen ja elämänilo.
Eläminen vieraassa kulttuurissa ei kokonaisuutena ole helppoa, näet paljon jota et haluaisi nähdä, mutta arvomaailmasi muuttuu, olet lähempänä itseäsi, näet kirkkaammin kaiken ympärilläsi olevan hyvän.

Kauppa ei käy

Kiinteistövälittäjä ilmoitti, että nyt olisi aika  ottaa sopimuksemme mukaan myytävänä oleva kesämökkisi pois myynnnistä vai jatketaanko ilmoittelua. Aivan turhaa, todellisuus on, että ei mene kaupaksi,  ei minun mökki eikä muiden. Samat omakotitalot näyttävät olevan myös kaupan kuukaudesta toiseen, kauppa ei käy. Näin täällä Kouvolan suunnalla.

.
Hintoja pitäisi pudottaa rajusti,että ostokiinnostusta löytyisi. Nyt on ostajan markkinat.
Henkilöt jotka haluaisivat päästä entisestä asunnosta ja ostaa uuden ovat heikommassa tilanteessa. Kahden asunnon loukkuun jääminen uhkana.
Tänä kesänä olen ollut todella vähän mökillä,alku kesästä huonojen säiden ja loppukesästä sairastelun vuoksi.  Olen alkanut myös kokemaan, että mökkillä on liiaksi töitä, kotona pääsee helpommalla.
Silloin kun oli vielä työelämässä mukana, oli ihana päästä luontoon,rauhaan maailman mölyiltä,
nyt haluan ääniä ja elämää ympärilleni.
Daisy on viettänyt muutaman päivän sulhasen luona. Pikkuväki ihmetteli miten niitä koiranpentuja alkaa tulemaan. Kerroin, että kun Mr Brooklyn ja Daisy viettää yhteistä aikaa, ne rakastuu ja sitten tulee pentuja 2 kk päästä. Pari päivää Daisy oli antanut pelkkaa hammasta, mutta eilen oli  rakkaus syttynyt muutamassa sekunnissa, joten pentuja on odotettavissa.

                                                         Daisy

                                                       Aiita
                                                   

Kuka valvoo etujasi

Nyt näin viralliselle eläkkeelle jäätyäni mietin onko eläkkeeni sama kun sairauseläkkeellä ollessani, jonka aikana olen tehnyt pätkätöitä satunnaisesti. Eläkeyhtiöstä ei ole tullut mitään ilmoitusta.
Siispä soittamaan. Kerroin asian virkailijalle ja myös että olen tehnyt töitä sairauseläkkeeni aikana.
Sain vastauksen että sairauseläke ja vanhuuseläke on sama, ei muutosta. Oli pakko selventää,että palkoistani on mennyt eläkemaksu,että eikö sillä mitään merkitystä. Sain vastauksen että siinä tapauksessa minun pitää tehdä uusi anomus ja sitten vasta lasketaan uusi eläkkeeni.
Jos en olisi itse ymmärtänyt virkailijalle sanoa että työpalkasta otetaan eläkemaksu, hän ei olisi
kertonut minulle, että pitää täyttää uusi lomake saadakseni vähän parempaa eläkettä.
Väkisinkin tulee mieleen,että kuinka paljon on ihmisiä jotka eivät ole ymmärtäneet anoa heille kuuluvia etuisuuksia. Onko aivan tahallista, että niistä ei  kerrota.
Varmaan jotkut nyt miettivät että miten sairaseläkkeellä voi tehdä työtä.Se on aivan laillista, muistaakseni kuukaudessa saa tienata n.700 e menettämättä eläkettä.
Sairaseläkkeelle jäädessä ihminen on kykenemätön täysipäiväiseen työhönsä ja elättämään itsensä.

                                          Neitoperho auringonpaisteessa